Mielestäni tuo on ok ja fiksua. Jo pelkästään se tuossa on hyvä puoli että tuolla tavalla toimittuna alhaalla varmistava kaveri ei voi saada sitä hakkua päähänsä. Mutta: Kukin taaplaa tyylillään, ja eihän tuo toki ole puhtain mahdollinen tyyli, ehkäpä se on se kultainen keskitie..
Lisäksi voisin verrata tuota tapaan jota usein käytän asettaessani heksua halkeamaan. Tiukassa paikassa saatan pistään halkeamaan ensin frendin johon klippaan köyden, sitten asettelen heksun paikoilleen, katson että se on hyvin, klippaan heksuun kiinni, nappaan frendin mukaani ja jatkan matkaa... Ja mieli lepää kiivetessä huolellisesti asetetun heksun yläpuolella..
Perk*** miksiköhän kone söi äskeisen viestin kun painoin palaa foorumiin nappia? ylläpitäjät!
Totesinpahan tuosta liissittömästä ruuvin asentamisesta sen verran että mielestäni se on fiksua. Ja varmistaja ei ainakaan saa putoavaa hakkua päähänsä. Eihän tuo toki ole puhtain mahdollinen tapa, mutta se voisi olla se kultainen keskitie. Kukin taaplaa tyylillään.
Lisäksi tuota voisi verrata tapaan jota itsekin käytän kallioilla. Halkeamaa kiivetessäni saatan pistää frendin halkeamaan siksi aikaa kun asetan heksun tai kiilan johonkin hankalampaan paikkaan. Kun olen tyytyväinen passiiviseen kamaan, otan frendin pois ja jatkan matkaa.. Vapaata ja puhdasta. Passiivisen kaman yllä mieli lepää.
jos joutuu tekee hanging belayn niin 2 ruuvia kiinni, riittävä välimatka n. 40 cm (ei kannata laittaa liian leveälle, tulee noita voimia you know). siihen sitten itte kiinni ja hakut yläpuolelle, joita voi käyttää lisävarmistuksena tai yksi lisäruuvi (ihan vaan varmuuden vuoksi) kyllä ekalla kerralla sitä vähän jännittää roikkua kahdessa ruuvissa ja odottaa kakkosen putoomista, varsinkin jos jää ei ole ihan pommivarmaa. slingivarmistukset pilarien ympäri on yllättävän kestäviä. tsemiä jyrkällä
jatkoa edelliseen. Kakkosen kannattaa laittaa eka ruuvi melko pian väliständin jälkeen, vaikka alku tuntuisi miten helppolta. Ei tule siten putoamisvoima suoraan ständin ruuveihin, jos tapahtuu jotain tavallisesta pokkeavaa. Pätee myös kalliokiipeilyssä, kun tekee väliständin luonnollisilla.
Anssi toi esiin hyvän pointin. Suoraan ständiin putoaminen on ehdottomasti kielletty. Mark Twight ilmaisee asian kirjassaan siihen tyyliin, että välittömästi ständin jälkeen on laitettava varmistus, vaikka kiipeily olisi niin helppoa, että siitä selviäisi silmät sidottuna ja rullaluistimet jalassa.
Eka ruuvi jäähän. Siihen liidaaja kiinni lehmänhännällä, joka aina valjaissa. Toinen ruuvi jäähän. Siihen toinen puoli tupletista siansorkalla, ja ständin säätö tasapainoon. Löysät pois ja varmistamaan.
Ruuvi jäähän tai kiila kallioon karabiini siihen ja köysi siansorkalla kiinni. sitten tonen ruuvi ja toinen köysi siihen siihen siansorkalla. Köysi kakkoseen kulkee jomman kumman ruuvin kautta tai jos et ole varma niiden kestävyydestä, laita yksi ruuvi lisää jonka kautta varmistat kakkosta. Jos haluat lisä varmuutta voit käyttää ruuvillisia karabiineja mutta ne on kyllä ihan turhia kun käyttää siansorkkaa. Kun kakkonen tulee ylös, pyöräyttää hän siansorkalla itsensä kiinni ständiin, ottaa räkin ja itsensä irti ja alkaa kiivetä, köysi kulkee edelleen sen saman karabiinin kautta jonka kautta varmistit kaverisi ylös. Tähän vaihtoon ei kulu paria minuuttia enempää aikaa :!: Ja mikä parasta ei mitään slingejä valjaissa eikä muuallakaan, vain se kama mitä käytät kiipeämiseen ei ylimääräisiä ständirojuja :!:
Mielestäni tuo on ok ja fiksua. Jo pelkästään se tuossa on hyvä puoli että tuolla tavalla toimittuna alhaalla varmistava kaveri ei voi saada sitä hakkua päähänsä. Mutta: Kukin taaplaa tyylillään, ja eihän tuo toki ole puhtain mahdollinen tyyli, ehkäpä se on se kultainen keskitie..
