1 viestiä / 0 new
Uusin kirjoitus
pepedesantirso

Viidentoista viime vuoden aikana vapaa-aika on kulunut Espanjan luontoreiteillä. Espanjassa yksi patikoinnin upeista puolista on eläinten kohtaaminen. Niitä on paljon, varsinkin Espanjan pohjoisosissa.

Villisiat

Hienoimpia kokemuksia eläimistä ovat olleet ehkäpä kohtaamiset villisikojen kanssa. Se on arka ja viisas eläin, jota on erityisen vaikea päästä näkemään vuoristoisilla seuduilla kuten Pyreneillä ja Picos de Europalla. Useimmin olemme nähneet villisikoja Valencian ja Andalusian poluilla.

Myös villisika pyörähtää vikkelästi ihmistä karkuun - ja vauhdilla. Villisika juoksee kovaa kuin koira. Vain yhden kerran karju on ollut ärhäkkään oloinen: vuorenrinteen kapuaminen katkesi pitkäksi toviksi, kun pensaasta kuului varoittava ärjäisy. Ei ollut kieliongelmia. Murahduksen tarkoitus tuli heti selväksi: "ei askeltakaan enää". Pensaikosta kuului kovasti kahinaa, eli paikalla oli ilmeisesti isompi pesua villisikoja.

Kantabrian vuoriston karhut

Suomalaiset ovat pelotelleet minua villisikojen aggressiivisuudella, mutta espanjalaiset suhtauvat niihin rauhallisesti. Tosin espanjalaiset Picos de Europalla eivät säiky karhujakaan. Ilmeisesti karhurotu onkin erilainen kuin Suomessa, sillä monet espanjalaiset ruokkivat karhujaan vain satojen metrien päässä asumuksistaan.

Espanjan karhuissa on erikoista myös se, että ne eivät tunnu käyvän talviunille lainkaan. Toissa talvena esimerkiksi yksi karhu kävi säännöllisesti Calocan kylän (Kantabria) tuntumassa syömässä ihmisten sille laittamia eväitä. Sitä kävi lehtikuvaajatkin kuvaamassa useampaan otteeseen.

Itse en ole päässyt näkemään Kantabrian vuorten karhuja. Jälkiä, mm. vuohien raatoja, näkyi joskus kävelyreittien varrella paljonkin. Jälkien perusteella karhuja on erityisen paljon Puerto de San Glorion alueella, missä Asturian, Kantabrian ja Leonin rajat leikkaavat.

Pyreneillä karhuja on vain muutamia yksilöitä. Kantaa on tarkoitus kasvattaa tuomalla karhuja jostain Balkanilta.

Valtavasti kotkia

Kotkia voi ihailla Huescassa Pyreneillä (Aragonia) tai Sierra de Cueralla (Asturias). Pyreneillä näin kotkan läheltä, kun se oli jotenkin pökertyneenä tienposkessa. Kamera oli tietysti auton tavaratilassa, ja kotka toipui matkaan ennen kuin pääsin kuvaamaan. Se lähtökiihdytys tietä pitkin oli kuitenkin melkoinen kokemus: kynnet kumahtivat aina asfalttiin, kun lintu otti jaloilla vauhtia. Ja tie näytti ison linnun alla aika kapealta...

Sierra de Cueralla pääsimme yllättämään valtavan korppikotkalauman, kun tupsahdimme Felguerinan solaan. Lammaslaumaa tarkkailleita kotkia oli laskujeni mukaan noin 70. Valokuvasta tuli taas lattea, kun kamerassa oli kiinni laajakulma. Saimme kuitenkin ihailla koko sakin lentoonlähtöä noin 30 metrin päästä: tuli mieleen joku Pearl Harbour -elokuva, kun lentotoiminta oli kiivasta lentotukialuksilta.

