1 viestiä / 0 new
Uusin kirjoitus
Sarekretkeilijä
Vaellus Ragon kansallispuiston läpi

Suunnitteilla on vaellus Länsi-Padjelantassa Ragon kautta mennen tullen. Videot ja kuvaukset ragosta ovat kuitenkin herättäneet huolta. Puhutaan rankoista ja vaikeakulkuisista maastoista ja jyrkistä rinteistä. Nousuahan tuolla joka tapauksesa tulee aika paljon. Onko alempi reitti Laksholasta Storskogsvasshyttan ja Sorenknubben kautta Ragohyttalle erikoisen vaikea myöskin? Onko järkeä lähteä reilun kahden viikon rinkalla ollenkaan? Yhdellä suomalaisvideolla näyttäisi seurue etenevän Ruotsin puolella ylhäällä jotain louhikkoista joenuomaa ja maasto erittäin vaikealta. Onko Ragohyttalta Ruotisn puolelle mentävä tällaista reittiä? Ragotshokkalta käsin seutu näytti muistaakseni ihan vain avokalliolta. Yksi rinnehän siinä on merkittynä tosin.

Takaisin ajattelin tulla Fatikjölin ja Lappfjelletin/Svenskhammarenin kautta ja sitten alas Littverivattnetin sillan luo ja sieltä polkua alas. Tuolloin pitäisi kuitenkin olla tyhjä rinkka, joten ongelmia ei kai ole. PAhinta tässä nimittäin on, että polvissani on hieman nivelrikkoa ja repiminen ylöspäin painavan rinkan kanssa saattaa tehdä ainakin tarvetta lepopäiville.

Alibaba

Ei ongelmaa. Sinne vaan. Ragohyttalta Padjelantaan pitää rajaa ylittäessä hieman suunnistaa, etenkin jos näkyvyys huono. Ragon puolella kalliot välillä sileitä ja sateella voivat olla liukkaita. Hienoa seutua.

Sarekretkeilijä

Siltä se vaikutti aikoinaan tunturilta. En aio nousta puronvartta 700 metriin, vaan suoraan rinnettä. Ihmettelin, miksi yhdellä videolla kolme suomalaista kulkevat jotain kauheaa louhikkoista puronvarsikurua pitkän tovin. Nähdäkseni jossain siellä.

Tuossa video onkin. Siinä ei ole karttaa eikä minulla ole googletiliä, jotta voisin kommentoida

Alibaba

En tiedä miksi hakeutuivat louheen Ragovuoren alla. Ehkä kokemattomuuttaan tai suunnistus perustui vesien seurailuun. Ragohyttan jälkeen tulee muutama joenvarren nurmitasanne ja sitten menin hieman vasemman kautta viistokallioita ja harjanteita Ruotsin puolelle. Heinäkuussa. Katso ortofotot tai satelliittikuva jos tahdot tarkkaa tietoa. Padjelantassa isojen järvien läheisyydessä täytyy huomioida muutama kahluu. Itse jatkoin viimeksi Sarekiin ja sieltä metsäisemmille edelleen seuduille. Hieman kuin Skandinavian niemimaan poikkikulku Fauskesta alkaen.

Sarekretkeilijä

Kiitos tiedoista. Itse menin 2007 koperilla ja veneellä Ruotsista Sierggaluoktaan ja sitten kävin Messingmalmvattnetilla päiväretken ja huipulla 1460 vai mikä se siellä oli se korkein ja sitten Ragolle ja Guovddelikselle ja Vielggisbaktin ja Svartinjunjesin ja Akatunturin kautta pois. Ragojohka kannattaa tunnetusti kahlata ylhäällä hiekkasuistoalueella kukkulan 749 länsipuolella (merkitty suoksi)

