Leijahiihtoa Suomen suurimmassa erämaassa

Kaldoaivin erämaassa maisema avautuu eteen. Moottorikelkkauraa voi käyttää apuna navigoinnissa.
 
Kaldoaivin erämaa mahdollistaa pidemmät leijavaellukset.
 
Jokunen vuosi sitten vietin pidemmän ajan Ylläksellä ja huomasin käyttäväni turhaa energiaa siihen, että  harmittelin tuulisia päiviä. Sitten tajusin, että minun on muutettava ajatteluani ja aloin miettimään, että mikä saisi minut toivomaan, että huomennakin tuulisi. Aloitin leijalautailun, jossa edetään leijoihin kohdistuvan tuulen vetämänä. Olemme harrastaneet Hannun kanssa lajia kuutisen vuotta talvisin hangilla ja kesäisin vedessä. 
 
Maalis-huhtikuussa valoa riittää pitkälle iltaan.
 
Talvisin leijalautailun harrastajat suuntaavat useimmiten Pallaksen tai Ylläksen hangille, jossa on helposti saavutettavissa puutonta tunturialuetta hotellien ja ravintoloiden läheisyydessä. Jos haluaa monipuolisempaa maastoa ja päästä vaeltamaan leijan vetämänä pidempiä päivämatkoja, niin suosittelemme sinulle Suomen suurimpaa erämaata Kaldoaivia. Täällä maisema on avoin ja pienet vaivaiskoivut ovat helposti väistettävissä. Leijailemaan pääsee heti tienvarresta, jonne auton voi jättää parkkiin. Sanotaan, että ”Tuntureilla tuulee aina” ja se pätee myös täällä. Tuulettomia päiviä Utsjoen ylänköalueilla on vähän, joten leijahiihtämään pääsee lähes päivittäin. Puuttomat tunturit tarjoavat ainutlaatuisen maaston edetä leijojen vetämänä Kaldoaivin erämaassa useita kymmeniä kilometrejä päivässä.
 
Tilaa hengittää
 
Nuorempana hakeuduin paikkoihin, joissa oli paljon muitakin saman lajin harrastajia. Nykyisin ajatteluni on muuttunut: Hyvältä harrastuspaikalta haluan mahdollisimman paljon rauhaa, hiljaisuutta ja omaa tilaa. Kaldoaivissa maisema avautuu eteen. Arktinen ympäristö sopiikin sopii niille, jotka etsivät leijahiihdosta vapauden tunnetta. Me emme ole innostuneet isoista hypyistä tai hienoista tempuista, joten erämaa tarjoaa myös ihan uuden ulottuvuuden lajiin. Jos haluaa edetä leijalla jonnekin tiettyyn paikkaan esimerkiksi erätuvalle, niin pitää osata lukea maaston muotoja reitin valinnassa. Matkaan on parasta lähteä nousukarvojen kanssa, jotta tuulen kokonaan tyyntyessä voi hiihtää takaisin.
 
Puut erämaassa on helposti väistettävissä ja jos leijan narut sattuisivat niihin takertumaan,
niin mittarimadon syömät lahot rungot hajoavat.
 
Tänä talvena olemme saaneet kunnolla lunta tunturiin ja hyvällekin tuulelle kannattaa varautua hiukan isommalla leijalla, joka jaksaa nostaa sukset ylös jopa vyötäröön asti upottavasta puuterilumesta. Kevättalvella olosuhteet ovat leijahiihdon kannalta parhaimmillaan: lunta on reilusti ja valoa riittää pitkälle iltaan.  Valoa riittää huhtikuun alussa iltakymmeneen  saakka ja toukokuun alussa jo puolille öin. 
 
Taukopaikkoja löytyy erätuvista ja kammeista, mutta vauvan kanssa on mukava olla oma laavu.
 
Suunnitelmissamme on järjestää pienille ryhmille useamman päivän leijahiihtovaelluksia, joissa leijojen vetäminä edetään erämaakämpälle Riekkojärvelle ja takaisin (1ookm). Matkan aikana pysähdymme pilkkimään, hiomaan tekniikkaa ja tutustumaan vanhoihin poroerotusalueisiin. Yövymme erätuvilla sekä talviteltoissa. Viime talvena selvitimme turvallisen reitin, voimalinjojen sijainnit ja poroaitojen portit.
 
Nuorgam leijahiihtokohteena
 
Sopivia leijahiihtokohteita Nuorgamissa on paljon, mutta ennen kuin lähtee tunturiin niin hyviä harjoituspaikkoja on järven jäät esim. Isokivenvaara, Skaidijärvi, Pulmankijärvi. Utsjoki on poronhoitoaluetta ja on huomioitava, että keväällä kantavien porojen häiritseminen ja ylimääräinen juoksuttaminen aiheuttaa vahinkoa poroille ja poronhoitajille. Porot voivat säikähtää pelkkää leijan varjoakin, joten porotokat tulee kiertää niin kaukaa kuin vain mahdollista.
 
Tilaa riittää. Täällä ei saa naruja sotkuun kaverin kanssa.
 
Meiltä on muuten vajaan tunnin matka Jäämerelle, jos haluaa kokea ihan uuden leijaspotin  merellä. Siellä ei ole moni leijalautaillut.
 
Tänä keväänä järjestämme ensimmäisen kaikille avoimen leijavaelluksen Kaldoaivin erämaassa. Jos haluat kuulla tästä lisää, niin tule 4.-6.3.2016 GoExpoon ständillemme juttelemaan vaelluksesta. Esittelyssä on myös muut pitkät vaelluksemme: maastopyöräily, melonta, kalastus Kaldoaivin erämaassa. Löydät meidät osastolta 6n153
 
P.S. Blogissa jatkossa asiaa vauvan kanssa ulkoilusta.
 
Kuvat: Hannu Holmberg

Alma Arktika