1 viestiä / 0 new
Uusin kirjoitus
Anonyymi

Ei ne digikameran pikselit kuvaa tee...



Mutta on turha tulla väittämään että alle 4 Mpikselin kameralla ei voi ottaa asiallisia (joita normaali lehdenlukija ei erota filmille otetuista kuvista) kuvia.



Olen nähnyt lukemattoman joukon kuvia, joista ei voi mitenkään päätellä, että ne on otettu vain 2,7 Mpikselin digillä, kun ne on painettu A4 tai A3 kokoon aikakauslehtilaadulla. Toki kuvien on pitänyt olla hyviä (oikein valotettuja, teräviä, yms.) mutta lopputuloksesta ei alkuperäistä kuvausvälinettä pysty päättelemään, kuin vannoutuneimmat digin vastustavat.



Ja kyllä se repron tai painotalon kuvankäsittelijäkin voi ne kuvat pilata, pari pientä harkitsematonta (tai osaamattomuudesta johtuvaa) säätöä, ja hyvä kuva on pilalla, olipa alkuperäinen kuva sitten dia tai digi.



Esimerkki:

Kuva kuvattu 2,7 Mpikselin digillä -> muistikortilla 1,2 Mb jpeg -> käsitelty Photarilla -> tallennettu jpeg lähetystä varten, koko alle 1 Mb -> painettu aikakauslehteen yli aukeaman (A3+) -> jälki oli hyvä



Ne jotka vielä epäilevät, voivat käydä kirjastossa katsomassa Luontokuva (Suomen luonnonvalokuvaajat ry:n jäsenlehti) -lehden numeron 3/2002, siinä on tuhtia asiaa digikuvasta ja sen käyttömahdollisuuksista painetuissa julkaisuissa. Ja tuohan oli tilanne YLI vuosi sitten...



Jari K



PS: Joskus kiinnitin huomiota Skimbaajassa olleisiin digikuvia koskeviin vaatimuksiin, siellä koko sivun kuvan tiedostokooksi oli ilmoitettu muistaakseni min. 60 Megaa... Eivät ilmeisesti halua käyttää digikuvia lehdessään :roll:

Anonyymi

2.1M Ixuksella otettu kuva maksimiresoluutiolla ja keskikompressiolla (kompressoimaton, kompressoitu (tämä vaihtoehto siis), paljon kompressoitu)



Tiedosto n. 600MB



Melkein koko sivun kokoinen kuva A4 lehdessä ja kuva näyttää hyvältä. Otin sen itse - öhöm!

Anonyymi

Em. Lehdet eivät piittaa mistään naurettavista marginaali lajeista, joita trikootrendipellet harrastaa!



Kirjoitelkaa jostain extreme hommista joita Tosimiehet(tm) harrastaa. Esimerkiksi Hardcore - Mörmysköinti on taattua tavaraa ja juttu ilman kuviakin viedään käsistä. Sanelet vain hinnan...

an55

Anonymous wrote:


Toivon että mahdollisimman moni jostain erityisalasta tietävä tarjoaisi kyseisiin lehtiin kirjoituksiaan. Niin ikään olisi mukavaa, jos taitavat kirjoittajat pystyisivät loihtimaan lehtien sivuille mukavia tunnelmia. Itse lukisin erittäin mielelläni kaikesta ihan pienestäkin retkeilyyn liittyvästä. Jos joku yöpyy esimerkiksi ensimmäisen kerran lumiluolassa, hän voisi kuvailla luolan tekemistä ja yöpymistunnelmia. Ja sen sellaista... Kun tuntuu että lehdet toistavat itseään.




Tuo on juuri sitä, jota lehdeltä kaipaan: tunnekuvia ja tunnelmaa. Ja edelleen: Erälehdessä on mielestäni liian vähän retkeilyyn ja liian paljon kalastukseen liittyviä juttuja - olettaen että lehden sivumäärä pysyy nykyisellä tasolla. Tästä on varmasti monta muutakin mielipidettä, mutta lopetin Erän tilaamisen juuri edellämainitusta syystä. Erään kerran karkeasti laskin juttujen aiheet ja silloisessa lehdessä oli noin puolet kalastusta tavalla tai toisella koskettavaa juttua. Eikä kysymyksessä ollut erityinen kalastusnumero. Minulla ei ole mitään kalastamista vastaan - olenhan sen myötä löytänyt retkeilynkin. Vieläkin kannan mukanani patikkareissuilla jonkinäköisiä kalavehkeitä, vaikka en niitä joka kerta käyttäisikään.



