1 viesti / 0 new
Lantti
Patikointia Itävallan ja Sveitsin Alpeilla (Seikkailuraportti)

Alpit -  vaellusreissu kesällä 2011

Olin vaimoni kanssa viime heinäkuussa Alpeilla vaeltelemassa kolmatta kesää peräikkäin. Aikaisemmin reissumme ovat sijoittuneet pääasiassa Itävaltaan (mm. Zell am See, Kaprun, Bad Gastain, Obertraun..), mutta nyt päätimme käväistä Itävallan lisäksi myös Sveitsin puolella. Matkamme tarkoituksena oli patikoida päivisin vuorilla ja tulla aina iltaisin takaisin laksoon lämpimään suihkuun. Koska kummallakaan meillä ei ole suuremmin (vuori)kiipeily taitoja, niin reittimme sijoittuivat aina merkityille reitelle ja jätimme luonnollisesti jäätiköt ja muut haastavammat reitit “ammattilaisille”.

Mayerhofen Itävalta

Aloitimme reissun lentämällä Müncheniin, josta vuokrasimme auton ja suuntasimme ensimmäiseen kohteeeseen Mayrhofeniin. Mayerhofen oli kaunis pieni kylä Zillertalissa. Muista kaupungin turisteista päätellen kylä on erityisesti iäkkäämpien matkaajien sekä lapsiperheiden suosiossa. Ensimmäisen vaelluspäivän aamu avautui harmiksemme pilvisenä.  Koska sää ei aluksi vaikuttanut kovin hyvältä, päätimme ottaa ensimmäisen “vaelluksen” kevyesti ja käydä yhdellä lähimmistä hütteistä, Edelhütellä (2238 m).



Ahornbahnin hissiasemalta nousimme kabiiniilla ylös vuorelle. Sää oli ylhäällä kostean kylmä ja sumuinen. Kolean sään siivittämänä kiipesimme nopeasti evästauolle ja oluelle vajaa 300 metriä ylempänä olevalle Edelhütelle (2238m). Noustessa meitä kyllä vähän nauratti se, että kyllä kannatti tulla Euroopan toiselle puolelle katsomaan “hienoa” harmaata maisemaa (näkyvyys oli noin 50 metrin luokkaa). Sää onneksi kirkastui iltapäivästä ja teimme vielä muutama tunnin lisälenkin auringon paisteessa. Kaiken kaikkiaan reitti oli oikein mukava, vaikkakin  reitillä oli kohtalaisen paljon muita turisteja.



Toisena vaelluspäivänä suuntasimme yhteistaksilla reilun 15 kilometrin päähän Mayrhofenista Grüne-Wand Hüttelle (1436m). Taksilla siksi, että olisimme juotuneet jättämään oman auton noin 10 kilometriä kauemmaksi ja kyseisellä tiellä oli myös tullimaksu... Grüne-Wand Hütteltä avautui upeat näkymät upeille jäätiköille. Erityisen mukavaa oli se että kohteessa ei ollut juuri muita turisteja. Aloitimme kipuamisen Kassler Hüttelle (2178m) ihanassa auringon paisteessa. Reitti oli todella hieno ja melko helppokulkuinen. Kiipeämistä hidasti lähinnä se, että lähes koko ajan piti kaivaa kamera esille ja ottaa kuvia upeista maisemista. Jos joskus eksyt Mayrhofeniin, niin kannattaa ehdottomasti käydä Kassler Hüttellä.



Kolmantena vaelluspäivänä suuntasimme Hintertuxiin (1499m), joka sijaitsee 20 kilometriä Mayrhofenista luoteeseen. Nousimme ensin hissillä Sommerbergalmiin (2100m), josta nousimme Frauenwaodille (2541m). Jatkoimme sieltä matkaa Tuxer-Joch-Hausille. Joko reitti oli todella suuri turistirysä tai sitten meidän ajoitus meni pahasti pieleen, sillä reitillä riitti muita ihmisiä aivan riesaksi asti. Erityisesti alkumatka meni melkein jonossa kävelessä... Sad Maisemissa ei ollut mitään varsinaista vikaa, mutta kyllä ne kalpenivat edellisen päivän aivan uskomattomille näkymille.




Sölden, Itävalta

Viidentenä matkapäivänä  siirryimme Söldeniin, josta vuokrasimme maastopyörät iltapäiväksi. Yhden asian opimme iltapäivän aikana: mäkeä alaspäin pyöräily on paljon hauskempaa kuin ylöspäin meneminen - nimimerkillä 3 tuntia mäkeä ylöspäin madellut ja vartissa alas laskenut alppipyöräily noviisi.

Toisena päivänä Söldenissä ajoimme Ventiin (1895m), joka sijaitsee noin 15 kilomeriä Söldenistä etelään. Nousimme aluksi hissillä Stableiniin (2356m), josta kävelimme reilussa tunnissa Breslauer Hüttelle (2844m). Breslauer Hütte oli oikein viihtyisä paikka. Siellä oli aurinkoinen ja suojaisa terassi, josta oli upeat maisemat alueelle. Breslauer Hütteltä suuntasimme parin tunnin päässä olevalle Vernagthüttelle (2755m). Maisema oli melko karua kivikkoa ja kasvillisuus oli todella vähäistä. Polku oli kuitenkin helppokulkuista (kuten lähes kaikki Itävallan merkityt reitit). Reitillä oli todella upeita maisemia ja mukavan vähän muita retkeilijöitä. Hütteltä reitti kulki takaisin Ventin kylään. Päivä oli yksi reissun parhaita päiviä ja tämäkin reitti on ehdottomasti käymisen arvoinen paikka.