Valenciassa kotka säikäytti minut kerran pahasti. Kuvasin makuultaan jotain kasvia, kun kuulin yhtäkkiä takaani kovan, kahahduksen kaltaisen äänen. Ensimmäiseksi mieleen välähti, että pensaikon läpi on ryntäämässä villisika. Kauemmaksi jo edennyt vaimoni näki, että kotka koukkasi aivan yläpuoleltani. Iso lintu piti siis ilmassa melkoista meteliä, kun se kaarsi ylläni.

Hirvet, kauriit ja villit hevoset

Hirviä ja kauriita näkee vuorilla paljon, mutta tiheän kasvuston takia niitä on yllättävän vaikea päästä kuvaamaan. Villejä ja kesyjä hevosia on valtavat määrät ja eri rotuja. Hevosista ihmeellisin on villi kelttien hevonen, jota tapaa vain Sierra del Suevella (Asturias). Kelttien hevonen on siro ja kaunis, mutta vain hieman ponia korkeampi.

Erilaisia liskoja Espanjassa on valtavat määrät. Osa on helposti kuvattavia silloin, kun ne jähmettyvät paikoilleen. Monista olen nähnyt vain vilauksen.

Espanjan luontoreiteistä on tehty erinomainen opas myös suomeksi:
http://www.topwalks.net/fi/index.htm tarjoaa reiteistä yksityiskohtaisen selostuksen, kartat, GPS välipisteet, ajo-ohjeet, tiekartat ja runsaan kuvituksen. Kannustan tutustumaan erityisesti Asturian, Kantabrian ja Aragonian upeisiin maisemiin ja reitteihin.

katkarapu

Ihan mielenkiintoista foorumilla on suht yleinen metsästyksen vastaisuus.

Metsästäjät ovat varmaankin suurin metsissä kulkeva ryhmä. Itse nostan hattua tuolle porukalle!

Suomessakin karhujen määrä on semmoisessa nousussa ettei aikaakaan niin saa lukea taas citykarhuista yms. Niitä saa puolestani kyllä kaataa vähemmäksi.

Eläimiä on "hienoa" nähdä luonnossa ja mukava siitä on brassailla kavereille. Se ei ole kovin hienoa jos ne uhkaavat toisten elinkeinoa tai esim koulumatkalla olevia lapsia!

Anonyymi

Ylläolevaan kirjoitukseen viitaten:
Missä vaiheessa villieläimet on suomessa uhanneet mm. lasten koulumatkoja?
Tai elinkeinoa?

-Ihminen tekee itse koulumatkoille (ja työ) eläimistä uhan vaikka mitään vaaraa ei olisikaan.
-Elinkeino - rakentakoot koiraihmiset koirilleen sellaiset "karsinat" että villieläimet ei niitä tapa tai jos tappaa niin voi,voi Biggrin
-Poroja voisi muutenkin suomesta vähentää alkuun -80% sellainen rasitus niillä on luontoon.
-Lampaiden, lehmien hävikki villieläinten tappamana on todella pieni. Miksi suomessa ei käytetä esim. paimenkoiria ehkäisemään hävikkiä. Sehän on monessa maassa hyvin yleistä. Ja ken karhu-susialueella eläimiä kasvattaa niin pitäisi ottaa hävikki luonnollisena asiana. Se kuuluu ko. ammatinharjoitukseen.
Kyllä itse otan mm. tulevan lapseni hyvin ajoissa metsään mukaan villieläimiä "bongaamaan", mikäli hänellä itsellään siihen sitten muutaman vuoden kuluttua on kiinnostusta.

Onko täällä foorumilla metsästyksen vastaisuutta vaiko karhujen ja susien metsästyksen vastaisuutta? Mielestäni jälkimmäisen vaihtoehdon.
Itsekkin olen ollut hyvin aktiivinen metsästäjä vuosina 1985-2001 eikä edelleenkään ole mitään metsästäjiä vastaan.
Asia joka henkilökohtaisesti "jurppii" on liian suuri karhulupienmäärä suhteessa karhukantaan.

Miksi suomalaiset eivät osaa / halua elää samassa luonnossa tai maaseudulla villieläinten kanssa. Se on suomalaiselle lähes aina uhka??
Muuttaisivat sieltä maalta karhukammoaan valittamasta kaupunkiin.