Erän päätoimittaja Suuronen kirjoitti erään toisen viestin yhteydessä, että toimittajilla ei ole aikaa lueskella tällaisia nettikeskusteluja. Mielestäni melkoisen hämmentävä lausunto päätoimittajalta, jonka kaiken järjen mukaan pitäisi herkällä korvalla seurata alan harrastajien mieltymyksiä. Tällaisessa ympäristössä (netissä) on kasvamassa uusi retkeilijäsukupolvi, joka ymmärrettävästi käyttää nykyteknologian suoman mahdollisuuden oppia mielenkiintoisesta harrastuksesta uusia asioita. Täällä näyttää kyllä kirjoittelevan kokeneitakin konkareita, jotka ymmärtääkseni nauttivat saadessaan jakaa kokemuksiaan ja tietoa aloitteleville retkeilijöille.

Anonyymi

Minun mielestäni nettisukupolven ja myös kypsempään ikään ehtineiden on hyvä myöskin ymmärtää se, että lehdille todellakin voi antaa palautetta aivan suoraan toimitukseen. Sitä paitsi näillä mainituilla Erä- ja Retki-lehdellä on myös omat paikkansa netissä, joissa on palautteen antamisen mahdollisuus. Lehdissä on yhteystiedot erittäin selkeästi kerrottuina. Mikä siis estää lähestymästä lehden toimitusta?



Keskustelupalstoilla on nimettömänä niin helppo jupista ja heittää perustelemattomia haukkuja sekä olla edustavinaan laajojakin lukijapiirejä (vrt. tämä "Historian surkein numero" - ja seuraavana "Eikun historian paras"). Ihan toista on esittää perusteltu ja harkittu mielipide tai parannusehdotus omalla nimellään. Sellaisiin suhtaudutaan paljon vakavammin myös toimituksessa.



Näiden keskustelupalstojen vilkaiseminen silloin tällöin voisi olla lehden tekijöille toki hyväksi, varsinkin, jos se ASIA löytyy selkeän otsikon alta. Kukaan täyspäinen ammatti-ihminen ei kyllä palkkatyökseen voi ruveta täällä roikkumaan - kyllä siinä jää hyvät ja huonot lehdet tekemättä silloin.



Muitakin väyliä lehden tekijöillä varmasti on kentän kuunteluun. Toimittajat ovat näet oikeita ihmisiä, joilla on oikea elämä, ystäviä ja tuttavia. Kyllä sielläkin asioita seurataan.

an55

Anonymous wrote:
Kukaan täyspäinen ammatti-ihminen ei kyllä palkkatyökseen voi ruveta täällä roikkumaan.




En kyllä mielestäni tekstissäni ehdottanutkaan tuota, vaan toin julki sen, että täällä liikkuu paljon mielipiteitä. Niiden huomioon ottaminen toki olkoon jokaisen oma asia.



En tietenkään kiistä sitä, etteikö suora palaute lehdelle olisi tehokkain tapa saada oma mielipide esille lehden tekijöille. Mutta tämä nyt vaan on toisen tyyppinen ympäristö, joka antaa mahdollisuuden mielipiteiden vaihtoon. Varmasti joukossa on perusteetontakin kritiikkiä, mutta täällä se suotakoon. Uskon kuitenkin, että täälläkin kirjoittelee oikeita ihmisiä, joilla on oikea elämä, ystäviä ja tuttavia...

Anonyymi

Olen lähettänyt moneen paikkaan omalla sähköpostillani ja nimelläni palautetta - eniten Maikkarille - eikä siihen koskaan reagoida mitenkään. Joskus ilmoitetaan, että runsaan palautteen vuoksi emme valitettavasti ehdi vastata, mutta noin niin kuin ylipäänsä pitkällä aikavälillä on tullut sellainen olo, ettei palautteella ole mitään merkitystä.



Lehtien tekeminenkin on liiketoimintaa ja ne kirjoittavat siitä, mistä saavat eniten rahaa. Viis monipuolisuudesta, jos samaa jo moneen kertaan muodossa tai toisessa tuotettua mönjää voidaan käyttää uudestaan. Ihan sama pätee Erään ja Kodin kuvalehteen. Vuodesta toiseen yhtä ja samaa vähän erilaisin vivahduksin. Miksipä ne muuttaisivat tyyliään, koska siihen sisältyy valtavia riskejä.

Anonyymi

Olen ehdottomasti samaa mieltä an55 kanssa, tuntuu että toimittajat ( ihmisiä kun ovat hekin Smile ) menevät todella usein siitä yli mistä aita on matalin. Miksi alkaisin vaivata itseäni kun " on niin kiire ja aikataulut ja deadlinet painaa päälle - melkein enempi kuin päätoimittaja..."

Jos erikoislehden päätoimittaja on sitä mieltä ettei "viitsi & ehdi" seurata KESKEISEN KOHDERYHMÄNSÄ ( asian harrastajia ollaan varmasti me kaikki täällä "roikkuvat" ) mielipiteiden vaihtoa ja kommentointia, niin huh-huh... kannattaisi varmaan tulla alas sieltä norsunluutornista, tai ainakin avata akkuna ( laajakaista nykyään ).

Eikö kentän ja kohderyhmän edustajien mielipiteet kerro suoraan heidän tarpeistaan?

Eikö ERIKOISjulkaisun tarvitse olla asiakaskeskeinen?

Onko lehden strategia tyylinen Mooses vs. vuori ?

Miten päätoimittaja sisäistää "markkinoiden hiljaisen tiedon", toivottavasti on edes käsitteellisesti tuttu juttu ?



uskomatonta välinpitämättömyyttä----> siksi en ole enää tilaaja.



Kylläpä helpotti kun sain "sanottua". Kiitos & Anteeks ( jos nyt joku vetäisi hernesopat nokkaansa ).

Anonyymi

Enemmän tai vähemmän täällä roikkuu monenkin eri lehden toimittajia. Harva erätoimittaja kun ei eräilyä itse harrasta.

Anonyymi

Yksi erätoimittaja paikalla... Kyllä tätä pitää seurata, samoin muita alan palstoja.

Anonyymi

Näitä retkeilyä sivuavia palstoja on kyllä niin paljon, että pitäis palkata

päätoiminen aputoimittaja niissä surffailemaan. Tämä ex-rakkaani kun ei tosiaankaan ole ainut !

Anonyymi

Otapa sekin huomioon, että jos laitat kamalasti vaatetta päälle pieneen pussiin, niin untuvat menee lyttyyn eikä niiden väliin jää eristävää ilmaa.



Ilmahan on siis se varsinainen eriste, untuvat sitovat paljon ilmaa ja siksi ovat hyviä eristeitä...



Ja pitää erottaa makuupussin kömpiessä tuntuva kylmyys pidemmän ajan kylmyydestä. Aluksihan se untuvien välissä oleva ilma on kylmää. Tähän auttaa se reipas kyykkyhyppely ennen nukkumaanmenoa, jolloin kehon lämmöntuotto makkariin kömpiessä on normaalia isompaa eli pussi lämpenee nopeammin. Hikeen asti ei kannata pomppia.



Lisäksi jos sulla on päällä jo valmiiksi untuvatakki ja housut pussiin kömpiessä niin makuupussin untuvien välissä oleva ilma ei pääse niin äkkiä lämpenemään.



Ja jos oot jo valmiiksi hytisevän kylmissäsi pussiin kömpiessä, ei se tunnu lämpenevän kovin nopeasti.

Jukka®

Kiva lukea näitä viestejä kun lukee valikoidusti:



diplomi-insinööri wrote:
...Ilmahan on siis se varsinainen eriste, untuvat sitovat paljon ilmaa ja siksi ovat hyviä eristeitä...