Kolmas matkapäivä Söldenissä aukeni sumuisena ja sataisena. Jätimme vuoret väliin ja lähdimme tutustumaan Ötztalin kylpylään. Matkalla kylpylään poikkesimme Ötztalin putouksilla. Ennakkoluuloistamme huolimatta putoukset olivat komeat. Erityisesti innostuimme putouksilla olevasta kiipeilyreitistä, joka olisi sopinut myös ensikertalaisille. Kiipeilyreitti alkoi putousten alaosasta ja nousi putousten päälle. Valitettavasti meillä ei ollut tarvittavia varusteita mukana (kypärä, valjaa ja via ferrata setti). Seuraavalla kertaa varten pitää kyllä hankkia tarvittavat kiipeilyvarusteet ja haastamme oma korkeanpaikan kammo...




Interlaken, Sveitsi

Viikon jälkeen jätimme Itävallan ja suuntasimme kohti Sveitsiä. Ensimmäinen kohteemme Sveitsissä oli Interlaken. Sveitsissä hintataso kaksinkertaistui (siis oikeasti kaksinkertaistui!) ja saksalaiset turistit vaihtuivat amerikkalaisiin, japanilaisiin ja saudiarabialaisiin.



Ensimmäisen vaelluspäivän Sveitsissä aloitimme ottamalla vanhan junan Wilderswilistä Schynice Plattelle. Kyseessä oli historiallinen junarata, kyseinen junarata oli rakennettu jo 1800-luvun lopussa. Junan vaunut olivat puisia ja junan huippunopeus oli noin 14 km/h, joten mistään pikajunasta ei ollut kyse. Schynige Plattelta lähdimme kohti Firstiä. Maasto oli vaihtelevaa ja monipuolista, maisemat olivat hienoja ja eikä reitillä ollut juurikaan muita vaeltajia. Sää oli ylhäällä paikoin hyvin pilvistä, joten osa maisemista piti kuvitella itse. Suosittelen reittiä, koska siinä näkee monipuolisesti Interlakeniä ympäröivät vuoret (varsinkin, jos sää on aurinkoinen). Reittimme päättyi Firstille, josta pääsee hissillä alas sympaattiseen Grindelwaldiin. Grindelwald on ehdottomasti käymisen arvoinen, joskin melko kallis paikka. Grindelwaldista pääsee käteväst junallai takaisin Wilderswiliin / Interlakeniin.



Toisena päivänä Interlakenissa suuntasimme Eiger vuoren pohjoispuolelle. Reitti oli leppoisa, aurinko paistoi ja jälleen kerran maisemista ei voinut valittaa. Hauska yksityiskohta reissulla oli se kun kävelimme jyrkässä louhikossa jossa meni kapea polku ja yhtäkkiä muutama basehyppääjä avasivat varjonsa suoraan meidän yläpuolellamme sekä laskeutuivat ihan muutaman metrin päähän meistä sille kapealle polulle. Ei sitä ihan joka päivä meinaa jäädä base hyppään alle... Sinä päivänä reitillä tuntui olevan jonkin verran muutakin väkeä, mutta se nyt ei varsinaisesti yllättänyt kun kerran kyseessä on helpohko ja upeita maisemia tarjoava reitti.




Zermatt, Sveitsi

Viimeisenä kohteena meillä oli Zermatt joka on todella sympaattinen kylä, jossa ainoat sallitut autot ovat pieniä sähköautoja. Zermattin maisemaa hallistsee vieressä oleva Matterhorn vuori joka on yksi Alppien tunnetuimmista vuorista. Itse kylästä löytyy kymmenkunta laadukasta retkeily kauppaa ja vain Sveitsin kallis hintataso sai pidettyä ostoshalut kurissa.



Zermattissa suuntasimme luonnollisesti kohti Matterhornia. Kylästä otimme hissin Schwarzeen hissiasemalle (2583m), josta jatkoimme jalan kohti Hörnlihütteä (3260m) josta useat Matterhornin huiputtajat lähtevät liikkeelle. Reitti majalle on karua ja jyrkkää kivikkoa ja maisemat ovat todella upeat. Edellisenä yönä lämpötila oli laskenut pakkasen puolelle joten myös fleecille tuli käyttöä. Alppimajalla muutama keski-ikäinen japanilais rouva kyselivät todella huonolla englannilla, että mihin suuntaan reitti jatkuu ja osoittelivat huipulle. Yritin kohteliaasti selittää, että saattaisi olla parempi kääntyä majalta takaisin takaisin alas päin, kun ilman kiipeilyvarusteita ei huipulle taida olla asiaa. Itse söimme majalla luonaan ja suuntasimme sen jälkeen takaisin alaspäin samaa reittiä mitä tulimme. Kävelimme kokomatkan alas Zermattiin ja oli todella hauska huomata miten kasvisto muuttuu kun kävelee reilusta 3200 metristä 1600 metriin.



Seuraavana vuonna?

Sen verran kivaa oli taas tälläkin reissulla, että ensi kesänä taidamme suunnata takaisin Alpeille patikoimaan. Tämän vuoden reissulla etäisyydet kohteiden välillä olivat vähän turhan pitkät, joten seuraavalla kerralla kaikki kohteet tulevat olemaan saman maan sisällä. Myös se tuli huomattua, että Sveitsissä juna varmaan olisi kätevämpi kuin oma auto.

Omien kokemusten perusteella tuntuu myös siltä, että Itävallassa kohteet ovat usein pienempiä ja intiimimpiä, kun taas Sveitsissä ainakin meidän käymämme paikat olivat todella upeita, mutta turistien kansoittamia. Olisikohan seuraavana vuonna kohteena Ranskan Charmonix tai kenties joku Pohjois-Italian kohde? Ehdotuksia otetaan vastaan.


------------------------------------------------------------------
Lue koko artikkeli