1 viestiä / 0 new
Uusin kirjoitus
jaakko
Tromssan seutu / Lyngen for dummies??

ei näkynyt ihan tämmöistä ketjua löytyvän joten aloitetaan uusi: huhtikuussa olisi tarkoitus viedä harrastusta eteenpäin randoilun suuntaan ja tuota tromsan seutua täällä (ja vähän muuallakin) näytetään kehuvan aika estottomasti. telluhistoriaa on jonkin verran takana mutta harrastus on tähän asti rajoittunut helposti saavutettaviin rinteiden sivustoihin ja offareille joille ja joilta on päässyt pahemmin murtsikkaa hiihtämättä. tylsäksihän semmoinen käy. siksipä olisi tarkoitus tutustua tuohon seutuun ja omatoimihiihtoon huhtikuun nurkilla. eli:

-ajankohta: mitä huhtikuun alkupäiviltä voi odottaa? miltä korkeudelta hiihdettävää täytyy etsiä?

-majoitus: onko tuo MML ainoa varteenotettava lähellä vai onko muita?

-opastus: sen verran noviisilta tuntuu että ajatuksena on palkata alkuasukas oppaaksi ainakin alkupäiviksi, sitten ehkä siitä eteenpäin ns maaston mukaa. voitteko suositella jotakuta? entä onko seudulla suomalaisia oppaita?

-mestat: ainakin "Ski Touring In Troms" -niminen teos näykyy löytyvän iltalukemisiksi (jos sen saa jostain tilattua). onko tuo hyvä, onko muita tarjolla?

-muuta: mitä? (paitsi "pysykää kotona"=)

 

jaakko

Jasu

Majotusta löytyy myös osoitteesta http://www.tromsocamping.no/ ja opaskirjoja on ainakin ennen saanut osoitteesta http://www.topptur.nu/ Nyt tosin näytti, että ei ole varastossa. Huhtikuussa pääsee lähes joka paikassa tieltä hiihtelemään. Toki riippuu hieman paikasta ja vuodesta.

Middagstinden on ollu semmonen perinteinen paikka alottaa harrastusta tuolla päin. Lepposa vähä vajaan tonnin haikki ja mäki lähtee nousemaan suoraan tien vierestä. Löytyy helppoa kenttää ja vähä jyrkempääkin löytyy oikein hakemalla jos siltä tuntuu. Eikä juurikaan voi eksyä.

Fight the anti-rock conspiracy.<br />Support real rock ´n´ roll.

Jusku
Markku Jussila

En ota (vielä) kantaa laskupaikkoihin.

Mutta yleisesti ajankohtapuolesta:

Tuon alueen lopputalven/alkukevään osalta vaikea sanoa mitään yleispätevää. Juuri se aika vuodesta jolloin vuosikohtaiset vaihtelut valtavia. Yhtenä vuonna huhtikuun alussa on vielä lunta merenrantaan asti, päivälläkin vähän pakkasta ja uuttakin lunta sataa. Toisena vuonna merenrannat lumettomat, etelän puolen rinteissä alkaa kivet puskea läpi ja päivällä plussakelit aika korkeallakin.

Minusta noiden alueiden ostalta voisi siis paikkoja listatessa mainita onko kyseessä:
- hyvien lumiolosuhteiden talvipaikka (tie ja parkkipaikka lähellä,...), vai
- vähäisemmilläkin lumilla yleensä toimiva kevätpaikka (pohjoispuolen rinteet, vähän korkeammalla, silti järkevä access,...)

Tuolta alueelta ei kalenteriviikkojen mukaisia pysty juuri heittelemään muuta kuin ihan ydintalvelta (helmi-maaliskuu) ja perus-loppukeväältä (touko-kesäkuu). Mutta alkutalvi (marras-tammikuu) ja kevät (huhtikuu) on täysin vuodesta ja säkästä kiinni.

jaakko

[quote=Jasu]

Majotusta löytyy myös osoitteesta http://www.tromsocamping.no/[/quote] 

onko parhaat pelipaikat tuossa lyngen-tamok-akselilla? kuinka kauan tromsasta sinne ajelee lauttamatkoineen? vissiin melkein saman kuin kilpisjärveltä? onko se majoitusvaihtoehto?