Raid

Hyvin puhuttu.

Suomessa istuu petokammo tiukassa ja haluttomuus sopeutua ympäröivään luontoon on silmiinpistävää. 1900-luvulla vallinnut luonnoton tilanne, jossa suurpedot oli käytännössä metsästetty sukupuuttoon, sai ihmiset unohtamaan miten petoalueilla asutaan. Ihmisen normaalielämään ja metsässä liikkumiseen pedoilla on hyvin vähän vaikutusta, lähinnä karjanhoidossa on tarpeen varautua petoihin. Tää menee nyt jo taas tuonne "onko karhuilla/susilla oikeus elää"-puolelle.

Aiheeseen; en ole ikinä onnistunut karhua, sutta tai ahmaa luonnossa näkemään, valitettavasti. Piilokojulla Lieksassa onnistuin nukkumaan, kun karhu vieraili haaskalla. Seuraavana yönä ei sitten suonut visiittiä ja jokseenkin harmittaa tuo..

Lefa
Käyttäjän Lefa kuva

[quote author=katkarapu link=topic=22239.msg179313#msg179313 date=1284401779]
Ihan mielenkiintoista foorumilla on suht yleinen metsästyksen vastaisuus.

Metsästäjät ovat varmaankin suurin metsissä kulkeva ryhmä. Itse nostan hattua tuolle porukalle!

Suomessakin karhujen määrä on semmoisessa nousussa ettei aikaakaan niin saa lukea taas citykarhuista yms. Niitä saa puolestani kyllä kaataa vähemmäksi.

Eläimiä on "hienoa" nähdä luonnossa ja mukava siitä on brassailla kavereille. Se ei ole kovin hienoa jos ne uhkaavat toisten elinkeinoa tai esim koulumatkalla olevia lapsia!



Kuluneen sanonnan mukaan 98% metsästäjistä valitettavasti pilaa koko porukan maineen.

Katkarapu vahvistaa tämän säännön luettelemalla muutaman käytetyimmän kliseen, millä tuota öykkärimäistä typeryyttä enää puolustellaan. Mistä tämä järjenvastainen karhu-, susi- ja norppapelko juontaa juurensa? Peräkammarin hetekanpohjalta vai Kepun tupailloista?

Sarekretkeilijä

[quote author=AmirN link=topic=22239.msg179322#msg179322 date=1284448807]
Ylläolevaan kirjoitukseen viitaten:
Missä vaiheessa villieläimet on suomessa uhanneet mm. lasten koulumatkoja?
Tai elinkeinoa?

eivät osaa / halua elää samassa luonnossa tai maaseudulla villieläinten kanssa. Se on suomalaiselle lähes aina uhka??
Muuttaisivat sieltä maalta karhukammoaan valittamasta kaupunkiin.



Uhka on erittäin laajaa. Todella monella paikkakunnalla lapset viedään taksilla kouluun tai vanhemmat vievät, vaikka muuten lapset kulkisivat itse matkansa.


Helppoahan se on kaupunkilaisen sanoa mitä hyvänsä, mutta kun siellä kotimetsässä oleskelee vakituisesti susia tai pitää majaa citykarhu, niin en usko tuon saman uskon kantavan, kun pitäisi oma lapsi päästää susilauman vierestä koulutielle.

Vastaavaa huutelua on vaatia lammasfarmareita ostamaan kalliit koirat ja rakentamaan muille koirille taas metsästäjiä hirmuiset linnoitukset. Ikäänkuin olisi normaalia, että susi kiertää iltaisin katsomassa, olisiko pihoilla mitään. Miksi elinkeinonharjoittajilta tai kalliiden susien herkkurotua olevien koirien omistajilta  ei kysytä, vaan uhotaan, että itse mukisematta tehtäisiin näin.

niilo

Jos hetkenkiin miettii asiaa tajuaa että asutuksen liepeillä viihtyvät sudet ja karhut pitäisi ampua aina, tällä ei olisi mitään oleellista vaikutusta kyseisiin petokantoihin ja vaarallista käyttäytymismallia mahdollisesti edelleen siirtävät yksilöt poistettaisiin. Nukuttamisessa ja siirrossa ei järkeä koska kannat niin vahvat.

Anonyymi

Koirat ja susi: Mikäli itse asuisin ns. susialueella (mm.kainuu), en empisi yhtään rakentaa hyvää koiratarhaa + koppia omalle koiralle.
Oli vuosien ajan todella säälittävää kuunnella paikallisia (kuhmo) metsämiehiä kun he valittivat joka hiton syksy kuinka siltä ja siltä oli koira tapettu taas talven aikana omasta pihasta.
Yleisin koiran suden suuhun joutumisaika näytti todellakin olevan sydäntalvi.
Jos talosta vie susi jo toisen, kolmannen tai neljännen koiran mitä hittoa se auttaa aina marmattaa susista - "Ne pitäs kaikki tappaa!"
Tekisi ko. paikassa asuva edes jotakin koppia ja tarhaa jotta koira ei taas seuraavana talvena joudu suden ruuaksi.
Jotenkin niin hiton saamatonta touhua :shock:

Itse odotan taas jo innolla ensi toukokuuta kun pääsee pusikoihin istumaan ja hiljaa liikkumaan -  ja olen todellakin pettynyt jos 2vrk sisällä en taas karhua näe.

Sarekretkeilijä

Stadissa lenkkeilijöiden ääniä en laske. Täsäkin uhotaam että jos asuisin ym. Todellisuutta ei vain ole testattu. Eli muuta maalle ja todista sanasi.

möykky

Kyllähän se omaa tyhmyyttä on jos susi vie pihasta toistuvasti koiran. Enemmän olen kuitenkin kuullut juttuja työmaaltaan napatuista koirista, eli metsästysaikaan metsästä.
Suurin osa susialueiden koirista taitaa kuitenkin olla verkon tai seinien sisällä muun ajan.

Ne muutamat jotka ei ole/olleet saavat sitten suhteettoman paljon palstatilaa.


Lehdissä on ollut paljon juttua kuvauskojuyrittäjistä. He osaavat kertoa monista karhuista juttua useammilta vuosilta ja jopa useamman sukupolvenki takaa. Muistetaan kuinka tultiin ensimmäisen kerran emän kanssa syömään.
Tietävät sanoa liki minuutin tarkuudella, koska mikäkin karhu tulee haaskalle.

Mitä sitten jos yrittäjä ei enää pääsekkään viemään lisää ruokaa haaskalle. Tai EU hoksaa kieltää haaskat metsistä. Mitä sitten tapahtuu? Helpolla sapuskalla on paljon syöjiä, mikä on seuraavaksi helpoin? Miten sujuu vaellus ihmisen hajuun tottuneiden "villieläinten" keskellä?

Anonyymi

mm. Kuhmon alueella vietiin eräänä talvena 2kk sisällä taloista yli 10 koiraa, niistä koirista ei tietääkseni yhdelläkään ollut häkkiä pihassa. Osalla oli luukku navettaan mutta koirat oli niissäkin tapauksissa aamulla löydetty ns. navetan takaa syötynä eli koira ei ollut tajunnut käyttää tai ehtinyt käyttää turvapaikkaansa.
Nuo talvet tosin olivat talvia ennen vuotta 2002, toivottavasti nyt sielläkin päin on koirilla turvallisemmat mestat.

Tuohon kojupitäjien minuuttitarkkuuteen en ihan yhdy mutta 1h tarkkuus on kyllä lähellä oikeaa. Tietysti riippuu missä koju on ja paljonko karhuja kojulla yleensä käy.
Vähemmän karhuja = tarkemmat ajat.
Suunnat oppii kojuilla aika hyvin. Kuulema vyöhykkeellä oleville kojuille karhut tulevat noin 80% venäjän suunnasta Biggrin
Tosin kojun pitäjä tietää suunnan paljon tarkemmin.
Ja yllättävän hyvin alueilla jossa karhuja liikkuu, oppii löytämään ns. karhupolkuja. Karhut liikkuvat paljon samoja reittejä pitkin siirtyessään alueelta toiselle.

Korpijaakko

Kannatan luonnon monimuotoisuutta, myös susia. Mutta kyllä se laittaa miettimään metsästyskoirien kohtaloa. Ei ole ollenkaan kaunista jälkeä. Vanhempien norjanharmaat on yli 2m korkean aitauksen takana ja maan sisältä löytyy melkein 1m estettä alaspäin. Kyllä ne kotona turvassa ovat, mutta entä siellä työmaalla?

Silti toivon, että maassa voidaan pitää kohtuullinen petokanta. Ja kohtuullinen voi olla enemmänkin kuin nykyinen.

katkarapu

Vastauksista voipi päätellä että kovinpa taas kaupunkilaiset tietää miten maalla eletään.. :lol:

ELi tyypillistä Suomalaista viherpiiperöiden höpötystä. Kyllähän helsinkiläiset tietää miten lapissa tai karjalassa tulisi elää... Vähän samalla tyylillä Brysselissä kyllä tiedetään kuinka Suomessa tulisi elää,,, ja direktiivit on sen mukaisia.

Kaikki kehäkolmosen ulkopuoliset alueethan tulisi rauhoittaa, jotta hesalaiset pääsis kerran pari vuodessa kattoon vähän villiä luontoa.

Korpijaakko

[quote author=katkarapu link=topic=22239.msg179464#msg179464 date=1284743420]
Vastauksista voipi päätellä että kovinpa taas kaupunkilaiset tietää miten maalla eletään.. :lol:

ELi tyypillistä Suomalaista viherpiiperöiden höpötystä. Kyllähän helsinkiläiset tietää miten lapissa tai karjalassa tulisi elää... Vähän samalla tyylillä Brysselissä kyllä tiedetään kuinka Suomessa tulisi elää,,, ja direktiivit on sen mukaisia.

Kaikki kehäkolmosen ulkopuoliset alueethan tulisi rauhoittaa, jotta hesalaiset pääsis kerran pari vuodessa kattoon vähän villiä luontoa.



Vaikken asukaan kehä kolmosen sisäpuolella, voisin kannattaa valtavien suojelualueiden perustamista harvaan asutuille aluille, mutta ei siitä enempää. Se on oma keskutelunsa... Asuu siellä (täällä) maallakin ihmisiä, jotka antavat luonnolle muuta kuin tuotannollisen välinearvon. Voithan ne sitten nimetä "tyypillisiksi Suomalaisiksi viherpiiperöiksi hpötyksineen", mutta mielestäni se on aika kapea katsanto...

Sarekretkeilijä

Ei se tarkoita mitään välinearvoelä'mää, jos ei halua syöttää lapsiaan susille.

katkarapu

En ymmärrä logiikkaasi "Bound". Jos harrastaa metsästystä, tarkoittaako se ,että antaa luonnolle vain tuotannollisen arvon. Yleensä metsämiehille suurin hyvä on sama kuin normi retkeilijälle. Ei riistan saaminen ole niin tärkeää, kuin se että saa pään puhtaaksi arjen huolista luonnossa liikkumalla.

Keskustelua vain kuvaa semmoinen surkuhupaisa piirre, että ihminen joka ei asu jossain seudulla luulee tietävänsä miten tuolla seudulla kuuluisi elää. Kuuluisiko retkeilijöiden etujen mennä seudun asukkaiden etuje edelle :shock:

Monilla seuduilla pelko karhuista on todellinen. Karhut vierailevat mm. pihoilla viikottain. Ne tappavat mm lampaita runsaasti. Lampaita ne eivät sitten syö vaan jättävät kitumaan. (Susiin en ota sen suuremmin kantaa. Tykkään vain että tuo laji ei runsaampi lukuisena kuulu meidän eläimistöömme. SAtunnaisia yksilöitä on esiintynyt kautta aikain.)