toman

Jatkanpa tähän samaan ketjuun, kun keskustelu sivuaa pohdintoja. Tarkoitus olisi mennä kesä-heinäkuun vaihteessa ensi kertaa Padjelantaan ja kiinnostaisi vähän lähteä sivummalle Padjelantaledenistä. Erityisesti Länsi-Padjelanta houkuttelee ja ollaankin mietitty juuri edellä mainitun kaltaista reittiä! (Ritsem-Staloluokta kopterilla, siitä veneellä länteen ja sitten Svartinjunjesin kautta pois). Lähinnä tässä mietityttää jokien ylitykset ja muutenkin kulkuolosuhteet tuohon vuodenaikaan (toki niitä on aika hankala ennustaa). Ragojohkavinkki kirjattu ylös ja kaikki muutkin huomiot & vinkit kiinnostaa! Kaikkein vähiten tekisi mieli todeta jossain kohtaa ettei päästä yli ja joutua kiertämään takaisin Staloluoktalle jostain useiden päivien matkan kautta, joten mielummin sitten valitaan jokin toinen reitti, jos tuo idea tuntuu kovin riskikkäältä.

Yksi vaihtoehto olisi kiertää Staloluoktalta Akantunturin tienoille Sarekin kautta Alggavaggea ja Ruohtasvaggea seuraillen, onko tästä reittivalinnasta ajatuksia? Tai sitten ihan vaan reittiä pitkin vaikkapa Stalolta Pieskehauren ja Vaimokin kautta Kvikkjokkiin.

Aikaa reissuun on suunniteltu käytettävän 9-10pv.

PS. jos menee liikaa ohi aiheen niin tehdään vaikka oma ketju, tai yksityisviestittelykin kelpaa!

Sarekretkeilijä

En jaksa uskoa, että Guovddelisjohka tai Hurrejohka olisivat ongelmia tuohon aikaan. Itse tosin olin liikkeellä vasta heinäkuun 23. päivästä eteenpäin, tuolla siis vasta lähes viikko siitä. Silloin ne olivat aivan kevyttä kauraa. Vielggispaktilla olevan puron kiersin kiertämällä lammen, johon sen haarat saapuivat yksitellen. Arranoaiven pohjoispuolinen puro on ihan peaceofcake. Parasta ylittää se lammen 769 itäpäässä, jossa se oikeastaan on vain leveänä oleva puro.

Jos etenee Alggavaggeen, on mentävä vanhaa vaelluspolkua ja sitten joko Unna Liemakin pohjois- tai eteläpuolelta. Eteläpuolinen reitti on nopein ja sieltä Rissajavrelle. Joko järvien eteläpuolitse ilman ylityksiä tai sitten Rissajoen ylitys. Itse menin kaikkien Rissojen eteläpuolitse ja reitti oli tosi nopea. Alep Sarvesjohka ei kai ole ongelma ja tuolta ylityspaikan voi valita. Alajärven pohjoisrantaakin voi mennä, mutta sitten ajautuu Miellädnolle, joka kuulemma voi tuntua haastavalta. Siellä on kai yhä rikkinäinen silta, mutta hieman eri paikassa kuin kartassa. Oliko se 2 km pohjoisemmassa vai miten. Tosin sitä ennen on levennys ja saaria, josta voi kahlata yli. Jos löydän jutun Utsidanin foorumilta, laitan siitä kartan. Myös joen suulta voi kuulemma kahlata, mutta jotkut sanovat, että ei onnistu korkeanveden aikaan. Ennen Ahkkaa Suottasjoen tyypillinen ylityspaikka on vajaa km ennen suuta kartalla näkyvässä mutkassa.

EDIT: Tässä selvät ohjeet kahluuseen Alkavaren kappelin luona:

https://www.utsidan.se/blogs/fowwe/genom-padjelanta-och-sarek-2011-dag.htm

Siellä myös sillan oikea paikka. Huomaa, että silta voi olla myös enemmän rikki. Kapplein luona on usein myös soutuveneitä, joita voi käyttää.

toman

Kiitos paljon vinkeistä! Löytyyköhän nuo samat merkinnät (esim. lampi 769) jostain online-kartastosta (https://kso.etjanster.lantmateriet.se/ ei näköjään näy). Tuosta mun paperisesta outdoorkartanista löytyy, mutta siinä katkeaa suuret järvet länsipäädystä.

