1 viestiä / 0 new
Uusin kirjoitus
Anonyymi

Hmm, toimiihan tuo mutta sportissa se on vähän sellaista hidasta nysväämistä. Ennemminkin yläköysittelyssä toimii hyvin.

Anonyymi

sen takia sportin kiipeejät ostaa riittävän pitkä köyden

Anonyymi

Tässä kaikille GriGri faneille!!!



http://www.planetfear.com/climbing/training/articles/belaying/avoidingaccidents2.htm

Hmm

Anonymous wrote:
Tässä kaikille GriGri faneille!!!


Heh. Mitäs siellä muka sanottiin? En ymmärtänyt muuta kuin sen, että GriGrin kanssa tulee seurata kiipeilijää samaan tapaan kuten millä tahansa muullakin vehkeellä. Jos et katsele ylöspäin ATC:llä varmistaessa, niin väittäisin että kaveri tulee todennäköisemmin tonttiin kuin GriGrin kanssa.

"Well, I'll say this: climbing can kill you, but women can destroy you. There's a big difference, y'know." — Derek Hersey

Hmm

Mietipä muuten mitä tapahtuu jos kompastut tehdessäsi tuota planetfearin mainostamaa "dynamic belay":tä ATC:n kanssa... Joko pelottaa? Eiköhän olisi aika lopettaa kaikki kiipeilytouhut. Iiik! :shock:

"Well, I'll say this: climbing can kill you, but women can destroy you. There's a big difference, y'know." — Derek Hersey

Anonyymi

Eihän kompastuessa mitään tapahdu, pitää edelleen siitä vapaan köyden puoleisesta päästä kiinni niin ei käy mitenkään. En kyllä ymmärrä Hmm noita sun onnettomia perusteluja.

Anonyymi

kun on ilmaliikenteen kontrolloijalla tottunut varmistamaan, niin täytyy myöntää, ettei minulle tulisi mieleenikään päästää irti siitä köyden vapaasta päästä. ei vaikka sydänkohtauksen saisin..

Hmm

Ihan samassa linjassa mun perustelut on kuin vastaväittämätkin. Entä jos varmistaja saa oikeasti tuon mainitun sairaskohtauksen? Tai jos hieman irtonaisemmalla kivellä tiputtamasi fleikki teilaa varmistajan? Liidaaja ottaa kunnon whipperit alkureitistä ja tippuu syliin?



Tiedän lähiajoilta neljä tonttausta varmistusvälineen kanssa ja näistä vain yhdessä oli osallisena grigri.

"Well, I'll say this: climbing can kill you, but women can destroy you. There's a big difference, y'know." — Derek Hersey

Anonyymi

Quote:
Tiedän lähiajoilta neljä tonttausta varmistusvälineen kanssa ja näistä vain yhdessä oli osallisena grigri.




Mitähän tällä haluat kertoa? Olisikohan aiheellista puhua noitten onnettomuusmäärien vertailussa myös siitä kuinka suosittuja eri varmistusvälineet ovat? GriGrin myyntimäärät suhteessa muut varmistuslaitteet?



Varmaan voit nimetä muille kuin GriGri tyyppisille varmistusvälineille lähes kuinka paljon onnettomuusmalleja, mutta edelleenkään se ei mielestäni tee GriGristä sitä ainoaa, oikeaa ja turvallista varmistuslaitetta. Kyllä se henkilö siellä varmistuslaitteen takana sen turvallisuuden edelleen takaa...

Anonyymi

.. ja ennen kuin kukaan ehtii viisastelemaan tuosta viimeisestä lauseesta niin kiipeilijän ja varmistajan yhteistoiminta on kuitenkin se mikä koko kiipeilytapahtuman turvallisuuden ratkaisee.

Anonyymi

... ja jotta tästä juupas-eipäs väittelystä olisi jollekin jotain iloa, niin kerropas Hmm että minkälaisista tonttauksista on ollut kyse.



Lähinnä että mikä on mennyt pieleen ja mitä tilanteista voisi oppia.



Saadaan tähän väittelyyn jotain sisältöä, ja ehkäpä jopa hyötyä, kun itse kukin pääsee mietiskelemään saattaisiko vastaavia tilanteita sattua omalle kohdalle, ja voisiko onnettomuuksia mahdollisesti ennaltaehkäistä jollain tavoin...

Hmm

Ei noita suosituimmuuksia myyntimäärillä mitata. Varmistuskertoina mittaaminen olisi ehkä paras tapa. Kaikki mainitsemani neljä tapausta ovat tapahtuneet sisäseinillä, molemmissa yläköysitapauksissa (ATC:lla) potilas on kävellyt pois omin jaloin kiitos patjojen. Otos on kuitenkin niin pieni, ettei sillä taida olla mitään tilastollista merkitystä. Kerrataan nyt kuitenkin potentiaaliset uhat kun niitä kysyttiin.



GriGri:

1. Ohut köysi / paljon rope dragiä / varmistaja ei tarkkana -> luistaa läpi

2. Sormi liipasimella -> ei pääse lukkiutumaan




Ja kokemattoman mokat:

3. Köysi väärin laitteessa (ei pitäisi olla mahdollista, mutta on)

4. Laskiessa kaveri rupeaa tulemaan liian kovaa -> luontainen reaktio puristaa kahvasta -> vauhti kiihtyy

5. Puristaa laitteen yläpuolisesta köydestä -> ei lukkiudu




+/- -tili:

+ vapaampi huomion suhteen, jos osaa välttää vikoja 1 & 2

- suurempi iskuvoima






ATC-leiri:

1. Huomio herpaantuu -> karkaa käsistä

2. Ulkoinen tekijä tekee varmistajan kyvyttömäksi -> ei ole käsiä jotka pitelisivät




Ja kokemattoman mokat:

3. Pitää kiinni ATC:n yläpuolisesta köydestä

4. Tumpeloi muuten




+/- -tili:

+ pienempi iskuvoima

- pitää olla aina täysin skarppina (korostuu paljon kiipeävillä)






Yhteenvetona sanoisin, että jos kiipeää paljon ja osaa välttää GriGrin puutteet 1 & 2, on paljon todennäköisempää että huomio herpaantuu onnettomuudeksi ATC:n kuin GriGrin kanssa. Mutta kukin käyttäköön tietysti mitä lystää. Mulle on ihan sama niin kauan, kun tumpelointi ei ala häiritä muiden harrastusta.

"Well, I'll say this: climbing can kill you, but women can destroy you. There's a big difference, y'know." — Derek Hersey

Anonyymi

No eikös tämä nyt ole ihan selvä? Niin kauan kuin sillä rakkaalla GriGri:llä varmistetaan niinkuin kuuluu eli samalla tavalla kuin ATC:lla ja muilla vastaavilla, niin GriGri on "ylivoimainen" varmuuden suhteen, kun varmistajan mokatessa on vielä ylimääräinen mahdollisuus, että laite lukittuu ja varmistettava ei tule tonttiin. GriGri:hän toimii myös ATC:n tapaan, mikäli se ei jostain syystä mekanisminsa avulla lukittuisikaan. Kun tuota tärkeintä sääntöä ei kierrä, eli pitää kuolleesta köydestä koko ajan kiinni, niin mahdollisten fataalien virheitten todennäköisyys on aika minimaalinen varmistajan taholta.



Varmaan jokainen tuntee/tietää jonkun kiipeilijän, jolle sitä löysää ei ole koskaan tarpeeksi klipatessa. Itse varmistan näitä ATC:lla (tai yleensä jätän varmistamisen tuolloin muille...) ja muita sitten GriGri:llä, niin ei tule houkutuksia ohittamaan GriGri:n lukkoa nopeamman köydensyötön takaamiseksi. Niin kiire ei pitäisi siellä seinällä olla, että varmistaja ei tahdo ehtiä perässä. Itse varmistan aina "turvallisesti" siitä huolimatta, että köyden toisesta päästä tulee moitteita. Jos ei kelpaa, niin olkoon kelpaamatta, mutta en tule olemaan se, jonka varmistuksen takia kaveri on tullut kymmenestä metristä tonttiin.

Anonyymi

Moneenko kertaan pitää "omana viisautena" kertoa että kaikki vehkeet toimii jos niitä käyttää oikein! Ja Kaikki on paskoja jos käyttää väärin! JA jos joku sää sydärin kesken varmistamisen niin kyllähän siinä kusessa ollaan, mutta niin oltas kaikissa muissakin tilanteissa, kiipeämässä, uimassa, autossa tai kotona sohvalla!



Omasta mielestäni GriGri ei ole hyvä vehje aloittelijalle. ATC:lla oppii paremmin olemaan skarppina ja kontrolloimaan yhteistä suoritusta.



Olen nähnyt kuinka GriGri käännetään oikein päin siinä vaiheessa kun liidaaja on ankkurissa! Ja GriGrihin vannojat ovat myös usein "huonoja varmistajia", eli ainoa tehtävä on syöttää metritolkulla köyttäkiinnittämättä huomiota kiipeilijään, tai sitten saa klipatessa nykiä ja nykiä kun köysi on lukittuneena. ATC:lla varmistettaessa seuranta on yleensä parempaa.



Yliksessä, teknisessä ja multipitcheillä Gri on kyllä poikaa! En kuitenkaan löisi moista summaa tiskiin ostaessani ekoja varusteita!

Anonyymi

GriGri, kun varmistaja (syystä tahi toisesta) on pudottanut 1 kerran, se saa riittää.

Anonyymi

noi planetfearin kuvat ja jutut oli monin paikoin virheelisiä.

Ihminen ei tipu sekunnissa 10m vapaata jos lähtönopeus nolla vaan 5 metriä.

Varmistajan paikka opetitettiin oikein kuvan kera väärin. Vasemmanpuoleisessa tapauksessa kiipeilijä osuisi tippuessaan ensin kiristyneeseen kyöteen ja sen jälkeen todennäköisesti myös varmistajaan. Oikeanpuoleisessa kuvassa varmistaja kaatuisi aivan varmasti jos kiipeilijä tippuisi koska veto tulisi eteenpäin.



Keskimmäisessä kuvassa varmistaja on sijoittunut oikein, se on sitten eri asia jos ei osaa käyttää varmistusvälinettä oikein

Ramses

Joitain erilaisia jatkoja olen kokeillut ja kesäksi pitäisi ensimmäinen oma setti hankkia. On varmasti ominaisuuksia tai "vikoja" jotka huomaa vasta pidemmässä käytössä. Eli eikun kysymään guruilta kokemuksia...



Onko erimerkkisillä jatkoilla suuria eroja? Entäpä "perinteiset" / lankaporttiset, hyviä tai huonoja käytössä? Suoralla vai taivutetulla portilla? Kokemuksia jatkoista yleensä?



Tiedoista kiitollinen

Mövenpick

Listaanpa hieman omia mielipiteitäni:



- Piiiitkät nauhalenkit, jos aikoo luonnollisilla kiivetä. Sporttireiteille riittää hieman lyhyemmätkin (yleensä kahta pituutta jatkoissa tarjolla).

- Köyden puoleisessa päässä, joko tiukkaan ommeltu nauhalenkki tai kumilenkkiviritys tmv. estämässä sulkurenkaan liikkumisen nauhalenkissä.

- Nauhalenkkien materiaalilla ei minusta mitään väliä noin laadullisesti. Dyneema on hieman kestävämpää (ja aavistuksen kalliimpaa), joten siitä voi tehdä hieman kapeampia lenkkejä, mutta omassa harkinnassa on saavuttaako tällä mitään etua.

- Päärynän muotoinen tai muuten hyvin (=leveälti) avautuva sulkurengas, köyden helpon klipattavuuden varmistamiseksi.

- Mielellään "nenätön" eli köydenpuoleisessa sulkurenkaassa ei portti avattuna hahloa, johon köysi tarttuisi. (Ei mikään kynnyskysymys.)

- Taivutettu portti köyden puoleiseen päähän ja suora siihen toiseen.

- Lankaporttien ja ns. tavallisten välillä ei mielestäni ole kovinkaan paljon eroa ja lähinnä omista mieltymyksistä kiinni, kummat haluaa.

- Valmiita jatkoja ostamalla saa yleensä setin halvemmalla ja oletettavasti toisiinsa sopivan kokonaisuuden. Osista rakentamalla saa kuitenkin juuri sellaisen setin kuin haluaa, jos on kovin vaativainen sulkurenkaiden ja nauhalenkkien suhteen.



Lankaportit eivät mene poikki, vaan taipuvat ensin liian suuren kuorman alla. Ne ovat parempia likaisissa, jäisissä ja märissä olosuhteissa noin periaatteessa ja huoltovapaat. (Itse olen pärjännyt tavallisilla kaikissa em. olosuhteissa, kuten moni muukin, joten marginaalinen hyöty, mutta varma on aina varma.) Lankaportit ovat myös hieman kevyemmät, kuin tavalliset, mutta sulkurenkaan paino ratkaisee tietenkin, eikä portin, ja näin ollen myös "tavallisella" portilla saattaa löytyä yhtä kevyitä vaihtoehtoja. Portissa ei saa olla avattaessa minkäänlaisia "kynnyksiä" vaan sen pitäisi avautua tasaisesti. Nuo esim. huonosta jousesta johtuvat kynnykset saattavat myöhemmin aiheuttaa sen, että portti jää joku kerta kynnyksen taakse panttiin eli auki.



Suomeen joku 10 jatkon paketti kuullostaisi minusta melko sopivalta. Yksi liikaa on aina parempi, kuin yksi liian vähän. Muutaman toki voi tuostakin määrästä karsia ja silti koko Suomi on valloitettavissa

Mitään merkkiä en lähde suosittelemaan, kun monelta eri valmistajalta löytyy hyviä vaihtoehtoja. Omista mieltymyksistä kuitenkin riippuu, minkä mallin haluaa ja tuleeko lankaporttia vai ei. Kovin metsään tuskin kuitenkaan menee, jos pysyttelee näissä eri kiipeilymaitten kestosuosikeissa, jotka yleensä ovat toki sieltä hinnaston yläpäästä.



Ja jatkot tietenkin UIAA- ja/tai CE-hyväksyttyjä, muista ei edes keskustella.

Hmm

Ramses wrote:
Onko erimerkkisillä jatkoilla suuria eroja? Entäpä "perinteiset" / lankaporttiset, hyviä tai huonoja käytössä? Suoralla vai taivutetulla portilla? Kokemuksia jatkoista yleensä?


Kun on vanhat, niin en viitsi uusia ostaa. Mutta jos nyt ostaisin, valitsisin lankaportit. Nyt just heti ei tule mieleen yhtään syytä, miksi ne olisivat huonompia, mutta parempaan suuntaan on moniakin perusteluja.

"Well, I'll say this: climbing can kill you, but women can destroy you. There's a big difference, y'know." — Derek Hersey

Anonyymi

Kyllä mäkin suosin lanka portteja, toimii jäällä, kevyempiä ja mukava klipata.

RSVP

Ennen shoppailua kannattaa katsella topoja ja miettiä, kuinka kauan (helpompia) sporttireittejä riittää. Tarve/halu koittaa tradihommia voi tulla nopeammin kuin luuleekaan, joten siihen kannattaa varautua jo ensimmäisellä vierailulla kiipeilykaupassa. Pitkät jatkot ovat monikäyttöisempiä, eipä niistä sportissakaan taida kamalasti haittaa olla ja tradissa ei muuta kuin hyötyä (ja jos on eri pituisia jatkoja, sitä parempi). Myös slingejä on hyvä olla ja monta. Ne ovat halpoja kuin saippua, ja muutaman liidin jälkeen on mukava koittaa jotain hieman tiukempaa yläköydellä päivän päätteeksi. Ylimääräisiä slingejä menee yläankkurin lisäksi myös itsensä varmistamiseen ankkuria väsätessä, mikäli haluaa hoitaa homman nopeasti ja turvallisesti.



Kypärän käytöstä ei mielestäni voi päättää pelkästään itse, vaan kiipeilykaverin kanssa yhdessä. Ongelma on kuitenkin yhteinen siinä tapauksessa, että jotain kovaa kopsahtaa varmistajan päähän tai liidaajan pää kopsahtaa johonkin kovaan.

Hmm

RSVP wrote:
Tarve/halu koittaa tradihommia voi tulla nopeammin kuin luuleekaan, joten siihen kannattaa varautua jo ensimmäisellä vierailulla kiipeilykaupassa. Pitkät jatkot ovat monikäyttöisempiä, eipä niistä sportissakaan taida kamalasti haittaa olla ja tradissa ei muuta kuin hyötyä (ja jos on eri pituisia jatkoja, sitä parempi).


Eikä kannata. Kuten itsekin sanoit, slingit on halpoja. Jos jostakin syystä rupeaa tuntumaan siltä, että jatkojen tarvitsee olla pidempiä, kaupasta saa uudet slingit jatkoihin 30 eurolla. Siis toisin sanoin kannattaa ostaa siihen tarkoitukseen mitä ajattelee tehdä pääasiallisesti.



Puhtaaseen sporttiin 10-15cm jäykät slingit ja sekakäyttöön 15-20cm dyneemat. Dyneemat pyörii paremmin ja heiluu vallattomasti, mikä on suotavaa kiilojen + frendien kanssa (kamat pysyy paremmin seinässä). Sama ryhdin puute ärsyttää puolestaan pidemmän päälle pulteilla.

"Well, I'll say this: climbing can kill you, but women can destroy you. There's a big difference, y'know." — Derek Hersey

jolli

pieni sivupolku topicista:

Hauska, mutta atleettinen Kreikan poika liidaili Kalymnoksella Grande Grottalla Aegialista (~7c 30m) kahdella jatkolla. Kiipesi ylös, klippasi kummatkin ja sitten kiipesi alas hakemaan sen toisen ja uudelleen ylös jne...



Säästöä tulee, kun ei tarvi kamoja ostella ja kohtuullista voimakestävyystreeniäkin Biggrin Biggrin

Dan Öhman

minä ilmeisesti olen kiivennyt ihan väärin

1. olen käyttänyt pipoa kiivetessä

2. käytän kypärää

3. minulla on slingejä

4. kerran kiipesin jopa ilman paitaa



pyydän syvästi anteeksi jos olen joidenkin mielenrauhaa rikkonut jossain etelä-suomen kalliolla tempuillani......



tyhmyydellä ei ole rajaa

Sivut