Tällainen häiriökäyttäytyminen ei kuulu aralle luonnon eläimelle. Nämä yksilöt tulisi kyllä toimittaa tuonelaan. Ilman metsästystä suurpetojen "arka kunnioitus" ihmistä kohtaan valitettavasti heikkenee. Joka sitten johtaa tilanteisiin, jossa ihmishenki on todellisessa vaarassa.

Anonyymi

Kuinkahan monella pihalla sudet ja/tai karhut vierailevat viikoittain??

Minustakin metsästyksen suurin anti oli luonnossa liikkuminen, monesti odotti enemmän törmäämistä peuroihin ja hirviin kuin linnun näkemistä. Kaikki luontokappaleet jotka vastaan tulivat oli plussaa.
Mutta, mutta... ko. alueella kävi metsällä noin 40 eri henkilöä. Voisin raaásti sanoa että 35 metsästäjälle pääasia oli saada paljon lintuja. Jos lintuja ei juurikaan näkynyt he lähtivät takaisin Savoon vapaapäiviensä viettoon.
Näin siis ainakin puolustusvoimien henkilökunnan metsästäjät :shock:

OT: juttuna. Viikolla oli mielenkiintoinen juttu poroista (tv). Lapissa on paikoin asukkaat vittuuntuneet porojen pihoihin tuloon yms. Lakihan määrää että porot ei saa aiheuttaa haittaa pihoille ja mm. liikenteelle. Eli joka paikka olisi täten aidattava poronhoitajien toimesta.
Kun osa näistä poromiehistä ampuu salaakin ahmoja ja susia. Olisi minusta nyt hienoa asia kun porosta tehtäisiin lainsuojaton sille kuulumattomissa paikoissa.
Jos poro tulee toisen viljelyksille yms. olisi alueen omistajalla oikeus ampua jokainen poro.

ps. itsekkin asun jo viikon kuluttua sentään Kehä III:n pohjoispuolella Biggrin

katkarapu

Siinä hyvä esimerkki: Hesalainen kertoo miten porot tulee pihoihin. :lol: voi että näitä puusilmiä riittää

möykky

[quote author=AmirN link=topic=22239.msg179475#msg179475 date=1284792041]
Jos poro tulee toisen viljelyksille yms. olisi alueen omistajalla oikeus ampua jokainen poro.

Onhan sillä yhtäläinen oikeus ampua se poro kuin poromiehellä ahma ja susi  :wink:

Kyllä paliskunta aitaa pihat ja viljelykset, jos maanomistaja niin vaatii. Monesti se aita vain ei kelpaa maanomistajalle.

katkarapu

http://www.taloussanomat.fi/kotimaa/2010/07/07/helsinkilainen-asuu-ahtaasti-ja-yksin/20109467/12

Suurin osa vuodesta asutaan ahtaasti ja yksin. Kahtena tai kolmena viikonloppuna vuodesta päästään sitten käymään metsässä. Niin kyllä se herättää ahdistusta kun siellä näkee paikallisia alkuasukkaita, pilaamassa retkeilypäiviä.

Pieni muistutus usein metsästäjä=maanomistaja... Eli ennen kuin menette sen suuremmin avautumaan näille kulkijoille, niin muistakaa missä ja kenen mailla liikutte.

Tura

[quote author=katkarapu link=topic=22239.msg179479#msg179479 date=1284794274]
Suurin osa vuodesta asutaan ahtaasti ja yksin. Kahtena tai kolmena viikonloppuna vuodesta päästään sitten käymään metsässä. Niin kyllä se herättää ahdistusta kun siellä näkee paikallisia alkuasukkaita, pilaamassa retkeilypäiviä.

Pieni muistutus usein metsästäjä=maanomistaja... Eli ennen kuin menette sen suuremmin avautumaan näille kulkijoille, niin muistakaa missä ja kenen mailla liikutte.



Näiden ahtaasti, yksinasuvien verorahoilla tuetaan maataomistavien alkuasukkaiden kotikuntia.