Onkohan Guovddelisjohkan ylityksen suhteen järkevintä mennä läheltä Guovddelisjärveä tai jopa sen länsipuolelta? Aika paljon näyttää yhdistyvän puroja siihen tuossa järven jälkeen. Vai näyttääkö se alajuoksulta hankalammalta kuin on?
Mikähän tuolta olisi järkevin escape plan jos vaikka Hurrejåhkalla jostain syystä matkanteko tyssää? Ragon kautta Norjaan? Vai pääseeköhän jostain fiksusti esim. Sårjåsstuganille? Luulisi sen ylityksen jostain kohtaa onnistuvan, mutta jotkut olivat ilmeisesti joutuneet kääntymään takaisin Hurrejåhkalta. Jotenkin tuo länsi reittinä houkuttelee eniten, mutta pitää katsoa olosuhteita vielä lähempänä.

Sarekin kautta kierto olisi varmaan seiffimpi ja itsekin törmäsin tuohon Utsidanin juttuun, eli sieltä varmaan jollain keinolla kyllä päästään yli, joko Miellädnöstä tai sitten Alep Sarvesjohkasta. Jos ei, niin paluu reitille onnistuisi kuitenkin aika helposti verrattuna tuohon järvien länsipuoleen.

Onkohan puolitoista viikkoa liian lyhyt aika näille reiteille? Suoraan kilometrien mukaan pitäisi olla ihan riittävästi vaikka matkaa haluaisi tehdä rauhalliseen tahtiin, mutta jos joutuu paljon kiertelemään ja etsimään ylityspaikkoja niin siihen menee kyllä aikaa. Olisi kiva ehtiä pitämään joku taukopäiväkin Smile

Sarekretkeilijä

Täytyy korjata tuota aiempaa ohjetta, sillä huomasin, että Guovddlisluoktassa kannattaa nimenomaan ylittää lahden pohjukassa kolme pientä puroa erikseen. Ne yhtyvät lahteen ja isoon puroon kanjonissa. Svenskin kuva toisella foorumilla hämäsi ja sotkin sen Hurreluoktaan. Ylitin Hurrejoen juuri ennen kuin se avautuu isoon järveen eli viimeisen kosken alla. Ei muta kuin lahkeet irti ja crocksit jalkaan ja kengät rinkkaan roikkumaan. Vettä oli yhdessä kohtaa polvien yli, mutta ei virtausta.
Erheellinen horina suluissa:
(Guovddelisjohka kannattaa ylittää porokämpän luona, jossa se muuttuu kartassa ikään kuin leveämmäksi ja lahden tapaiseksi (mutkassa juuri ennen lahtea). Siinä ei ole koskea, joten voi kahlata hyvin, ehkä tosin crokseilla. Itse menin paljain jaloin ja sain lähes haavan kivipohjassa jalkaani (vesi oli hieman vaelluskengile liian korkealla eli Meindl Taigoille. saappailla ehkä olisi päässyt). Hurrejoesta en muista mitään, mutta ei se kovin vaikea ole voinut olla. Guovddelisjoki palasi mieleeni äsken Utsidanin kuva-arvoitteluissa.) Tämä kohta on editoitu oikeaksi 23.7.2019. Vanha viesti jatkuu:

En usko matkan tyssäävän. Sårjåsstuganille ei pääse kuin Blåmannsisenin yli. Tukkijoesta ei pääse yli kuin jostain leveästä kohdasta kuulemma aivan mahdottoman kuivuuden aikana. Ragon kautta Norjaan on lyhyt matka. Tuota heittoa Guovddelisjärvestä en ymmärrä (Edit: Tarkoitit kai Vastenjaurea). Sehän on Snötoppenin ja Guovddeliksen välissä. Muistaakseni sitä ei edes voinut kiertää etelästä länteen, kun kävin iltakeikalla Trolldaleniin tähyilemässä. Siitä itään on se lampare. Sen tienoilta menin eteenpäin. Maastossa joutui välillä arpomaan. Olisiko Rastevaren kautta ollut helpompaa

Luulin, että kaikki suunnittelevat Fjällkartanin kanssa (1:100 000). Iso Sarekin ja Padjelantan Tyvek-kartta maksoi muistaakseni vain 17 euron verran tai vähän päälle. Nyt katsoin linkkiisi, niin siinä lampi onkin 774 meter över havet. Kuitenkin siis Arranoaivven korkeimman mäen laskettua kannattaa puikata pohjoiseen ja purosta yli enne jatkoa Gievgesjärven telttapaikoille.