Lisäksi voisin verrata tuota tapaan jota usein käytän asettaessani heksua halkeamaan. Tiukassa paikassa saatan pistään halkeamaan ensin frendin johon klippaan köyden, sitten asettelen heksun paikoilleen, katson että se on hyvin, klippaan heksuun kiinni, nappaan frendin mukaani ja jatkan matkaa... Ja mieli lepää kiivetessä huolellisesti asetetun heksun yläpuolella..
Perk*** miksiköhän kone söi äskeisen viestin kun painoin palaa foorumiin nappia? ylläpitäjät!
Totesinpahan tuosta liissittömästä ruuvin asentamisesta sen verran että mielestäni se on fiksua. Ja varmistaja ei ainakaan saa putoavaa hakkua päähänsä. Eihän tuo toki ole puhtain mahdollinen tapa, mutta se voisi olla se kultainen keskitie. Kukin taaplaa tyylillään.
Lisäksi tuota voisi verrata tapaan jota itsekin käytän kallioilla. Halkeamaa kiivetessäni saatan pistää frendin halkeamaan siksi aikaa kun asetan heksun tai kiilan johonkin hankalampaan paikkaan. Kun olen tyytyväinen passiiviseen kamaan, otan frendin pois ja jatkan matkaa.. Vapaata ja puhdasta. Passiivisen kaman yllä mieli lepää.
Ja nyt se taas näkyy.. joojoo... peace. :o
Reitti on kiivetty vapaasti aina kun et lepää köydessä tai varmistuksessa tai fifillä/jatkolla jäähän lyödyssä hakussa :!:
Eli kun kiivetessä painosi on vain käsien ja jalkojen varassa :!:
Ei haittaa vaikka kiivetessä kutoisit itsellesi köydestä riippumaton hakkujesi ympärille, kunhan et loikoile siinä :!:
Vielä edelliseen pieni lisäys. Kun reitti kiivetään vapaasti ei ole väliä onko liissit vai ei :!:
--
Ole mies, toteuta haaveesi.
Laita pari ruuvia ja hakut syvälle jäähän kaveriksi, pitäis riittää
niistä välivarmistuspisteistä.
jos joutuu tekee hanging belayn niin 2 ruuvia kiinni, riittävä välimatka n. 40 cm (ei kannata laittaa liian leveälle, tulee noita voimia you know). siihen sitten itte kiinni ja hakut yläpuolelle, joita voi käyttää lisävarmistuksena tai yksi lisäruuvi (ihan vaan varmuuden vuoksi) kyllä ekalla kerralla sitä vähän jännittää roikkua kahdessa ruuvissa ja odottaa kakkosen putoomista, varsinkin jos jää ei ole ihan pommivarmaa. slingivarmistukset pilarien ympäri on yllättävän kestäviä. tsemiä jyrkällä
jatkoa edelliseen. Kakkosen kannattaa laittaa eka ruuvi melko pian väliständin jälkeen, vaikka alku tuntuisi miten helppolta. Ei tule siten putoamisvoima suoraan ständin ruuveihin, jos tapahtuu jotain tavallisesta pokkeavaa. Pätee myös kalliokiipeilyssä, kun tekee väliständin luonnollisilla.
Anssi toi esiin hyvän pointin. Suoraan ständiin putoaminen on ehdottomasti kielletty. Mark Twight ilmaisee asian kirjassaan siihen tyyliin, että välittömästi ständin jälkeen on laitettava varmistus, vaikka kiipeily olisi niin helppoa, että siitä selviäisi silmät sidottuna ja rullaluistimet jalassa.
--
Ole mies, toteuta haaveesi.
--
Ole mies, toteuta haaveesi.
Eka ruuvi jäähän. Siihen liidaaja kiinni lehmänhännällä, joka aina valjaissa. Toinen ruuvi jäähän. Siihen toinen puoli tupletista siansorkalla, ja ständin säätö tasapainoon. Löysät pois ja varmistamaan.
Pommi tää oon särkyvää...
Ruuvi jäähän tai kiila kallioon karabiini siihen ja köysi siansorkalla kiinni. sitten tonen ruuvi ja toinen köysi siihen siihen siansorkalla. Köysi kakkoseen kulkee jomman kumman ruuvin kautta tai jos et ole varma niiden kestävyydestä, laita yksi ruuvi lisää jonka kautta varmistat kakkosta. Jos haluat lisä varmuutta voit käyttää ruuvillisia karabiineja mutta ne on kyllä ihan turhia kun käyttää siansorkkaa. Kun kakkonen tulee ylös, pyöräyttää hän siansorkalla itsensä kiinni ständiin, ottaa räkin ja itsensä irti ja alkaa kiivetä, köysi kulkee edelleen sen saman karabiinin kautta jonka kautta varmistit kaverisi ylös. Tähän vaihtoon ei kulu paria minuuttia enempää aikaa :!: Ja mikä parasta ei mitään slingejä valjaissa eikä muuallakaan, vain se kama mitä käytät kiipeämiseen ei ylimääräisiä ständirojuja :!:
Slingi valjaissa eli lehmänhäntä toimii tiukassa paikassa myös fifin korvikkeena.
:idea: Saman asian ajaa tavallinen jatko :idea: