Adventure Partners
Trekki Oy

Tämä on vanhan Relaan arkisto. Siirry uuteen Relaaseen.

 

Onko karhuillakaan oikeutta elämään?  (Luettu 28362 kertaa)

0 jäsentä ja 1 Vieras katselee tätä aihetta.
japi2 (28.10.07 02:51)
Vastaus#60
  • Viestejä: 354
     
  • Poissa
Pohjanmaan paikkakunnilla elää käsitys, että Ähtärin eläinpuistosta oltaisiin laskettu luontoon nuoria karhuja. Siksi ne tekisivät joskus tuttavuutta (uivat venettä kohti, kuuntelevat musiikkia autoradiosta eivätkä säikähdä paikalle tullutta ihmistä ym. ja asettuvat pienelle reviirille ihmisasutuksen ja teiden väliin. Otukset eivät kuulemma muuten tulisi läntiseen Suomeen saakka.

Miksi kaikki puhuvat asiasta kuin varmana tietona, mutta telkussa ei ole mitään ollut eikä ole korviinkaan sattunut. Lisäksi tuntuu jotenkin epäuskottavalta.
Elää käsitys??? eli huhu!! En jaksa uskoa että eläinpuistosta päästettäisiin karhuja vapaaksi tai ainakin se olisi todella riskaapelia hommaa. Jo valmiiksi ihmiseen tottunut karhu voisi olla pahempi kuin yksikään ongelma susi. Jos myt kuitenkin on laskettu vapaaksi niin ei ainakaan läntiseen Suomeen vaan jonnekin rajan taakse!!!!!! En jaksa uskoa että Ähtärissä asiaa ajateltaisiin näin, nehän ovat alansa ammattilaisia tietävät mitkä ovat ihmisen vaikutukset ruokittuun eläimeen. Taas menee kauheamies kyllä sun hysterian piikkiin!!

born to be wild paitsi himassa
kauheamies (28.10.07 11:43)
Vastaus#61
  • Viestejä: 1367
     
  • Sukupuoli: Mies
  • Poissa
En itsekään usko pätkääkään juttuun. Mistä se on sitten saanut alkunsa, kun koko maaseutu tällaisessa käsityksessä tuntuu elävän?

möykky (28.10.07 12:01)
Vastaus#62
  • Viestejä: 354
     
  • Sukupuoli: Mies
  • Poissa
Samanlaista huhua liikkui 15-20 vuotta sitten silloisen Rovaniemen mlk:n pohjoisosissa. Siellä kyllä oli muutamana kesänä karhu joka kulki kesämökkien pihoilla ja tonki roskiksia ihan amerikan malliin. Mutta ihmeelliseltä se tuntuu että karhuja päästettäisiin vapaaksi.

Rush (28.10.07 13:24)
Vastaus#63
  • Viestejä: 650
     
  • Sukupuoli: Mies
  • Poissa
Pohjanmaalla olen kuullut puhuttavan myös susien ja karhujen "istutuksista" alueelle. Ainakin yksi legenda tieten lähti liikkeelle siitä, kun oli joku tutkija ollut jossain syrjäkylillä antennivehkeiden kanssa, ilmeisesti pantaelukoita seuraamassa... Kyllähän tuollaiset "oudot" kulkijat ja kummajaiset herättävät siinä määrin epäluuloa, että mitä ihmeellisimpiä legendoja voi lähteä liikkeelle. Tuossakin tapauksessa alettiin puhua, että joo ne on tuonu niitä susia tänne...
Ja näillä legendoilla on paha tapa paisua ja muuttua huhupuheesta totuudeksi. Voihan olla, että jostain on joskus karannut joku elukka ja sitten on alettu puhua, että sieltä päästetään karhuja/susia/sun muita vapaaksi...

Sumi (28.10.07 13:34)
Vastaus#64
  • Viestejä: 65
     
  • Sukupuoli: Nainen
  • Poissa
Kuulin juttua, että Itä-Suomessa oli ollut 30 karhunkaatolupaa ja kaikki oli ammuttu ensimmäisenä aamupäivänä. Se kai kertoo jotakin kannan suuruudesta, vaikka minun mielestä siis karhuilla on oikeus elämään :).

balance (04.11.07 18:46)
Vastaus#65
  • Vieras
Kuulin juttua, että Itä-Suomessa oli ollut 30 karhunkaatolupaa ja kaikki oli ammuttu ensimmäisenä aamupäivänä. Se kai kertoo jotakin kannan suuruudesta, vaikka minun mielestä siis karhuilla on oikeus elämään :).

Juu jotenki noin, sen lisäksi myönnettiin lisälupia jotka myös meni nopeasti. Ei kait siinä muuta ku eilen tuttava löysi ison hirvilehmän puoliksi syötynä ojasta ja tuoreet veriset karhunjäljet lähti haaskalta poispäin, tätä edeltävällä viikolla koulubussin kuljettaja oli nähnyt karhun menevän tien yli. Tämä haaska löytyi noin parin kilsan päästä meikän talosta :shock: uskalla siinä käyä pimeellä sit lenkillä, eikö ne karhut nyt vedä mahan täyteen :lol:, no se syö sen hirven ja rupee talviunille. katellaan jos kävis kuvaamassa haaskan, saa nähä

niittäjä (03.12.07 16:26)
Vastaus#66
  • Viestejä: 910
     
  • Sukupuoli: Mies
  • Poissa
http://www.iltalehti.fi/uutiset/200712036930680_uu.shtml

Eipä näemmä karhua tunnisteta hirvestä. Täytys viedä varmaan peruskoulun ekaluokkalaisten kanssa luontoretkelle opettelemaan suomen luonnossa liikkuvien eläinten tuntomerkkejä.

Rush (03.12.07 17:14)
Vastaus#67
  • Viestejä: 650
     
  • Sukupuoli: Mies
  • Poissa
http://www.iltalehti.fi/uutiset/200712036930680_uu.shtml

Eipä näemmä karhua tunnisteta hirvestä. Täytys viedä varmaan peruskoulun ekaluokkalaisten kanssa luontoretkelle opettelemaan suomen luonnossa liikkuvien eläinten tuntomerkkejä.


Alustavasti kyse on itsepuolustuksesta kertoo Kaleva.
http://www.kaleva.fi/plus/juttu697496_page0.htm

möykky (03.12.07 17:17)
Vastaus#68
  • Viestejä: 354
     
  • Sukupuoli: Mies
  • Poissa
Tähän aikaan vuodesta voi hyvällä syyllä olettaa koiran haukkuvan hirveä karhun sijaan. Ja  jos se vielä retkotti maassa, niin vaikea siitä on erottaa onko se karhu vai esim. haavakkohirvi.  Tervolan seudullakin aika paljon tölvitään hirviä autoilla ja kyllähän ison karhun pitäis olla jo normaalisti talviunilla tähän aikaan.

Nyt kävi näin.

Ei ollut oikeutta.

Rush (03.12.07 17:21)
Vastaus#69
  • Viestejä: 650
     
  • Sukupuoli: Mies
  • Poissa
Ja toisaalta, voidaan spekuloida käyttäytyikö karhu edes aggressiivisesti (nojoo, näyttihän se hampaita...), mutta pokkaa olisi vaatinut vetää jokin muu ratkaisu (kuin ampuminen) hihasta, jos 11 metrin etäisyydeltä on kerran havainnut, että kyseessä onkin karhu.

möykky (06.12.07 14:26)
Vastaus#70
  • Viestejä: 354
     
  • Sukupuoli: Mies
  • Poissa
Mitä karhu sano ku puolukat loppu?
Paskaa musaa.



Miten lie elämisoikeus jälkeenpäin?

Rush (06.12.07 15:05)
Vastaus#71
  • Viestejä: 650
     
  • Sukupuoli: Mies
  • Poissa
Mitä karhu sano ku puolukat loppu?
Paskaa musaa.
Oppiipahan soittamaan nuotin vierestä. 8)