 

jaakko

[quote=Huilaa]

Tässä lukemista: http://www.amazon.co.uk/Troms-Ski-touring-arctic-summits/dp/8293090154 

Ja tässä kirjan kirjoittaja: http://midnightsunmountainguides.blogspot.no/ 

 [/quote]

joo, amazoniltahan se löytyi..

Raine_

Hyvä Jaakko, hyvä ketju.

Suunnitelmissa myös ensimmäinen laskureissu Tromssan seudulle.

Ski Touring In Troms löytyi ainakin Adlibriksen hyllystä. Tilasin juuri sieltä oman kirjan pukinkonttiin.

jaakko

[quote=Markku Jussila]

Minusta noiden alueiden ostalta voisi siis paikkoja listatessa mainita onko kyseessä:
- hyvien lumiolosuhteiden talvipaikka (tie ja parkkipaikka lähellä,...), vai
- vähäisemmilläkin lumilla yleensä toimiva kevätpaikka (pohjoispuolen rinteet, vähän korkeammalla, silti järkevä access,...)

Tuolta alueelta ei kalenteriviikkojen mukaisia pysty juuri heittelemään muuta kuin ihan ydintalvelta (helmi-maaliskuu) ja perus-loppukeväältä (touko-kesäkuu). Mutta alkutalvi (marras-tammikuu) ja kevät (huhtikuu) on täysin vuodesta ja säkästä kiinni.

[/quote]

ehkä tästä saadaan joskus keko?

Henkka

Huhtikuu on lumivarmaa aikaa. 

Laskupaikkoja voi fiilistellä esim www.kugo.no, josta löytyy reittikuvaukset esim sellaisille selkeille ja hyville hiihtomäille kuin: Anderdalstinden, Middagstinden (Lakselv),  Daltinden, Sjufjellet, Blåbaertinden ja Kavringtinden. Nämä on sellaisia suosittuja ja selkeitä töppyröitä joilla usein on muuta porukkaa ja jälkiä. Kaikki heti tien vieressä paitsi Daltinden, jonne vähän hiihtoa, mutta on komea mäki ja koostaan huolimatta hyvin sopiva vähemmän kokeneillekin. Tietysti säävarauksella.

Majoitusta voi hakea esim magicmountainlodge.no (Lyngseidet) tai vollangjestestue.no (Nordskjobotn).

Opasta tuolla ei välttämättä tarvitse kun tietoa löytyy helposti, mutta tietysti oppaan kanssa saa varmasti parempaa hiihtoa helpommin ja turvallisemmin.

Kun pientareet on korkeat joutuu joskus vähän hakemaan paikkaa autolle ja kannattaa huolehtia, että auto ei jää huonoon paikkaan, josta tulee sanomista. Tuollapäin pidetään lampaita, joten alarinteillä kannattaa vähän katsoa ettei laske lumenpinnassa piilevään verkkoaitaan. Huomatkaa muutenkin, että siellä pitää olla ihmisiksi, jotta vapaalaskijoiden maine ei kärsi ja hommaan ei tule rajoituksia.

Olikohan tuo kirja muuten englanninkielinen versio kirjasta Topturer i Troms? Siitä oikeastaan löytyy kaikki tarvittava tieto. Löytyy mun hyllystä vaikka lainaksi jos ei muuten löydy.

 

Relaa
Käyttäjän Relaa kuva

[quote=jou001]

[quote=Markku Jussila]

Minusta noiden alueiden ostalta voisi siis paikkoja listatessa mainita onko kyseessä:
- hyvien lumiolosuhteiden talvipaikka (tie ja parkkipaikka lähellä,...), vai
- vähäisemmilläkin lumilla yleensä toimiva kevätpaikka (pohjoispuolen rinteet, vähän korkeammalla, silti järkevä access,...)

Tuolta alueelta ei kalenteriviikkojen mukaisia pysty juuri heittelemään muuta kuin ihan ydintalvelta (helmi-maaliskuu) ja perus-loppukeväältä (touko-kesäkuu). Mutta alkutalvi (marras-tammikuu) ja kevät (huhtikuu) on täysin vuodesta ja säkästä kiinni.

[/quote]

ehkä tästä saadaan joskus keko?

