Endlich im Zillertal!

 

Teksti: Jenni

Edellisestä kirjoituksestani onkin tovi vierähtänyt, joten tässä pieni katsaus viimeiseen puoleen vuoteen. Kesä, josta nyt tuntuu olevan ikuisuus, meni beachvolley-turnauksia pelatessa, mökkeillessä ja rentoutuessa. Syksy tuli ja meni Rovaniemellä. Ohjelmassa oli treenaamista talvea varten, töitä ja vähän opiskelujakin. Syksyllä kävin myös astanga-jooga kurssin, mistä muodostui minulle viikon kohokohta. Aloin myös harjoittelemaan ensi kesän melontaohjaajakurssia varten, mikä oli mukava piristysruiske syksyyn. 

 

Alkukauden Norja

Vihdoin lokakuun lopussa päästiin korkkaamaan kausi uskomattomissa olosuhteissa Norjassa. Ajettiin lumipyryssä Tromssaan, missä vietimme kuun viimeisen viikonlopun Perttusen Markuksen ja Bomanin Annien luona. Lunta oli meren rantaan asti, ja mikä ihmeellisintä, lumi oli todella kuivaa, ja lisää vain sateli. 

Ensimmäisenä päivänä näkyvyys oli todella huono, mutta päätimme kuitenkin alkukauden innolla lähteä katsastamaan, jos puurajasta saisi jonkun laskun laskettua. Kokoonpanossa oli lisäksi Jussi, Kivikosken Juuso, Lukkarilan Jaakko ja Tolvasen Juha. Ajeltiin Tromssasta vähän eteenpäin, ja pienellä skinnailulla saimme pari hauskaa mäkeä metsässä. Lumi oli uskomattoman hyvää!

 


Kauden eka mäki edessä.

Toisena päivänä mukaan liittyi myös Juhan tyttöystävä Sigrid. Ajoimme Tromssasta Nordkjosbotnille päin, vuonon toiselle puolle, ja auringonpaisteessa läpyteltiin viitisen tuntia ylämäkeen Gorzveltindille. Lasku oli leppoisa, juuri alkukauteen sopiva. Ja todella hämmästyttävän hyvä ollakseen kauden toinen!

 


Toisena päivänä keli avautui.


 

Seuraavat pari kuukautta tulikin pysyteltyä rinteissä, ja vähän niiden ulkopuolellakin Pyhällä. Muutama tunti hiihto-openaki tuli pidettyä. Laskutatsi löytyi yllättävän nopeasti ja kroppa tuntu hyvälle. Syksyn reeneistä oli ilmiselvästi ollut apua. Skiexpon aikana varmistui, että Headin lisäksi uusi sponsorini on Haglöfs. Olin, ja olen edelleen, todella innoissani siitä. 

 


Pyhän ekat rinnekurvailut.

Österreich, Österreich!

Tammikuun alussa lähettiin Jussin, sekä Nipsu- ja Nyyti-koirien kanssa ajamaan Itävaltaan. Muutaman päivän päästä oltiin perillä Zillertalissa. Tuntui siltä, kun ei olisi ikinä lähettykään pois täältä. Oli helppoa tulla samaan laaksoon takaisin, tiesi missä mitäkin on, mihin kannattee mennä laskemaan, ja miten hommat täällä hoituu. 

 Ensimmäisen viikon laskut yllättivät positiivisesti. Ensimmäinen päivä vietettiin Zillertal Arenan "hyppyseinällä". Alastulot oli samettia, mahtavaa! Hammeredit pääsivät neitsytlaskulleen, ja kylläpä ne rockerit kelluu nätisti pehmeässä lumessa! Seuraavat päivät laskettiin Hochfügenissä ja Spieljochissa. Molemmissa saatiin erittäin hyviä laskuja. Echt super, und pulverschnee!

 


Koirat chillailee laivalla Trelleborgista Travemündeen.



Työkalut, näillä pärjää!



Näkymä meidän Bruckin kämpän pihalta. Lumi satoi seuraavana yönä laaksoon asti.



Jussi ekana päivän Areenalla, kuva Jouni Kananen.



Minä Areenalla, kuva Jouni Kananen.

Fieberbrunn, FWQ **

Ensimmäinen kilpailu oli heti seuraavana viikonloppuna Fieberbrunnissa. Kyseessä oli kahden tähden Freeride World Qualifier, joka laskettiin naisten World Tour -seinällä. Ei mikään helpoin aloitus! Täytyy myöntää, että viikolla joka kerta edes kisaa miettiessäni syke nousi, ja kädet alkoi hikoilemaan. Ja kun näin facen ensimmäisen kerran livenä kisaa edeltävänä päivänä, en voi suoranaisesti sanoa, että jännitys olisi ainakaan vähentynyt. Lumi oli hyvää, mutta pohjat huonot, joten siellä sun täällä törötti sharkseja (kivipiikkejä). Onneksi pääsimme vähän lähemmäs katsomaa aluetta, mikä helpotti jännitystä aika paljon.

Lähdin numerolla 14, jolloin yläosan lumi oli vielä hyvää. Laskin kuvassakin näkyvän kurun, josta lumet oli jo valuneet pois. Siellä lasku tuntui tökkivän kovalla, epätasaisellä pohjalla. Kun pääsin alakentällä, jalat olivat niin hapoilla, että jouduin vähän vaihtamaan linjaa lennosta. Maalissa makasin 10 minuuttia kyljellään, ja ootin, että hapot lähtee jaloista. Huh! 

Kaiken kaikkiaan lasku oli ehjä, tosin mielestäni hidas. Olin todella yllättynyt, että tulin kisassa toiseksi, ja vielä ihan hyvillä pisteillä. Fiilis oli hyvä, koska kisassa oli mukana muutamia, jotka ovat laskeneet 3 ja 4 tähden kisoja. Kisailijoitten kesken on hyvä meininki, loistavia tyyppejä, jotka kannustaa aidosti toisia. Tässä vielä linkki kilpailunjärjestäjän kuviin.

 


Fieberbrunnin kisaseinä. Lähtöpaikka oli suunnilleen harjanteen puolivälissä varjon ja auringon rajalla. 



Liisa Korpela (naisten lautasarjan 3.) ja Niklas Hollsten (miesten lautasarjan 4.) kisanjälkeistunnelmissa.



Palkintojenjaossa hämmentyneissä fiiliksissä.



Jeeee! :)

Seuraavana päivänä mentiin Areenalle. Lämmöt olivat nousseet parissa päivässä ja totesimme kelin olevan todella hasardi. Monia paikkoja oli tullut pohjia myöten alas. Päivä oli hyvä muistutus siitä, miten nopeaa lämmöt vuorilla muuttuvat, ja vaikuttavat huomattavasti turvallisuuteen. Pari päivää tyydyimme keskittymään hengailuun ja rinnelaskuun.

Hochkönig, FWQ *

Toinen kilpailu oli heti seuraavana viikonloppuna Hochkönigissä, Maria Almissa. Kilpailu oli yhden tähden FWQ, ja seinä huomattavasti edellistä helpompi. Lisäksi sallittua aluetta pienennettiin minimiin, kunnes lopulta laskijoille jäi enää pari linjaa, mistä valita.

En oikein keksinyt mitään jännää omalle laskulleni. Mielestäni teknisesti ja vauhdillisesti lasku oli silti hyvä. Alhaalta viihdytin tuomareita ja muita kisoilijoita hyppäämällä lipasta haarahypyn. :)

Loppupeleissä olin 7., tosin jäin vain 0,6 pisteen päähän palkintopallista. Pienillä eroilla mentiin. Oli mukava viikonloppu, ja kiva nähä tyttöjä, joihin edellisviikonloppuna, ja osaan jo viime keväänä olin tutustunut.

 


Hochkönigin kisamäki, oranssin viivan sisäpuolella sallittu alue, keltanen läntti kielletty alue.  



Maria Almissa fiilistelemässä koirien kans. Mahtava meininki, koirat saa ottaa joka paikkaan mukaan. Hissimies tuli vielä kysymään erikseen, haluanko, että hän hidastaa meille hissiä.

Tänään kuvailtiin Pilkkeeseen meidän elämää wienerschnitzeleitten luvatussa maassa koirien kanssa. Nyt odotellaan lumisadetta, että päästäis kuvaamaan myös laskemista.

Ensi viikonloppuna on 2 tähden kilpailu Kapplissa. Pisteiden puolesta pääsisin sisään, mutta kilpailijat on varmistettu ennen kuin pisteet olivat päivittyneet. Toivon tosi paljon, että mahtuisin vielä mukaan, paikka jossa kilpailu lasketaan, näyttää tooooosi hyvältä!

 

Bis bald! 

Jenni

 

Ja vielä pari videota viime ajoilta:

Season Opening 2012-2013 from Jussi Hynninen on Vimeo.

 

What!? from Jussi Hynninen on Vimeo.

 

http://www.relaa.com/keskustelu/index.php?topic=44039.0

Jenska-Penska