vaeltaja (10.12.07 00:31)
Vastaus#72
  • Viestejä: 222
     
  • Sukupuoli: Mies
  • Poissa
Työtön mies lueskeli työpaikkailmoituksia ja huomasi, että karhunkaataja tarvitsee apulaista. Mies soitti ja pääsikin haastatteluun ja sai paikan.
Metsästäjä esitteli välineitä: "Me metsästämme karhuja eläintarhaan, joten emme tapa niitä, vaan pyydystämme verkolla. Tässä ovat välineet: Pitkä keppi, tolppakengät, verkko, hirvikivääri ja sitten on tuo bullterrieri."
"Jaahas. Mites homma oikein menee?", kysyi mies.
"Ensiksi etsitään karhu. Sinä menet riehumaan ja huutelemaan sille karhulle hävyttömyyksiä, jolloin se lähtee sinun perääsi. Kiipeät tolppakengillä äkkiä puuhun. Kun karhu lähtee kiipeämään sinun perässäsi, huidon sitä tällä pitkällä kepillä, jolloin karhu putoaa. Sitten tuo koira hyppää sen muniin kiinni ja minä heitän tämän verkon sen karhun päälle."
"Miksi meillä on sitten tuo hirvikivääri?", kysyi mies. "No, jos sinä satut putoamaan puusta ensin, minä ammun tuon koiran!", vastasi metsästäjä

niittäjä (11.12.07 11:46)
Vastaus#73
  • Viestejä: 910
     
  • Sukupuoli: Mies
  • Poissa

möykky (11.12.07 12:49)
Vastaus#74
  • Viestejä: 354
     
  • Sukupuoli: Mies
  • Poissa
Syystä ei liene epäselvyyttä, paitsi jos laajemmassa mittakaavassa aletaan miettimään miksi näitä uutiskynnyksen ylittäviä karhukohtaamisia tapahtuu aina vain useammin.

- Metsästyskulttuurin muutos

- Karhukannan kasvu

- Pitenevät syksyt viivästyttää karhun pesään menoa/talviunta

- Yhä tiheämmin tapahtuvat kohtaamiset, jotka päättyvät puolin tai toisin kohtalokkaasti ja mediamyllytys tapausten jälkeen ovat omiaan aiheuttamaan liipasinherkkyyttä yksinäiselle metsämiehelle.

Omakohtaisesti mietittynä siinä vois olla muutama syy?

Pentujen ampumista voi ihmetellä, mutta varmaan itse olisin tehnyt saman ratkaisun. Pentukarhu ei välttämättä osais mennä pesään ja ruokaa on kovin vähän tarjolla.

Elämä on epäreilua, karhullekkin.

Rush (11.12.07 13:07)
Vastaus#75
  • Viestejä: 650
     
  • Sukupuoli: Mies
  • Poissa
Emokarhun ampuminen on ymmärrettävä ratkaisu, jos kerran karhu oli niinkin lähellä, kuin kolmen metrin päässä.
Pentujen ampuminen sen sijaan herättää helposti negatiivisia tuntemuksia... kaikillahan varmastikin tulee mielleyhtymä niihin luontodokkareista tuttuihin hellyttäviin karvapalleroihin...

Toisaalta, mitä muutakaan tuossa tilanteessa voisi tehdä; toki pennuille soisi elämän vaikkapa eläintarhassa tms. mutta miten asia olisi tuossa itse tilanteessa käytännössä hoidettu... Pentujen selviämismahdollisuudet yksin, talven yli lienevät kuitenkin aika heikot... entä miten ne olisi saatu kiinni siten, että ne olisi voitu eläintarhaan kuskata. :?

Möykyllä kuitenkin varmasti oikeita pointteja ja taustavaikuttajia nykyiseen menoon.

JKO78 (12.12.07 19:03)
Vastaus#76
  • Vieras
Kyllähän ne pennut löytyisivät. Metsästäjä vain hiukka kauemmaksi ja soittamaan eläinlääkäriä tai etc jolla voisi olla nukuttavia ammuksia. Ei ne pennut heti emoaan jätä vaikka se kuuolleena maassa makaakin.

Ehkä metsästäjän mielessä kuitenkin oli että pikku karhu on joskus iso ja vaaraksi koko yhteiskunnalle kuten Saddam tai joku muu teloitettu johtaja. Eli silloin ne kannattaa poistaa muihin maailmoihin samoin tein.

Tappamisen himostahan ei tietenkään voinut olla kyse, eihän?

möykky (12.12.07 20:32)
Vastaus#77
  • Viestejä: 354
     
  • Sukupuoli: Mies
  • Poissa
Tappamisen himostahan ei tietenkään voinut olla kyse, eihän?

Sitähän on vaikea sanoa miestä tuntematta, mutta nettifoorumeita lukiessa 90% kirjoittelijoista tuntuu tietävän, että verenhimoisena ja vähän punttikin pullottaen mies lahtasi emän ja penikat talvipesään. Ja sinnehän mentiin vain ja ainoastaan sen takia että saadaan tappaa karhunpentuja.

Koska kokenut metsämieshän tuntee maastot ja tietää karhujen pesät.
Ja vaikkei tietäskään, niin johan sen pesän näkee monen sadan metrin päähän, näkeehän?. Eihän karhun "hyökkäyksen" kohteeksi joudu muut, kuin äijät joilla on ase matkassa. Eihän? Onnettomuus ja vahinkohan tämä tapaus ei voinut olla? :roll:

Saattaishan sillä eläinlääkärilläkin mennä aikaa, ennen kuin se on varusteineen paikalla.
Kyllähän ne pennut silti varmaan löytyis, ajan mittaan. Nälkään tai kylmään kuolleina. Tai luontoäidin armahtamana ja susien syömänä.

Käsi sydämellä, kumpi on karhulle parempi kohtalo kahdesta pahasta, luoti vai eläintarha? Oman kantani esitin jo aiemmin.

Täällä pohjosessa poromies saattais ampua penikat tulevaisuuden uhkana, mutta minusta Itä-Suomessa suurpetojen pyyntikulttuuri on sen verran korkealla, että tieten tahtoen penikat tappaneella vois olla huono kulkea kylillä sen jälkeen.

Tappamisen himo metsästyksessä on mulle aika vieras asia, ainakin jos vertaan sitä muihin "himoihin". En ole tuntenut n.25 metsästysvuoden aikana kertaakaan himoa tappamiseen enkä ole saanut tappamisesta minkäänlaista tyydytystä. Toki saaliin saamisesta olen iloinnut, mutta vaikka tappaminen siihen vahvasti liittyy, se ei kuitenkaan ole minun mielestä olennaisin osa metsästyksessä. Sanoisinpa, että välttämätön paha :shock:

Enkä ole pyytökavereistakaan koskaan huomannut mitään tappamishimoa.
Ja tässä kyseisessä tapauksessakin arvelen käyneen niin, että miehen nähdessä pennut, tuli sama reaktio kuin hirvenpyynnissä. Jos vahingossa ammutaan emä ja sen jälkeen vasta nähdään vasa, niin vahinko pyritään korjaamaan heti. Miten? Ampumalla vasa. Emäähän ei saa ampua, mutta joskus vasa voi olla niin kaukana, ettei sitä näe, eikä emän käytöksestä voi päätellä sillä olevan vasaa.

No, rikoshan tämmönen tapaus on vaikka se olis vahinko, eikä tässä täydellisten ihmisten yhteiskunnassa vahinkoja sallita. Päitä vadille vaan :|

JKO78 (12.12.07 21:08)
Vastaus#78
  • Vieras
Hyvin möykky sanottu.

Sen vähän mitä minä olen metsästäjiä nähnyt eli lapsena huomattavasti enemmän kuin nyt. Silloin minuun koski se ilo, minkä siitä liipasimen painamisesta joku oli saanut ja havu hatussa ja riistaryyppy käödessä nuotiolla ilakoitiin. Ja kuten olen jo aikaisemminkin todennut niin ymmärrän normaalin riistan metsästyksen.

Ja toivon todella että se joka on karhu perheen lahdannut on todellakin pystyvä tekonsa selittämään. Tuo että pennut olisivat olleet niin kaukana että niitä ei ole nähty tuntuu kaukaa haetulta. Sen verran olen kuitenkin eläin maailmaan tutustunut että karhu pentu ainakaan kaikki kolme ko. tapausta samaan aikaan olisivat olleet emästä niin kaukana.

Mutta ei metsästäjää siis toki voi syyttää ennenkuin realiteetit ovat selvillä. Tiedä vaikka hän näitä juttuja lukisi. Tunnustaudu siis :D

möykky (12.12.07 22:50)
Vastaus#79
  • Viestejä: 354
     
  • Sukupuoli: Mies
  • Poissa
Tilannehan oli mennyt kutakuinkin näin, että emä hyökkäsi pesästä kolmen metrin päästä ja mies ampui heti. Joten vois olettaa pentujen tulleen ulos vasta emän ampumisen jälkeen.

Se hirven vasa oli vain esimerkki, miten vahinkoja voi käydä.

Toisilla foorumeilla oli kuulopuheita pennusta, joka jäi henkiin. Kuulemma annetaan jäädä metsään, kun on sen verran hyvinvoivan näköinen.

Eli ei muuta kuin porukalla lahtaria kivittämään :?

Tunnustaudu siis :D
Tuo ei varmaan ole mulle? Jos on, niin en. Ikinä! :D

M L (13.12.07 10:51)
Vastaus#80
  • Viestejä: 302
     
  • Poissa
Tappamisen himo metsästyksessä on mulle aika vieras asia, ainakin jos vertaan sitä muihin "himoihin". En ole tuntenut n.25 metsästysvuoden aikana kertaakaan himoa tappamiseen enkä ole saanut tappamisesta minkäänlaista tyydytystä. Toki saaliin saamisesta olen iloinnut, mutta vaikka tappaminen siihen vahvasti liittyy, se ei kuitenkaan ole minun mielestä olennaisin osa metsästyksessä. Sanoisinpa, että välttämätön paha :shock:

Enkä ole pyytökavereistakaan koskaan huomannut mitään tappamishimoa.

Sama juttu se on valtaosalla metsästäjistä. En tunne itsekään ketään "himoissaan" metsästävää.

Tuossa
on katsottavaksi yksi video, jossa ei todellakaan näy riemun hiventäkään. Enemmän oli pyytäjät mieli maassa.

Henkka (13.12.07 12:52)
Vastaus#81
  • Viestejä: 1196
     
  • Poissa
Varmasti on niin, että suurin osa metsästäjistä ei todellakaan nauti tappamisesta - tosin olen sellaisiinkin törmännyt, joille metsästys on jonkinlaista sotaa, jossa räiskitään vihollista.

Itselle kävi aikoinaan niin, että lopetin ampumisen metsällä käydessä. Jos lähtee siitä, että metsästäjä ei ammu jos ei tiedä osuvansa saaliseläimeen varmasti niin ei sitten tarvitse ampua ollenkaan. Tässä tietysti jää ilman lihaa, mikä minusta on pieni juttu poislukien hirvestys, joka tosin on enemmän lihakaupassa asiointia kuin jahtia. Tällainen aseeton metsästys on ihan yhtä nautittavaa kuin aseellinen eikä tarvitse putsata saalista eikä aseita. Ei noi ajokoiratkaan ole kapinaan noussut vaikka jänisten on annettu mennä menojaan, kai nekin pitää enemmän kaupan herkuista.

Itselle tuli tosta äskeisestä karhuepisodista mieleen, että varmaan se punanuttu aika automaattisesti ampui sen emon kun tuli kohti, mutta ehtikö siinä adrenaliiniryöpyssä miettimään pentujen tulevaisuuden optioita? Veikkaan, että aika refleksinä hätääntynyt hirvimies ampui kaikkea karhulta näyttävää... Ikävä tapaus kuitenkin, vaikka vahinko luulisin.

JKO78 (14.12.07 08:03)
Vastaus#82
  • Vieras

Toisilla foorumeilla oli kuulopuheita pennusta, joka jäi henkiin. Kuulemma annetaan jäädä metsään, kun on sen verran hyvinvoivan näköinen.

Eli ei muuta kuin porukalla lahtaria kivittämään :?

Joo, luin kanssa eilen Aamulehdestä tai Keski-Suomalaisesta tuosta kolmannesta pennusta. Mutta voi raukka olla keväällä pulassa kun pitäisi alkaa ravintoa taas etsimään. Olisi aika mielenkiintoista saaha nyt tuolle pennulle lähetin kaulaan ja katsoa minne ja miten tuo onnekas porskuttaa.

Tunnustaudu siis :D
Tuo ei varmaan ole mulle? Jos on, niin en. Ikinä! :D

En tosiaan sinulle möykky sitä osoittanut. Vitsillä siis vain. Voisi olla että jos joku nikin alta tunnustaisi niin voisi saaha täällä mekoisen ryöpyn tekstiä niskaan. Eli paree kaiketi olla hiljaa.

möykky (14.12.07 20:55)
Vastaus#83
  • Viestejä: 354
     
  • Sukupuoli: Mies
  • Poissa

Toisilla foorumeilla oli kuulopuheita pennusta, joka jäi henkiin. Kuulemma annetaan jäädä metsään, kun on sen verran hyvinvoivan näköinen.