Olin itse kaksi viikkoa reissussa, mutta tein päiväretket Messingmalmstoppenien ja 1462 m korkean huipuille, Ragolle kahteen kertaan ja Guovddelikselle ja sitten vielä jauregasskaan ja Akkatunturille, joten aikaa oli. Tuolloin en tosin huilannut yhtäkään päivää, mikäli ei epäonnistunut ja lyhyt piskahdus Rahgolle ollut tällainen.

toman

Kiitos! Eiköhän näillä tiedoilla päästä jo pitkälle. Ruotsin kielen taito on niin heikko, että olen translatella koittanut foorumeita tavata, ainakin saa nauraa kun niitä käännöksiä yrittää tulkita. Karkealla tasolla jotain oheisen tyyppistä reittiä on mietitty. Täytyy laittaa raporttia reissun jälkeen jos olisi vaikka jotain mainitsemisen arvoista. Ja pahoittelut ketjun valtaamisesta Biggrin

Kuvat: 
Sarekretkeilijä

En muista, pääsikö Hurrejohkan yli noin lähellä järveä, vai pitikö mennä tuonne kämpälle. No se selvinee paikan päällä.EDIT: Seuraava satsi ei liity tähän kappaleeseen

Jos menee järven puolelta Arranoaiven yli tai laitaa, pääsee näkemään järvimaisemia.

Suosittelen edellä mainitsemiani päiväretkikohteita. Yksi päiväretkikohde lisää olisi Leirvatnetin katseleminen viereisiltä mäiltä

toman

Liittyen vielä alkuperäiseen aiheeseen, tuli tällainen reitti vastaan: https://www.wikiloc.com/hiking-trails/hellemobotn-western-padjelanda-and....

Sarekretkeilijä

Lähtö kannattaa ottaa lähempää Vielggisbaktea pohjoiseen eli kai heti jyrkkien jälkeen jo kauan ennen seuraavaa järveä ja lännempää Arajärveä kohti Radjevaratjia. Grundsten neuvoo juurikin tuon reitin yksityiskohtaisesti Padjelanta-oppaassaan. Ehdottomasti kannattaa mennä Njoammeljärven länsipuolelta, sillä itäpuolinen ylitys on kuulemma melkoinen hasardi ja riippuu kelistä. Monet menevät tuota reittiä ja itsekin olen suunnitellut mennä Reinoksfjelletille ja tulla tuota kautta Vielggisbaktelle. Monta reissukuvausta löytyy tuolta suunnalta esim. Utsidanilta. Väki siiskulkee tuolta, vaikka Drundstenin mukaan myös länsipuolen ylitys voi joskus tuntua haasteelliselta. Muistaakseni jossain tuolla rajapyykillä sieltä mennään. Sitten Viehterjärvi itäpuolitse ja ylös Slahpejärvelle. Ruonasvagge on sitten epäilemättä kuten muukin osuus hienoa maisemaa.

Alibaba

Olen kahlannut yksinvaelluksella Hurrejohkan muutama sata metriä järveen laskukohdasta heinäkuun puolivälissä. Muistaakseni noin polvisyvyys kun etsiskeli sopivan kohdan. Siitä joen valkoiset kiharat tippuessaan kaukana ylempänä tunturista näyttivät hienoilta. Vielggisbakte siitä heti viistoon silmällä ylös, ei ongelmia. Yövyin seuraavan yön Aravaggessa järven 786 kannaksella. Siinä on hyvä telttapaikka. Arajavrren kiersin silloin pohjoispuolelta, se on porojen suosimaa palkimisaluetta. Svartinjunjesilla törmäsin 776 lammesta laskevan puron varrella noin 750 metrissä seitaan. Kiviröykkiö näkyy kauas.Saluhavrressa on yleensä paikallisia paikalla. -Vaellus oli puolessa ja jatkoin Guohpervaggeen, Alggavaggeen, Niejdariehppvaggeen, Sarvesvaggeen, Luohttolahkoon, Njoatsosvaggeen, Pårekiin ja Kvikkjokkiin. Hieno reissu.

toman

Heinäkuun alku ja Padjelanta lähestyy ja sen verran meinattiin muuttaa vielä suunnitelmaa, että pyytäisimme mahdollisuuksien mukaan kyydin Jauregasskaan ja lähtisimmekin siitä Sierggaluoktan sijaan. Näin näkisimme sen ja meille jäisi vähän enemmän aikaa päiväretkeilyyn. Jauregasskasta länteen ei ilmeisesti pitäisi olla erityisen haastavaa maastoa? Ymmärtääkseni kevät on tuolla edennyt ihan ajallaan ja ainakin sen puolesta nuo hieman arveluttavat ylitykset voisivat olla ihan mahdollisia.

Sarekretkeilijä

Jauregasskasta Rakolakoon on koko niemi loistavaa ulkoilualuetta

Sarekretkeilijä

Viimeksi soitin jollekin saamelaiselle, mutta olen kuullut, että nykyisin venekyytejä hoitaa saamelainen tupaisäntä. Olen siinä käsityksessä, että helikopteriasemalta voisi myös tilailla venekyytejä. Tämä on vähän hämärää vielä. Ylipainon vuoksi en ehkä lähdekään Ragon kautta repimään, vaan saatan itsekin mennä venekyydillä järven taakse. Polvia pitää suojella kauheilta nousuilta valtavan rinkan kanssa.

toman

Fiskflygiltä antoivat jonkun tyypin sähköpostin joka ainakin ajelee veneellä. Kaveri sanoi hinnaksi Duvggeluoktaan 600 SEK, jotta aika tyyristä on mutta kai se bensa tuolla erämaassa on hieman arvokkaampaa! En tiedä mitä pyytää sitten muista kohteista.

Sarekretkeilijä

Hinta näköjään kaksinkertaistunut lähes 12 vuodessa. Eikö sitä osoitetta passaa julkaista tässä?

toman

Laitoin yksityisviestillä, en viitsi ihan julkiselle foorumille laittaa spammaajien ulottuville.

Sarekretkeilijä

Tsekkasin uudelleen vielä reitin kirjassa Ruonasvaggeen. Miehterjoki (Viehterjoki) on paras ylittää kuulemma juuri sen suulla. Samoin Noammeljoki juuri ennen järveä. Kuten myös Slahpejohka juuri ennen purkautumista järveen. Radjevaratjilta alastullessa lammesta Njoammeljokeen kääntyvä puro juuri mutkassa, kun se kaartuu pohjoiseen

toman

Padjelantasta palattu ja tyydyttiin lopulta kävelemään viikko Padjelantaledeniä Staloluokta - Ritsem, kun länsipuolella oli vielä paljon lunta ja vedetkin korkealla. Sven (Staloluoktan isäntä) sanoi, että länteen on parempi lähteä vasta heinäkuun lopulla tai elokuussa. Komeita olivat maisemat reitilläkin ja kun leirit tehtiin aina hieman reitiltä sivuun, pääsi sielläkin ihan omaan rauhaan.

Sarekretkeilijä

Hän suostui kuljettamaan minut Sierggaluoktaan 7.7. Olisiko syynä se, että luvattiin hyviä kelejä. Lunta oli todella helkutisti ja Rahkojärvikin jäässä 10.7. Tai ehkä lumi ja jää oli hänen mielestään jo sen verran sulanut. Ainakin rantautumaan pääsi ison järven rannalla joka paikassa. Ilmeisesti kesäkuussa oli ollut kylmää ja tuulista, joten kesän tulo oli poikkeuksellisen myöhässä.

Täytyy korjata tuota aiempaa ohjetta, sillä huomasin, että Guovddlisluoktassa kannattaa nimenomaan ylittää lahden pohjukassa kolme pientä puroa erikseen. Ne yhtyvät lahteen ja isoon puroon kanjonissa. Svenskin kuva toisella foorumilla hämäsi ja sotkin sen Hurreluoktaan. Ylitin Hurrejoen juuri ennen kuin se avautuu isoon järveen eli viimeisen kosken alla. Ei muta kuin lahkeet irti ja crocksit jalkaan ja kengät rinkkaan roikkumaan. Vettä oli yhdessä kohtaa polvien yli, mutta ei virtausta.