1 viestiä / 0 new
Uusin kirjoitus
Eräseikkailija
Mitä ENSIAPUA osaat antaa ?

Erämaissa ensiavun antaminen ja sen osaaminen korostuu...ei ole ambulanssia, eikä muutakaan apua lähellä. Mitä sii-osaat oikeasti tehdä ???

Eräseikkailija

Voe hyvänen aika tätä Suomen kirjoituksen osaamista...siis, tarkoitin siis...

rane62

Hätäensiapu kurssi käyty, livenä elvyttänyt ei vaan onnistunut (aivoverenvuoto), lastoittanut kerran metsässä, venähtymiä teippaillut.


Kävin kyllä EA1 kurssin joskus 80 luvulla muttaa....

Ensi talven suunnitelmiin kuuluu EA1 jäleen.

Eräseikkailija

Mikä on hätäensiapu kurssi ???

ShoGun

[quote author=Eräseikkailija link=topic=14818.msg98071#msg98071 date=1154450832]
Mikä on hätäensiapu kurssi ???



http://www.ensiapupalvelu.com/html/hataensiapukurssi.html
https://www.redcross.fi/ensiapu/tulekurssille/kurssit/fi_FI/hataensiapukurssi/

// ShoGun

Eräseikkailija

Kiitoksia ShoGun valistuksestasi ! Itse aikanan olen käynyt EA-1:n ja EA-2:n, mutta enää niistä mitään muista. En tiedä oliko huonot opettajat vai huono motivaatio, mutta en niiden kurssien jälkeen olisi osannut ketään elvyttää...Hätäensiapukursseista ei silloin tiedetty mitään. Mutta näin se maailma kehittyy...

Vagabond

Mun ensiapu koulutus on lähinnä mallia SA-int. Armeijan opit taitaa sopia kuitenkin suht hyvin retkeilyyn. Retkellä kun mun mielestä tarvis osata haavojen sitominen, lastoittaminen, nyrjähdysten teippaaminen jne. Ehkä sitä elvyttämistäkin tarvitaan esim veden alle joutuneen elvyttämiseen. Kaveri joskus oli SPR aktiivi ja siltä kuulin noiden kurssien sisällöstä ja jotenkin jäin kaipamaan tarkempaa oppia esim. pahojen haavojen itsehoitoon, teippaamiseen, kotitarvelastan tekemiseen jne. Olishan käheetä ottaa Rampomaisesti neula ja siima esiin ja ommella haava umpeen.  Biggrin Taitais jäädä tekemättä... Onhan noita perhoslaastareita ja muita side tarpeita onneksi!

VV

Armeijan, partion ja oman mielenkiinnon peruja nämä taidot.
Multa pitäisi onnistua siis EA-1 ja -2 vastaavat taidot.
Onneksi en ole muuta joutunut tekemään vielä kuin kylkiasentoon laittamisen.

Se on fakta, että varsinkin monimutkaisten stabilointisiteiden asentaminen unohtuu ilman toistuvaa harjoittelua.

Kannas

Takana on vanhempi inttiaikainen ensiapukoulutus sissipuolelta (siis toiminta tilapäisvälinein...) ynnä kolme vuotta sitten käyty Eräensiapukurssi (vastasi EA-1:stä sovellutettuna vaeltajille). Kortti vanhenee tuota pikaa...

Tositoimiin olen joutunut kerran: kaverin nilkasta repesivät nivelsiteet, joten piti kokeilla toimiiko kylmä, koho ja kompressio käytännön elämässä. Toimi kai se jotenkin, mutta eka kerta on aina eka kerta.

Onneksi yksikään kavereista saati sitten itse ei ole kokenut reissuilla esim. avomurtumaa tahi repäissyt isohkoa verisuonta auki tai onnistunut saamaan sisäisiä vammoja pudottuaan kalliolta jne. Eikä vastaan ole tullut yhtään ihmistä insuliinishokissa tai elvytystä vaativassa tilassa.