[/quote]

Jos ja kun tietoa alkaa tippua niin teemme Keon tästä!

Eikös tulla kuitenkin eniten käydä Suomesta edelleen juuri keväällä? Ensimmäisenä voisimme siis tehdä Keon juuri Tromssan, Tamokin ja Lyngenin lumivarmimmista loppukevään laskuista. Vasta myöhemmin sitten tarvittaessa myös muista lähinnä ydintalvella toimivista Tromssan, Tamokin ja Lyngenin laskuista.

---------------------------------------
Elämä on ulkona. Relaa netissä.
---------------------------------------

jaakko

[quote=Henkka]Kun pientareet on korkeat joutuu joskus vähän hakemaan paikkaa autolle ja kannattaa huolehtia, että auto ei jää huonoon paikkaan, josta tulee sanomista. Tuollapäin pidetään lampaita, joten alarinteillä kannattaa vähän katsoa ettei laske lumenpinnassa piilevään verkkoaitaan. Huomatkaa muutenkin, että siellä pitää olla ihmisiksi, jotta vapaalaskijoiden maine ei kärsi ja hommaan ei tule rajoituksia. [/quote]

kiitokset vinkeistä. onko norjan jokamiehenoikeudet suunnilleen samat kuin suomessa eli pihapiiriä lukuunottamatta liikkuminen on vapaata? (metsähallituksen sivuilta ainakin sai tuollaisen käsityksen).

onko jotain kirjoittamattomia sääntöjä joita tulisi huomioida? onko nuo tunturinsyrjät yleensä valtion maata vai jonkun muun? samaa mieltä tuosta viimeisestä, suomalaisilla tuntuu olevan hyvä maine kaikkialla missä olen hiihtänyt ja olisi kiva että olisi jatkossakin.

ramstein

[quote=jou001]

kiitokset vinkeistä. onko norjan jokamiehenoikeudet suunnilleen samat kuin suomessa eli pihapiiriä lukuunottamatta liikkuminen on vapaata? (metsähallituksen sivuilta ainakin sai tuollaisen käsityksen).

onko jotain kirjoittamattomia sääntöjä joita tulisi huomioida? onko nuo tunturinsyrjät yleensä valtion maata vai jonkun muun? samaa mieltä tuosta viimeisestä, suomalaisilla tuntuu olevan hyvä maine kaikkialla missä olen hiihtänyt ja olisi kiva että olisi jatkossakin.

[/quote]

No ainakin samanlainen käytäntö paikallisten kanssa kuin Suomessakin ja kaikkialla muualla syrjäseudulla; muita ihmisiä ei kierretä vaan käydään jututtamassa. Joskus tahtoo kaupunkilainen viikon lomalainen pyrkiä olemaan tehostetussa rauhassa ja piiloutua muilta, että pääsee "erämaan tunnelmaan". Maalainen toimii juuri päinvastoin kun on mukava jutustella muiden kanssa päivien hiljaisuuden jälkeen. Siitä on tullut monta väärinkäsitystä kun joku liikkuu omilla mailla ja pyrkii karkuun. Kun käy pihassa kysymässä tietä tai lupaa yöpyä (vaikka ei tarvitsisikaan) niin saa monta vinkkiä ja hyviä ystäviä.

A-mies

Kilpisjärvi on ihan ok vaihtoehto, jos on valmis ajamaan joka aamu ja saa sopuhintasen majotuksen. Kilpisjärvellähän usein paistaa aurinko sillon kun Norjassa sataa vettä/lunta. Tamokkiin ajaa semmosen reilun tunnin hyvällä kelillä, eli sinällään kyllä iha päiväreissun päässä. Lakselvbuktin suuntaan puoltoista tuntia ja Lyngseidetiin pari tuntia. Niin ja tietysti onhan täällä ihan hauskoja laskujakin, varsinkin randohommien aloittelijalle löytyy mukavaa baanaa laskettavaks. Kelkan vuokraamalla pystyy porukan vetämään reittiä pitkin vähä kauemmaksikin mäen juurelle. 

En myöskään jättäis Kåfjordin aluetta pois tästä keskustelusta, kuitenki vaan vuonon toisella puolella ja usein parempi keli kuin Lyngenissä. Sekä tietty paljon hyviä mäkiä.

Majoitus vinkkinä Hattengin camping, siellä oli kohtuu halvat mökit ja saunaan pääsi ilmaseks. Tamokkiin ajaa pari kymmentä minuuttia, Lakselvbuktiin ja Lyngseidetiin vajaan tunnin, Kåfjordin alueelle about tunnin. Ja takapihalla on Signaldalen. Mukavan keskeisellä paikalla. 

Jos on rahaa ajella lautalla, niin Lyngseidet on kans hyvä paikka majottua. Sieltä pääsee tarpeen mukaan nopiasti Kåfjordiin ja Tromssan puolellekin. Niin ja paljon hienoja mäkiä iha takapihalla.

Minun mielestä kannattaa olla valmis tarpeen mukaan liikkumaan päivittäin kun tuonne lähtee. Nykyään kun pystyy nettiäkin käyttämään pohjoismaissa samaan hintaan kuin Suomessa, niin kannattaa seurata niitä säätiedotuksia. Säätila saattaa vaihdella huomattavastikin ihan muutaman kymmenen kilometrin säteellä, saati sitten pidemmällä matkalla. Erityisesti toi Lyngen/Kåfjord ero, viime talvena käytii monta kertaa hiihtää dumppipäivänä Tamokissa metsäpyydaa ja sit ku ajeli takas kotio Kilpisjärvelle, niin näky kun Kåfjordin mäet kylpee auringossa ja Lyngenin/Tamokin päälle pilvet jumittaa paikalleen.

"...in general park skiers will be going to the hospital while big mountain skiers ski powder on the peaks of their dreams..."

Samulijp

[quote=Raine_]Ski Touring In Troms löytyi ainakin Adlibriksen hyllystä. Tilasin juuri sieltä oman kirjan pukinkonttiin.[/quote]

Kiitti vinkistä. Tilasin ja on kyllä asiallisen oloinen kirja.

jaakko

[quote=Samulijp]

[quote=Raine_]Ski Touring In Troms löytyi ainakin Adlibriksen hyllystä. Tilasin juuri sieltä oman kirjan pukinkonttiin.[/quote]

Kiitti vinkistä. Tilasin ja on kyllä asiallisen oloinen kirja.

[/quote]

nonniin, amazon ystävällisesti jaksoi viimein viittiä toimittaa. aika perusteellisen oloinen teos (ja kyllä, se on käännös kirjasta Toppturer in Troms, 2010, Espen Nordahl).

tarjonnee heti riittävästi hiihdettävää seuraavaksi 5 vuodeksi..

heti alkumetreillä suositellaan malangen bryggeriä (Mortenshals) majoitukseen.. onko kellään kokemuksia? ainakin pripps bryggerierillä brommassa työskenneelle se on jonkinlainen lupaus jollei seikkailusta niin ainakin humalasta.

Olof

Tod. Menee yks elämä et oot hiihtänyt kaikki siinä kirjassa olevat huiput...

Powder to the people

jaakko

Eka reissu on nyt takana ja fiilikset on hyvät reisulle osuneista märistä keleistä huolimatta, joten ajattelin palata tähän hieman.. siis muutamia juttuja jotka ekakertalaisille saattaisi olla hyödyksi:

-tiet E6:sta ja 8:aa lukuunottamatta on pääosin silkkaa albaniaa eikä rikasta öljymaata. Eli se 70 kilsaa lyngseidetistä tamokkiin kestää tosiaan tunti ja vartin.

-siellä ei oo paljon mitään. Vietettiin muutama yö lyngseidetissä (MLL) ja muutama Tromssassa, ja varmaan seuraavallakin reissulla ainakin osa majoituksesta hoidetaan Tromssaan, niin voi illalla tukea norjan kansantaloutta vetämällä ravintolassa pastaa ja shoppaamassa XXL:stä kaikkea tarpeellista. Jossain nordkjosbotnissa voi olla viikon jälkeen puheenaiheet aika vähissä, kun äkkiä ohiajaessa näytti siltä että viihdepuoli koostuu supermarketista ja elintarvikekiskasta joka myy hodareita. (Niitä topokarttoja ei tällä kertaa ollut tarjolla kuin pari, ja nekin ihan muualta kuin tamokista tai muista tärkeimmistä hiihtomestoista)