Eli ei muuta kuin porukalla lahtaria kivittämään :?

Joo, luin kanssa eilen Aamulehdestä tai Keski-Suomalaisesta tuosta kolmannesta pennusta. Mutta voi raukka olla keväällä pulassa kun pitäisi alkaa ravintoa taas etsimään. Olisi aika mielenkiintoista saaha nyt tuolle pennulle lähetin kaulaan ja katsoa minne ja miten tuo onnekas porskuttaa.

Tunnustaudu siis :D
Tuo ei varmaan ole mulle? Jos on, niin en. Ikinä! :D

En tosiaan sinulle möykky sitä osoittanut. Vitsillä siis vain. Voisi olla että jos joku nikin alta tunnustaisi niin voisi saaha täällä mekoisen ryöpyn tekstiä niskaan. Eli paree kaiketi olla hiljaa.

Tuskin ampujalla on päälimmäisenä mielessä itsensä foorumeilla paljastaa. Kyllä se sen verran polemiikkia on herättäny.

Toivottavasti nallukka välttää keväällä sudet ja osuu jonkun luontokuvaajan haaskalle. Kyllähän sitä toki hangen alta karhunpennullekkin ruokaa paljastuu.

Hetman (30.12.07 19:53)
Vastaus#84
  • Vieras
Karhu on tappanut Suomessa viimeisen sadan vuoden aikana yhden ihmisen.
Montakohan murhaa tapahtuu täällä  vuosittain?

Suomessa karhu on uhanalainen laji. Muistaakseni noin tuhat yksilöä ja silti valitetaan että karhukanta kasvaa yhy yhy.

kauheamies (30.12.07 21:38)
Vastaus#85
  • Viestejä: 1367
     
  • Sukupuoli: Mies
  • Poissa
Millä perusteella uhanalainen?

Ruotsissa kuoli juuri kaksi ihmistä. Jokainen koirankanssa metsässä liikkuva on hengenvaarassa, kun karhut yleistyvät. Varsinkin, jos ne alkavat pyrkiä pihoille ja asutujksen laitamille.

Ihanko pokkana ajattelitte mainostaa karvaturrejanne sillä seikalla, että muutamahan niiden suihin vain vuosittain tulee kuolemaan?

Hetman (31.12.07 10:56)
Vastaus#86
  • Vieras

kauheamies (31.12.07 11:56)
Vastaus#87
  • Viestejä: 1367
     
  • Sukupuoli: Mies
  • Poissa
Karhu ei ole uhanalainen. Kyse on luontoihmisten valehtelusta. Tämän tietää jokainen.

Siis jos hirvi onvaarallinen, muitakin sellaisia voidaan hommata. Tosin Ruotsista näemme, että oikeasti karhu on vaarallisempi. Vihermediamme ei halua vain sitä meille kertoa, vaan valehtelee.

kariv (04.01.08 16:37)
Vastaus#88
  • Viestejä: 24
     
  • Poissa
Luulisi kyllä 'kauhean' miehen ymmärtävän, että vaarallinenkin laji ansaitsee suojelua. Luonnossa pitää olla myös ylevyyttä, riskejä,  vaaraa. Siinä esim. vuorikiipeilyn viehätys. Ja antaahan se aivan eri mausteen patikoinnillekin, jos on riski päätyä eläinten saaliiksi ...

kauheamies (04.01.08 17:25)
Vastaus#89
  • Viestejä: 1367
     
  • Sukupuoli: Mies
  • Poissa
Luulisi kyllä 'kauhean' miehen ymmärtävän, että vaarallinenkin laji ansaitsee suojelua. Luonnossa pitää olla myös ylevyyttä, riskejä,  vaaraa. Siinä esim. vuorikiipeilyn viehätys. Ja antaahan se aivan eri mausteen patikoinnillekin, jos on riski päätyä eläinten saaliiksi ...
Entäs ne, joiden takapihalla elukat käyvät montakertaa päivässä? Haluatko elää jatkuvassa vaarassa tai vielä pahempaa, siten, että lapsesi ovat koko ajan vaarassa ja että koirasi syödään ja joudut ostamaan ja opettamaan koiran joka kuukausi tai sitten sylikoiran sisälle?

 

Powered by SMF 2.0 RC4 | SMF © 2006–2010, Simple Machines LLC