Arvoisa Rakan väki, tarvitsisin hyviä ideoita ja mieluiten kokemuksen syvää varmuutta antavia ohjeita ratkaistakseni seuraavan pulmatilanteen..
Kaukana tieltä olevaan kilpikaarnamäntyyn pitäisi saada varmistusankkuri n.10m korkeuteen, kyseisessä männyssä ei ole oksia ennen kyseistä korkeutta, ja laiskuuttani ja osittain ajankäytöllisistä ongelmista kärsien en tunne halukkuutta raivata tietä tikasautolle, joten olen kuullut teidän seikkailun supersankareiden rakentelevan puihin mitä suuremmoisia "seikkailuratoja" joten jos jollekkin on kertynyt tarvittava näkemys tai kokemus niin kiitollisena ottaisin vastaan neuvot.
t: Maasta se pienikin ponnistaa
11. heinäkuu 2003 - 17:23
#1
Yläköysiankkuri puuhun?
Kiipeä puuhun vannetta ja tolppakenkiä käyttäen!
kiipeä slingien avulla ylös.
elikkäs slingi (tai useampia jos puu paksu) hirttämällä eli leivonpäällä puun ympäri ja valjaisiin sulkkarilla kiinni.
sitten edellisen alapuolelle vastaavalla tavalla slingi ympäri niin, että slingi on tarpeeksi pitkä, jotta voit seisoa sen varassa.
tämän jälkeen lähdet siirtämään slingejä vuoronperään ylöspäin. kun siirrät valjaisiin tulevaa slingiä ylöspäin, otat painon pois siltä seisomalla alemman slingin varassa. etene näin vuorotellen ja pääset haluamallesi korkeudelle. got da point?
mukana ylhäällä kannattaa olla muutamia extra slingejä, jos vaikka pudottaa jalkaluupin, niin ei jää jumiin. jos jaksat raahata alumiinitikkaat paikalle slingeillä könyttävä matka tietty vähenis...
tää hemmohan on todellinen päällikkö!!!
Joo, tsemiä vaan! on nimittäin suht likasta hommaa. Kannattaa siis laittaa jotku haalarit tai muut rytkyt päälle.
Vanha suomalainen tyyli kiivetä puuhun on reisiminen, joka tapahtuu seuraavasti ilman mitään apuvälineitä:
1. Painetaan oikean jalan sääri puun runkoa vasten noin 45 asteen kulmassa niin, että jalkaterä on rungon vasemmalla, polvi oikealla puolella.
2. Otetaan käsillä tukeva syliote rungon ympäri niin korkealta kuin yletytään.
3. Koukataan vasen jalka vasemmalta rungon ympäri.
4. Käsillä omaa painoa kannatellen nostetaan nyt jalat em. asennossa niin ylös kuin saadaan ja puristetaan jalat tiukasti rungon ympäri.
4. Jaloilla ruumiin painoa kannatellen nostetaan kädet niin korkealle kuin yletytään ja otetaan jälleen syliote rungosta.
Em. proseduuri toistetaan, kunnes on saavutettu haluttu korkeus maan pinnasta (tai väsytty ja luisuttu takaisin alas). "Iskunpituus" kokeneella reisijällä (älkää naurako) on reilut 30 cm ja kiipeäminen kilpikaarnaiseen mäntyyn onnistuu ihan hyvin ja suhteellisen nopeasti. Sopivin puun paksuus reisimiseen on noin 25 - 40 cm. Käsien on ainakin yletyttävä ympäri. Mitä paksumpi puu, sitä hitaampaa meno on, koska nostojen pituus lyhenee. Koivi ja haapa ovat luikkaita kiivettäväksi, samoin männyt ylempänä, jossa kaarna hilseilee. Kilpikaarnamänty, kuusi ja vanha haapa onnistuvat ihan hyvin.
No pain, no gain...
Kyllä nyt jokainen kiipeää mäntyyn vaikka bärssi edellä, oli se sitten mitä lajiketta hyvänsä, ihan ilman mitään tolppakenkiä ja slingivirityksiä.
perse edellä puuhun vaan, perse edellä puuhun vaan, perse edellä puuhun vaan
niin se tosimies kipuaa