-siellä on silti yllättävän paljon väkeä (ainakin huhtikuussa). tunnetuimmille mäille näytti olevan ladut valmiina, tämä ei tietysti päde sateen /tuulen aikana ja jälkeen. (Ja pari kertaa hymyilytti kun vaikkapa seiskan parkkiksella on 5 autoa parkissa, kaikki suomen rekkarissa)

-keli muuttuu arvaamattoman nopeasti. Ainakin nyt tuntui että muutokset oli nopeampia kuin mihin vaikkapa alpeilla on tottunut, ja näkyvyys saattoi mennä lumen ja tuulen myötä tosi nopeasti. Setiä vähän hämmästytti kun törmillä pyöri porukkaa ilman karttoja ja käsitystä päivän sääennusteesta jne, mutta ehkäpäs vanhat miehet on vaan tulleet liian varovaisiksi..

-ja sitten vielä: se on ihan eri laji. Tähän asti on hiihtohommissa pärjännyt kohtalaisella lihaskunnolla ja jonkinlaisella peruskunnolla, mutta 6-7 tunnin kestävyysurheilu onkin toinen juttu. sen vielä hyväksyy että italialaiset ylävuoristokojootit ultraliggera tech-vehkeillä trikoissaan menee ohi, mutta häpeillen tunnustan että meistä paineli ohi sen lisäksi niin kikattelevat koulutyttöryhmät kuin seiskakymppiset papatkin. Tosin meidän kalustokin on raskaimmasta päästä mutta peruskuntoa pitää olla. Ensi vuonna on.

-edelliseen liittyen, jos vaikkapa kugo.no sanoo daltindenistä että alun parin kilsan murtsikka ei haitannut, niin kyllä se vaan p***ele vähän meinaa niin tehdä.. kun sitä oikeasti on 5km, kun selässä on 10+kg reppu, alla tellut ja täysmittaiset skinit ja lämmintä +8. eli noita reittikuvauksia kannattaa vähän suhteuttaa omiin kykyihin. Ensi kerralla reppuun lähtee pätkäskinit siirtymiä varten.

Siinäpä päällimmäiset. Siisteintä aikoihin. Suosittelen.

Olof

Ei kannata lähteä norskien peesiin ellei ole aivan varma kunnostaan. Biggrin sen olen todennut karvaasti.. Viime talvena kun mäessä tuli käytyä paljon pystyi keväämmällä jopa norskien matkassa. Tyøt ja surkea talvi on tänä talvena opettaneet, että viime talven hiihdoilla ei pitkälle pøtkitä Biggrin murtsikat pitää hommata niille ajoille jolloin màkeen ei kannata lähteä..

Powder to the people

Henkka

Norskeilla näyttää olevan sellainen tyyli, että hulvattoman iso reppu selässä vedetään suorilla ylös 30-asteista mäkeä. Siinä peesissä tämmöinen suomipappa menee hapoille ja pahasti. Kannattaa vetää murtomaahiihtäjille sopivampi loiva nousulatu.

jaakko

[quote=Henkka]Norskeilla näyttää olevan sellainen tyyli, että hulvattoman iso reppu selässä vedetään suorilla ylös 30-asteista mäkeä. Siinä peesissä tämmöinen suomipappa menee hapoille ja pahasti. Kannattaa vetää murtomaahiihtäjille sopivampi loiva nousulatu.[/quote]

joo, niin ne tytsyt juuri teki, eli veti ohi oikolinjaa ja kysyi vielä mennessään että onhan teillä varmasti kaikki okei? juuri sillä hetkellä oli lajin vaihto perspalloon tosi lähellä =\

Sauva
Käyttäjän Sauva kuva

[quote=Henkka]

Majoitusta voi hakea esim magicmountainlodge.no (Lyngseidet) tai vollangjestestue.no (Nordskjobotn).

[/quote]

Ainakin Mountain lodgella viime talvena oli Suomea puhuva neitonen siinä respassa, jolta sai hyviä vinkkejä milloin mihinkin Smile

Olof

Varmaan on vieläkin. Henrika pyörittää sitä puljua Patrickin kanssa.

