Reissun päällä

Oolrait, Paromcampsin kevääseen kuuluu vahvasti reissaaminen. Ennen matkaa on tietenkin hoidettava reilun viiden viikon toimistotyöt ennakkoon sekä miljoonan pikkuasian hoito, pakkaaminen ja tietenkin sählääminen...  

Vaikka mottona on "travel light" huomaa sitä olevansa kentällä yli 70kg laukkujen kanssa kohti uusia seikkailuja. Suurin osa romppeesta on kuitenkin välttämätöntä laskemiseen tarvittavaa välineistöä, itselle sekä asiakkaille.

Mitä sähläämiseen tulee, olin näppäränä buukannut välilaskulliset lennot, joista viimeinen pätkä olisi pitänyt matkustaa junalla. Muutoin ekologinen matkailu olisikin ollut jees, mutta näiden bagaasien kanssa voi moisen säätämisen unohtaa. Normaalisti lennämme Geneveen, koska se sijaitse yleensä helppojen yhteyksien päässä kohteistamme. Tällä kertaa teimme perinpohjaisen hintavertailun lentojen ja autovuokrien suhteen ja päädyin lentämään Milanoon. Ensimmäinen etappi oli siis Les 2 Alpes, jonne oli tarkoitus mennä katsastamaan ensi kesän parkkileirejä varten suurempia mökkejä käyttöömme. Matka tyssäsi kuitenkin reilun 150km jälkeen Italialaiselle pienelle vuoristotielle. Vuokra-auton moottori lakkasi toimimasta, kiitos Sicily by Car autovuokraamo! Yksin naisena keskellä yötä pimeässä autossa vuoristotiellä yritin stenkkuvalon avulla selvittää autohinauspalvelulle olinpaikkaani. Vihdoin parin tunnin odottelun jälkeen sain hinausapua ja seuraavana aamuna uuden auton alleni. Les 2 Alpesiin saavuin vuorokauden myöhässä, mutta vanhojen tuttujen ja aurinkoisen sään ansiosta pienet alkuhankaluuden unohtuivat saman tien.

Seuraava etappi olikin Chamonix, jossa Paromin vapaalaskuviikolle osallistui huippujoukko offarilaskemisesta innostuneita suksijoita ja lautailijoita Hollantia myöten.

Keskustan chalee-majoituksemme oli puhdasta luksusta ja mikä tahansa tuntuisi tämän jälkeen murjulta. Kolmikerroksinen ”mökkki” oli tarpeeksi tilava yhteiseen hengailuun ja rauhoittumiseen rankkojen laskupäivien jälkeen.

Oppainamme toimi tuttuun tapaan Skipe ja Ode, jotka johdattivat laskijoita kahdessa eri ryhmässä laskukokemuksen perusteella. Tammikuun dumpit  ja ylipäätään ennätysluminen talvi mahdollistivat sellaistenkin offareiden laskemisen, joista olisi edelliskautena voinut vaan unelmoida.

Oden kanssa laskeneet pääsivät eri tasoisille takamaastoille joihin kaikkiin sisältyi eri mittaisia haikkausosuuksia. Osa offareista oli tienkin laskujen puolesta antoisampaa ja osa enempi maisemien ihailua. Näin kävi esimerkiksi Aiguille du Midin keikalla. Ensimmäinen ryhmä pääsi valloittamaan Midin ja laskemaan Vallée Blanchen puuterilumessa kun taas kakkosryhmän laskupäivänä aurinko oli tehnyt lumesta hieman raskaampaa laskettavaa ja osittain pakkaantunutta puhkilaskettua mäkeä.

Vaikka porukka oli yleisesti ottaen kovakuntoista oli huvittavaa kuunnella pientä valitusta ja kiroilua haikkausten aikana.. Aurinkoisten puuterilaaksojen laskeminen palkitsi kuitenkin vaivan. Muutamia pesukonepannuja saatiin naureskella jälkikäteen gopro-kameran tallenteista.

Viikon aikana järjestimme lumiturvallisuuskoulutuksen teoriaosuuden chaleellamme. Myöhemmin viikolla harjoittelimme myös piippareiden ja sondien käyttöä mäessä, jotta varusteet ja pelastaminen tulisi edes pääpiirteittäin tutuksi. Tieto lisää tuskaa sanotaan ja näin on myös lumivyörytietouden kanssa. Oden ja Skipen ammattitaito on ihailtavaa ja taviksen näkökulmasta tiedon kasaan haaliminen tuntuu loputtoman pitkältä tieltä. 

http://www.relaa.com/keskustelu/index.php?topic=39866.0
Käyttäjän Parom kuva

Parom