Persikka

[quote author=VV link=topic=14818.msg98101#msg98101 date=1154503132]
Se on fakta, että varsinkin monimutkaisten stabilointisiteiden asentaminen unohtuu ilman toistuvaa harjoittelua.


Totta, ja oikeestaan melkein kaikki muukin.
Ite oon käyny SPR:n kursseja EA-3:seen asti. Noissa kursseissa on semmonen huono puoli että ne on kaikille samoja. Kaipaisin lisää maastopainotteisuutta. Oon kyllä kuullu huhuja, että jotain sellasta olis suunnitteilla.
Sitten oon käyny myös Outward Boundin/Wilderness Medical Associatesin WFR:n, joka on todella hyvä kurssi. Painotus erityisesti semmosiin tilanteisiin, kun apu on monen tunnin päässä. Noita kursseja ei vaan Suomessa hirveen usein järjestetä, joten jos haluaa käydä, niin pitää olla hereillä. Ja taitaapi olla myös melko kallis. Koko kurssi on siis englanniksi.
Ja onneks ei oo vielä mitään vakavampaa maastossa sattunu.

(Kannas kommentoi ensin tohon eräpainoitteesuuteen)

Eräseikkailija

Olen iloisesti yllättynyt vaellusporukan EA-taidoista...tämä ei yleensä ole todellakaan tapaistani, enkä työasioita halua sotkea varsinkaan tänne foorumiin, mutta nyt oli pakko kokeilla - Nimittäin omassa työssäni olen todella ollut ihmeissäni, missä uusavuttomien yhteiskunnassa elämme...Olen työskennellyt 16-v. palomies-sairaankuljettajana ja nähnyt paljon kaikenlaista, mutta yhtään aloitettua maalikkoelvytystä en ole nähnyt, enkä paljon juuri muutakaan. Ainoa minkä ihmiset osaavat sanoa, että serkkuni on lääkäri ja pikkuserkkuni kaiman poika on kätilö...Niinkuin se nyt tilanteeseen auttaisi.
Ihmisillä on suuri kynnys aloittaa tekemään mitään...
Itse muistan, ennen alalla ryhtymistä oman asemani maalikkona EA-1:n ja EA-2:n jälkeen...en olisi osannut tehdä niiden jälkeen mitään...En tosin syyllistä pelkästään SPR:n kurssia, vaan itsekkin olen tyyppiä, että kaikki täytyy ensin rautalangasta vääntää...
Joten tässä valossa joku 8h:n hätäensiapukurssi on aika lyhyt aika oppia ja sisäistää mitään. Tosin jos on jo muut Ea-kurssit käyty ja harrastaa toimintaa aktiivisesti, varmasti on jo asioita ehtinyt sisäistää paljon.
Jokatapauksesa tämä porukka täällä on keskimääräistä valveutuneimpaa tämän asian suhteen ja onneksi tavallisilla vaelluksilla ei ylensä tapahdu mitään kovinkaan dramaattista. (Kiipeily reissut ovat sitten jo eriasia...)
Käsivarressa, missä muuten ei kännykkä kuulu kuin Haltilla ja sitten Kuonarvarrin päältä, mistä jo Saanakin näkyy (Tilanne 2003) helikopteri haki keskellä yötä vaeltajan, jolla oli nilkka muljahtanut ympäri. Kaveri odotti yli 2 vrk kuljetusta, koska ensin meni aikaa hakea soittopaikka ja sitten kopterikuski olikin itsekkin tundralla kalareissulla...Mietin jälkikäteen, miten olisi toimittu jos olisi ollut kyseessä suurempi trauma, esim. pudonnut jyrkänteeltä ja vuotava lantiomurtuma...olisiko saatu soiton jälkeen medi-heli (Tai mikä aslakki siellä nyt on) ja kuinka kauan olisi kestänyt...viiveet olisivat varmasti olleet suuria. Ja tälläisessä tapauksessa ei maalikolla paljoa ole tekemistä...sisäinen verenvuoto, kovat kivut, ei tipan laitto mahdollisuutta, ei kovia kipu lääkkeitä jne.
Tosin tämä oli tämä äärilaita. Tavallisissa tapauksissa maalaisjärjellä pääsee pitkälle, niinkuin täällä jo mainittiin tämä kolmen K:n sääntö on hyvä esimerkki.

Anonyymi

Itsekin olen huomannut, että vaikka EA1 ja -2 kurssit on tullut käytyä ja jopa päivitettyä, ainoa joka oikeasti opettaa mitään (=painaa kurssilla opitut teoria-asiat kaaliin ja oikeat toimintatavat selkäytimeen), on säännöllinen harjoittelu.
Omalla kohdallani tämä käytännössä tapahtuu SPR:n, vapepan ja peko -harjoitusten kautta. Kun harjoitukset vielä puretaan kunnolla ja saa palautteen omasta toiminnastaan, muistaa mokansa (ainakin pahimmat) ja ehkä oikeassa tilanteessa ne karikot pystyy paremmin välttämään.
Kurssilla kaikki harjoittelu tuppaa olemaan viimeisen päälle harkittua ja nopeita tilanteita ei pystytä millään luomaan. Tositilannesimulaatioilla oikea "paniikintunne" on vähän lähempänä ja päätökset joutuu oikeasti tekemään nopeasti. Siellä lähtee pian myös "töllistelymentaliteetti" ja toimiminen tapahtuu helpommin.
Muutamissa tositilanteissa olen joutunut käyttämään EA-taitoja, ja silloin kaikki on mennyt ihan hyvin.

Kannas

Itse olin kolme vuotta sitten äärimmäisen innostunut EA-1:stä, joka oli suunnattu nimenomaan retkeilyyn. Käytännön esimerkit ja tehtävät, joita kävimme läpi perjantaista sunnuntaihin olivat kuin suoraan vaeltajan elävästä elämästä ja sekaan mahtuivat varmasti kaikki ääripäätkin. Kouluttajana oli eräoppaanakin toimiva ihminen, joten hän tiesi mitä teki. Ja kurssilla oli vain retkeilijöitä, retkeilyryhmien vetäjiä ym., eikä ketään muita, mikä teki oppimisilmapiiristä äärimmäisen innostavan. Mutta ei taida tällaisia kursseja maassa pilvin pimein olla...

Nikke72

EA1 käyty joskus kauan sitten... Partiossa luonnollisesti oli myös jonkin asteista EA koulutusta ja siitäkin on vierähtänyt pitkälti toistakymmentävuotta... Valtio tarjosi ilmaista EA koulutus puolustusvoimissa (sissi -puolen koulutus eli tilapäismenetelmillä)...

Käytännössä maastossa en onneksi ole ensiaputaitoja joutunut harjoittelemaan, mitä nyt kavereille lainaillut talkkipurkkia hiertymiin ja laastareita pikkuhaavoihin... Armeijassa oli tosin yksi kaveri joka on sittemmin niittänyt myös menestystä erävaelluksen sm -kilpailuissa ja sillä oli aina maastossa mukana tikkausvälineet... kerran onnistuin vekin saamaan kämmeneen ja tämä kaveri oli heti halukas testaamaan tikkaustaitojaan... sillä kertaa tosin selvittiin perhoslaastareilla..

Tätä asiaa sivuten voisinkin jatkaa keskustelua kysymyksellä MITÄ EA VÄLINEITÄ KULJETATTE MUKANA VAELLUKSELLA?

Ittellä on sellainen Ortliebin pienehkö ensiapulaukku, johon pakkaan perussidetarpeita, desifiointipyyhkeitä, laastareita (mukaan lukien perhoslaastarit ja rakkolaastarit), buranaa, zyrteciä, imodiumia, kurkkupastilleja, kyypakkauksen, talkkia yms. Mitään varsinaisia lastoitusvälineitä (ilmalastaa tai pahvilastaa) en ole mukanani kuljettanut. Jos oikein hätätilanne tulisi niin varmaan isompaa viiltohaava voisi kuroa umpeen ihan normaalin neulan ja karhunlangan avulla.... kunhan ne vaan ensin keittää... Mutta kyllä yksi olennaisimpia seikkoja liittyen tähän on tietää koko ajan se mistä puhelinyhteyden (ja näin ollen myös apua) saa mahdollisimman nopeasti.

Nikke

-----------------------------------------------------------------<br />Tärkeintä on lähteminen.

Ikuri

Käsivarressa kuuluu kännykkä ihan hyvin myös merkatulta reitiltä korkeammilta kohdilta Saarijärven ja Kuonarin ja vielä Kuonarin ja Meekonkin väliltä. Meekolle mennessä taisi löytää jonkun Norjalaisen kentän, mikä oli kyllä yllätys, mutta ainakin tasan kuukausi sitten pelitti oikein hyvin.
Pahvi-lastan hyöty on aika lailla olematon samaten ei kyllä tulisi ilmalastaakaan mukana raahattua. Olen töissä nähnyt kaverin jolla oli säärimurtuma (eli siis molemmat luut poikki) ja oli sitonut jalan vyöllä ja kahdella koivuhalolla ja vielä 2 päivää käppäillyt mökillään ennekuin tuli sairaalaan. Alkoholilla oli osuutta...
Tikkausvälineitäkään en ole koskaan tarvinnut vaikka nuo aina mukana kulkee, isompikin haava paranee kyllä yleensä hyvin ilman tikkejä, tosin arpi on vähän isompi. Itseasiassa tikkaushan on varsin uusi keksintö.
Jos jossain kaukana erämaassa joutuu oikeasti elvyttämään niin elvytettävän mahdollisuudet ovat aika lähellä nollaa. Tämän vuoden uusissa elvytys ohjeissa painotetaan nimenomaan nopeaa defibrillointia, mikä ei erämaassa paljon onnistu. Toki yrittäähän kannattaa, ei siinä ainakaan mitään häviä.

aPay

Asiallista keskustelua ollut. Sanon kuitenkin vielä, että tavalliset onnettomuudet ovat tavallisia. Ensiaputaidoista varmaan tärkeimmät ovat juuri näitä KKK ja painesiteen tekemistä, sekä erilaiset lastoitukset. Jalan luun murtuma alkaa varmasti olla sitä tasoa vaativa ongelma, ettei sen kanssa enää kovin tule toimeen, vaan silloin ulkopuolsen avun saanti on oleellista. Eikä varmasti murtumiin ihan niin usein onneksi törmääkään.

Tuota elvytystä hehkutetaan paljon. Toki sillä on merkitystäkin, mutta eräolosuhteissa elvytettäväksi joutuminen on jo melkolailla tuhoontuomittua. Yleensä ottaen muistelen, että sairaalaan tuoduista 100 elvytetystä elämänsä aikana 5 kotiutuu sairaalasta ja 1 saavuttaa työkyvyn. Ja elvytyksen jälkeen pääsääntöisesti ihminen tarvitsee teho-osastohoitoa. Niinpä erämaassa elvytystaitoa huomattavasti oleellisempaa ovat juuri nämä täällä keskustelussakin pyörineet taidot.

Eräseikkailija

Juuri näin. Ikurin ja apayn esiin nostamat asiat ovat raakaa realiteettia, itse en vain raskinut ottaa niitä esille...Peruselvytys on HYVIN TÄRKEÄÄ jos se aloitetaan heti ja ns. ammattiapu saapuu riittävän nopeasti. Infarktin sattuessa elimistön hapenpuute on maksimissaan 10min, ettei aivovaurion mahdollisuus ole lähes varma...ns. maalikkoelvytys eli peruselvytys siirtää tätä uhkaa 20min - Siksi SPR:n EA-kurssit ovat niin tärkeitä ! Eräolosuhteissa näitä mahdollisuuksia ei ole - Siksi en tätä esille ottanutkaan. Teittömien taipaleiden takana ovat tärkeitä ns. maalaisjärjellä ymmärettävien ensiaputehtävien hoito - Kuten; Esim: Kolmen K:n sääntö, veren vuodon tyrehdyttäminen, rakkojen maksimaalinen hoitaminen, (Ei tule tulehduksia ym) ja tietysti diabetes-tapauksissa verensokerin nostaminen. Onneksi yleensä  "sokeritautia" sairastavat potilaat tiedostavat tilanteensa ja ottavat myös mukaansa tarvittavat lääkkeet.

Marjut

Niinpä, elvytyksestä puhutaan paljon. Vaan harvoinpa sillä ketään henkiin saadaan. Tarkoitus onkin ylläpitää elintoimintoja kunnes ammattiapu ennättää paikalle....

Toivottavasti erämaassa kännykän kantaman ulkopuolella tarvitaan vain niitä sitomisia ja muita helppoja ea-taitoja. Joka tapauksessa tässä niin kuin monessa muussakin asiassa, harjoitus tekee mestarin.

Kannas, kuka sen retkeilyn EA-kurssin järjesti?

aPay

Jäi vielä mainitsematta. Ehkä myös palovammojen hoitoon kannattaisi jotain välineistöä olla. Jotenkin kuvittelisin, että ainakin kamiinan kans niitä joskus aina syntyykin. Ja joskus saattaa kuumat vedet kaatua päälle. Tällöin olis hyvä olla jotain välinettä laittaa palovammaan. Ei pääse sitten enempiä ongelmia kehittymään.

Ja kun kysyttiin, mitä osataan. Olettaisin osaavani nuo KKK:n ja painesiteen teon, palovammahoitovälineistö löytyy. Lisäksi jotain muutakin luulen osaavani. Lastoitukset ovat epävarmoja, mutta eiköhän niitäkin vähän hoksottimilla osais väsätä. Kertaakaan en ole rakonhoitoa kummempaa joutunut erämaissa tekemään. Itseltäni olen kerran hoitanut poskiontelotulehdusta, mutta sehän on vain lääkitystä.

Eräseikkailija

Lastoitus jutskat ovatkin asia erikseen...varsinkin jos on kyseessä  avomurtuma....vaatii tietämystäm ja pokeria vetää katkennut luu paikalleen, joskin se on hyvin tärkeää; Jos hermot ovat pinteessä liian kauan, saattaa tulla hermovaurioita ja kuolio...But tilanteen mukaan, jokainen varmaan tekee parhaansa.

Jukka R

[quote author=Eräseikkailija link=topic=14818.msg98119#msg98119 date=1154519177]
Olen työskennellyt 16-v. palomies-sairaankuljettajana ja nähnyt paljon kaikenlaista, mutta yhtään aloitettua maalikkoelvytystä en ole nähnyt, enkä paljon juuri muutakaan.



Täytyy muistaa, että suurin osa ihmisistä menee täysin lukkoon, kun kakka alkaa lentämään propelliin ihan tosissaan. Oli sitten kursseja, diplomeja tai mitä tahansa sertifikaatteja taskussa. Jotkut yksilöt sitten menevät samassa tilanteessa toimintamoodiin ja alkavat hoitamaan tilannetta eteenpäin järkevästi ja loogisesti. Tämä hoituu näiltä yksilöiltä yleensä myös ilman kursseja, diplomeja ja sertifikaatteja. Jostain ihmeen syystä he vain osaavat toimia.

En mitenkään missään nimessä väheksy mitään kursseja, mutta kursseista ei ole mitään hyötyä, jos tietoja ja taitoja ei kykene käyttämään. Ja tätä faktaa ei voi tietää ennen kuin se propelli alkaa pyörimään. Itse olen joutunut sekalaisiin tilanteisiin eri ihmisten kanssa ja vierestä todistanut miten jotkut menevät lukkoon ja jotkut alkavat toimimaan. Otantani on äärimmäisen pieni, mutta erittäin karkeasti voisi sanoa, että ne henkilöt jotka arjessa ja työssä ovat kykeneviä tekemään nopeita päätöksiä helpoissa ja vaikeissa asioissa, ovat myös kykeneviä tekemään päätöksiä silloin kuin tilanne ei ole aivan ideaali.

Monesti myös ne ketkä puhuvat kovaan ääneen tulevista suorituksista, alkavat inisemään ensimmäisenä, kun asiat eivät mene ihan A-suunnitelman mukaan, saati jos tilanne menee oikeasti uhkaavaksi.

Kannas

[quote author=Marjut link=topic=14818.msg98159#msg98159 date=1154539901]Kannas, kuka sen retkeilyn EA-kurssin järjesti?



Helsingin Seudun Lapinkävijät.

Eräseikkailija

Kyllähän asiat näin valitettavasti ovat..Toisaalta on maalaisjärjellä täysin ymmärrettävää, ettei  8h:n harjoittelu tee Sinusta esim. jossain budolajissa mitään Bruce Leetä...Harjoitteleppas 8h Krav Magaa...Varmasti saat paljon tietoa ja taitoa eritilanteisiin, mutta varmasti mitään et sisäistä niin hyvin, että tositilanteessa osaisit tehdä mitään...Paras oppi varmaan 8h:n jälkeen on, että osaa huutaa apua tai vaihtaa kadun puolta jos uhkaava porukka on lähestymässä...

EA1, EA2 ja tämä hätäensiapu kurssi ovat varmasti hyviä kursseja ja aukovat ovia eteenpäin. Tieto ja taito auttavat myös siihen, ettei mene niin helposti lukkoon...Kyllä ammattiauttajallakin tälläisiä tilanteita tulee kun potilaana ja uhrina on pieniä lapsia...hetkeksi meinaa unohtua työrooli ja ihnimillistää tilanne...mutta se ei kestä kuin 1-2 sekunttia ja on ryhdyttävä töihin. Jälkeenpäin voi sitten miettiä, mitä oli tapahtunut.

Anonyymi

EA1 käyty keväällä tänä vuonna. Muistakaa hyvät ihmiset että ei riitä että kerran elämässään käy ensiapukurssin, taitoja pitää ylläpitää säännöllisesti! Esim. elvytysohjeet muuttuivat (jälleen) viime keväänä...

Eikä niistä ensiaputaidoista ole paljoa hyötyä jos ei ole kunnon ensiapulaukkua mukana. "Ei mulle mitään koskaan tapahdu" on huono syy jättää ensiapulaukku kotiin, sitä kun ei oteta vain itseä vaan myös mahdollisia muita avun tarvitsijoita varten mukaan.

nuska

Hyvä olla se ea-laukku mukana ja vielä niin että sen sisältöön on PEREHTYNYT! Ei riitä, että pikaisesti katsoo sisälysluettelon. Hyvä olisi miettiä, mihin eri tilanteisiin niitä sidoksia voipi käyttää. Tietysti pidemmillä reissuilla on myös lääkepuoli mietitty.

Itse olemme koonneet oman ea-laukun. Eri versioita kun on tullut vuosien saatossa vertailtua, ja tuntui ettei ne sisällöltään vastanneet riittävästi odotuksiamme. Sama ea-laukku kulkee nyt sekä kävelyvaelluksilla - että moottoripyörävaelluksilla.

Hyvin olen näköjään saanut myös jälkikasvun oppimaan ea-laukun mukana kuljettamiseen. Nuorimmainen kun aloitti tänä vuonna ensimmäiset ns. omat reissunsa, niin yksia ensihankintoja oli oman ea-laukun kokoaminen.

Ai niin ja ne taidot. Ammatin ja harrastuksen myötä päivittyvät koko ajan. Mitä sitten on jouduttu hoitamaan; hiertymiä, rakkoja, tulehtuneita haavoja, pikku haavoja, ampiaisten pistoja, vääntyneitä nilkkoja. Onneksi vain kerran vuosien varrella on porukasta yksi saanut murtuman. Sekin onneksi vain ranteessa ja hyväasentoisena hoidoksi riitti lastoittamien ja kohoasento.

Eräseikkailija

Rannemurtumakin hyväasentoisena ja ilman varsinaista turvotusta voi olla hyvin kivulias ja vaatii kunnon särkylääkityksen, muuten vaellusreissun loppuosuus voi olla pitkä...

nuska

No juu jäi mainittematta, että annettiin särkylääkettä. Aina mukana varalla vähän vahvempaakin särkylääkettä. Onneksi tarvetta juurikaan ei ole ollut.

Eräseikkailija

Hyvä! 

nilakka

Täällähän on ihan taitavaa väkeä!!
Hyvä niin!
Eli taitojen treenaamiseksi kannattaa liittyä Spr:n Paikallisosastoon,meilläkin on nykyään kokoontuminen joka viikko täällä Espoossa ja joka kerralla on joku teema.Jäsenmaksut ovat kohtuulliset ja jotkin osastoista maksavat jäsenilleen tuon EA-kurssin.Myös työnantaja saattaa suostua maksamaan Ea-kurssin,jos osaat asiasi nätisti esittää.
Ja tosiaan,tuo Helsingin seudun Lapinkävijöiden kurssi oli ollut oikein hyvä,harmittaa vieläkin,etten päässyt paikalle. Toivottavasti järjestävät nyt syksyllä uuden!!!!!
VaPePa on myös hyvä järjestö,mutta harjoituksia on harvemmassa.
Itse käyn muutaman kerran vuodessa etsinnöissä,viimeksi soi puhelin viikko sitten,mutta etsittävä löytyi ennenkuin kerkesin reppua kaivaa kaapista!

Särkylääkkeitä en muuten mielelläni anna kenellekkään,ellen saa häneltä tarkkaa tietoa,ettei allergiaa kyseiseen lääkeaineeseen ole,muuten tulee vielä lisähoidettavaa....

Kuinka moni muuten muistaa sen uuden elvytysohjeen????

Kerran kurssilla ohjaaja sanoi,että osa sairaalahenkilökunnastakaan ei osaa paljain käsin antaa elvytystä,siis ilman mitään laitteita.Kiersi kuulema terveyskeskuksissa antamassa kursseja.

gsp

Tuo paineluelvytyksen painelu/puhallus suositussuhdehan on taas muuttunut. Nykyisin neuvovat 30 painallusta ja 2 puhallusta. Tärkeintä ei hädän hetkellä kun paineluelvytystä tarvitaan, ole kuitenkaan ruveta kiistelemään siitä mikä se oikea tahti on, vaan painella ja välillä puhaltaa. Kusessa siinä vaiheessa kuitenkin ollaan, ellei apua tule ja äkkiä.

nuska

Peruselvytystaidot tulisi jokaisen hankkia. Peruselämässä niistä voi tosipaikan tullen olla jopa hyötyäkin. Mutta elvyttäminen vaelluksella - ei voi muuta sanoa kuin "apuva". Tiettömän taipaleen päässä, hyvässä lykyssä keskellä mehtikköä ja todennäköisesti pystymättä antamaan tarkkaa sijaintipaikkaa (jos puhelimella ees kantavuutta) - jo on apujoukot ihmeissään.
Ensimmäiset minuutit ovat tärkeitä. Parempi yrittää vaikka millä painelu-puhallus -jaotuksella. Tärkeintä on tiedostaa, että painelu on pääpainopisteenä. Ettei käy kuin entiselle blondille... aloittaa painelua, sekoaa laskuissa, aloittaa uudelleen ja uudelleen... 1-2-3-eiku 1-2-3-4-5-7 eiku-....
Kokeilkaapa elvyttää yhtäjaksoisesti 3 minuuttia, tai 5. Siinä kohtaa vasta apu lähdössä....

Sivut