Powder to the people

pultti

Joo kaikesta ylämäkivaikeuksista johtuen kannattaa harrastaa nimenomaan murtsikkaa, se vain on tälläkin palstalla nimetty "väkisinhiihdoksi" ja epämuodikkaana suuresti vähätelty. Ollako murtsikisti vai pullamössö.

Mikael

Hyvin harva pelkästään hissihiihtoa harrastavista näistä freeride tyypeistä viittii käydä ladulla, ylämäkitamppaajista a la randonnee tai kiipeilyä harrastavista merkittävä osa.

Kaljankiskomiseen keskuksissa ei tarvi paljon latukuntoa ...*biggrin*

Sademaa
Käyttäjän Sademaa kuva

Vappuna aijon tonne Lyngenin alueelle ekaa kertaa suunnata ja tosiaan hyviä vinkkejä netissä paljon. Kartan meinasin pistää tilaukseen. Mutta näyttää siltä että lyngen jaettu kahteen karttaan pohjoinen ja etelä. Eikös etelän kartassa ole enemmän ainakin niitä klassisia nousuja. Tai jos joku haluaa luopua omista kartoista voin myös harkita sitä.

http://www.naturogfritid.no/Kart_Turkart.asp

VIKA ON HARVOIN VÄLINEISSÄ

Markku_M

jos yhden kartan taktiikalla Lyngenin klassisia niin tää vanhan topokarttasarjan 1634 III lie aika soiva http://www.kartbutikken.no/kartverket/kartverket-m711/1634-iii-lyngseidet-1-50-000

toippa

Tai sitten laittaa tämän: http://www.kartbutikken.no/turkart-serien/turkartmapper/lyngenhalvoya . Etelän ja pohjoisen klassikot samassa entistä kestävämässä kartassa Smile

Vähän iso housun taskuun, mutta muuten kiva.

Sademaa
Käyttäjän Sademaa kuva

[quote=toippa]

Tai sitten laittaa tämän: http://www.kartbutikken.no/turkart-serien/turkartmapper/lyngenhalvoya . Etelän ja pohjoisen klassikot samassa entistä kestävämässä kartassa Smile

Vähän iso housun taskuun, mutta muuten kiva.

[/quote]

Tommosta koko settiä ei tuolta mun linkistä löytynytkään, tosin hinta on sama jos ostaa ne eri paketeissa ja tosiaan ei tarvii kantaa kilon karttaa mukana. Mites toi Markun mainitsema kartta miksi se on noita Turkarttoja noin paljon halvempi ja onko noissa turkartoissa jotain olellista mitä tossa Topossa ei ole?

VIKA ON HARVOIN VÄLINEISSÄ

beomaster

http://www.vpg.no/Avdelinger/Turutstyr/Kart-og-tilbeh%C3%B8r/Kart/Turkar...

Tosta koko niemimaa halvalla, eikä paina kiloa. Samaa karttaa löytyy myös paikan päältä Lyngseidetistä.

toippa

[quote=Sademaa]

[quote=toippa]

Tai sitten laittaa tämän: http://www.kartbutikken.no/turkart-serien/turkartmapper/lyngenhalvoya . Etelän ja pohjoisen klassikot samassa entistä kestävämässä kartassa Smile

Vähän iso housun taskuun, mutta muuten kiva.

[/quote]

Tommosta koko settiä ei tuolta mun linkistä löytynytkään, tosin hinta on sama jos ostaa ne eri paketeissa ja tosiaan ei tarvii kantaa kilon karttaa mukana. Mites toi Markun mainitsema kartta miksi se on noita Turkarttoja noin paljon halvempi ja onko noissa turkartoissa jotain olellista mitä tossa Topossa ei ole?

[/quote]

Nuo norge serien kartat on vaan pieneltä alueelta --> halvempi. Sama "karttadata" kuin isommassakin. Molemmat 1:50 000. Uusissa turkart-sarjan painoksissa taitaa olla parempi paperilaatu kuin vanhoissa jos sillä on merkitystä.

edit: Tuo linkkaamani turkart on päivitetty vuonna 2011. Norge-serien kartat ja vanhemmat turkartat ovat kymmenen vuoden takaa. Vuoret on samalla paikalla, mutta ainakin pari tietä on tullut lisää..

Samulijp

Sivut