Teltan sisällä on paljon ilmaa, mutta ei se lämpimältä tunnu.



diplomi-insinööri wrote:
...jos sulla on päällä jo valmiiksi untuvatakki ja housut pussiin kömpiessä niin makuupussin untuvien välissä oleva ilma ei pääse niin äkkiä lämpenemään.
Se pussin eriste on sitä oikeaa eristettä ja vaatteiden eristeet on vain leikkieristettä.



diplomi-insinööri wrote:
Ja jos oot jo valmiiksi hytisevän kylmissäsi pussiin kömpiessä, ei se tunnu lämpenevän kovin nopeasti.
Pussin lämpötila on siis tärkeämpi kuin nukkujan lämpötila.



Tälläinen leikkimielinen vastaus (vaikka oikeasti olen ihan tosissani enkä ymmärrä termodynamiikasta mitään).

Anonyymi

diplomi-insinööri wrote:
...Ilmahan on siis se varsinainen eriste, untuvat sitovat paljon ilmaa ja siksi ovat hyviä eristeitä...


Jukkis: Teltan sisällä on paljon ilmaa, mutta ei se lämpimältä tunnu.



Joo, siis paikallaan pysyvä lämmin ilma on se, millä haluat itsesi ympäröidä mukavan yöunen takaamiseksi. Koska ilma ei taivasalla talvella ole kovin lämmintä, sitä pitää lämmittää ja kun se on lämmennyt, se ei saa päästä karkuun... Lämmittimenä toimii ruumiinlämpö.

Lämpöä siirtyy ilmaan säteilemisen lisäksi johtumalla, nukkujan tapauksessa maan kautta. Kunnon makuualusta auttaa tarkenemiseen aika paljon...



Ja kyllä kaksikerroksisen teltan sisälämpötila on yleensä korkeampi kuin ulkolämopötila kun siellä muutama ihminen nukkuu sisällä. Ainoa lämmönlöähde on nukkujat, eli hengityksessä ja makuupussien läpi tulee jonkun verran lämpöä joka tapauksessa. Tätä voit helposti tarkkailla kun hankit sellaisen lämpömittarin joka mittaa sekä ulko- että sisälämpötilaa.

Tästähän johtuu kosteuden tiivistyminen ulkoteltan sisäpuolelle.



diplomi-insinööri wrote:
...jos sulla on päällä jo valmiiksi untuvatakki ja housut pussiin kömpiessä niin makuupussin untuvien välissä oleva ilma ei pääse niin äkkiä lämpenemään.




Jukkis: Se pussin eriste on sitä oikeaa eristettä ja vaatteiden eristeet on vain leikkieristettä.



Ei, mutta takki on normaalisti vain ylävartalon peittona... ihminen on isompi kokonaisuus... elikkä pitää saada suojattua ylävartalon lisäksi esimerkiksi jalat, pää jne. Vaikka olis untovahousut niin ei vaatetus silti peitä koko kroppaa.







diplomi-insinööri wrote:
Ja jos oot jo valmiiksi hytisevän kylmissäsi pussiin kömpiessä, ei se tunnu lämpenevän kovin nopeasti.
Pussin lämpötila on siis tärkeämpi kuin nukkujan lämpötila.



Eihän siinä niin lue, mutta pussi tuntuu kylmältä niin kauan kunnes olet säteillyt riittävästä lämpöä siihen ilmaan, joka on untuviin sitoutunut.

Jos on hiukan kuuma kun menee pussiin, ilma lämpenee nopeammin ja jos on jäässä, niin hitaammin.



En oikein pysty kuvittelemaan sellaista tilannetta, missä ulkona olisi kylmä, pussin lämpötila olisi korkea ja nukkujan kylmä... eli kyllä se pussin lämpötila korreloi nukkujan lämpötilan kanssa. Pussissa tosin lämpötila muuttuu eli ulkopinnassa on kylmä ja sisäpinnassa lämmin.





Tälläinen leikkimielinen vastaus (vaikka oikeasti olen ihan tosissani enkä ymmärrä termodynamiikasta mitään).




Muakin nauratti...

Jukka®

"Ja kyllä kaksikerroksisen teltan sisälämpötila on yleensä korkeampi kuin ulkolämopötila kun siellä muutama ihminen nukkuu sisällä. "



Mulla on muuten excelissä lämpötilahavaintoja siitä, kuinka teltan sisällä lämpötila on lähes sama kuin teltan ulkopuolella kun kaverit nukkuvat pusseissaan. Näinhän sen pitäkin olla. Silloin on kamat kunnossa.



Tärkeintä on mielestäni se, että tekstiileillä, eristeillä ja niiden sisällä olevalla kylmällä ilmalla ei viedä kylmävarastoa pussin sisälle ennen kuin sinne mennään nukkumaan. Itse olen käyttänyt silloin tällöin myös eristeen sisällä olevaa sigg-pulloa. Se vähän kompensoi.



Lisäksi minulle ei tunnut riittävän mikään pussi, aina tuppaa vähän viluttamaan. Ja kun ollaan korkealla, tulee lisääntyvä tarve pissata. Siinä lämpö karkaa jos lähtee pussista pois.



No worries - huumorilla eteenpäin. Tässä on aihepiiri, josta peistä voitaisiin taittaa vaikka kuinka. Kirjoittakaa lisää. Lupaan lukea valikoiden.

Anonyymi

Quote:
Otapa sekin huomioon, että jos laitat kamalasti vaatetta päälle pieneen pussiin, niin untuvat menee lyttyyn eikä niiden väliin jää eristävää ilmaa.




Toi on mielenkiintoinen (ja usein esitetty) väite. Osaako joku heittää numeroita siitä mikä on untuvakerroksen eristävyys verrattuna saman paksuiseen fleecekerrokseen? Untuvassa on enemmän ilmaa ja vähemmän kiinteää kuitua kuin fleecessä. Siksi untuva on eristeenä tietysti lämpö/paino suhteessa ylivoimainen, mutta mikä on tilanne lämpö/paksuus vertailussa? Untuvan keveys voi olla käytännössä joissakin tilanteissa myös miinus, koska se litistyy täysin kokoon ja menettää täysin eristyskykynsä joutuessaan vähänkään puristukseen. Esim. makuupussin alapuolella littaan menevät untuvat eivät eristä ollenkaan, mutta fleece eristää jonkin verran puristuksessakin.



Jos untuvan eristyskyky on huomattavasti parempi kuin saman paksuisen fleecekerroksen (käytännössä usean päällekkäisen fleecen), silloin tuo makuupussin litistyminen aiheuttaa kokonaiseristyskyvyn heikkenemistä. Jos taas fleecekerrokset eristävät edes läheskään yhtä hyvin, fleecejen pitäisi korvata mahdollisen pussin litistymisen haitta. Tosin jälkimmäisessä tapauksessa fleecet estävät taas lämmön kiertämisen pussin sisällä kehosta varpaisiin niin kuin jo aikaisemmissa spekuloinneissa todettiin.



Täällä keskitytään enemmän makuupussissa tarkenemisen "insinööripuoleen", mutta olisi varmasti hyödyllistä, jos saataisiin jostakin enemmän ihmisen fysiologian faktatietoa. Esim. miten ihmisen lämmönsäätelymekanismit oikeasti toimii? Toisaalta termostaatti toimii niin, että kun tulee kylmä, elimistö alkaa tuottaa lisää lämpöä eli polttaa enemmän energiavarastoja. Toisaalta taas esim. raajoissa termostaatti toimii päinvastoin. Silloin kun varpaille alkaa tulla kylmä, verenkiertoa kylmälle alueelle vähennetään, mikä johtaa varpaiden jäähtymiseen entisestään. Missä siis menee ne rajat milloin elimistö alkaa tuottaa lisää lämpöä tai alkaa säästää sitä? Ja miten sitä tietoa voisi parhaiten käyttää hyväksi eri tilanteissa joko energian säästöön tai nukkumismukavuuden maksimointiin?

Anonyymi

Olen kerran saanut jutun läpi Retki-lehteen ja ihan oivan korvauksen. Menin vaan pöljänä arvostelemaan juttuni muokkausta eikä ole sen jälkeen juttutarjouksiin vastailtu joten jos saat jotain julkaistua niin pysy nöyränä.

Anonyymi

Anonymous wrote:
Sitä paitsi näillä mainituilla Erä- ja Retki-lehdellä on myös omat paikkansa netissä, joissa on palautteen antamisen mahdollisuus.




Voitko laittaa tännekin näkyville linkin, jossa on mainitsemasi paikka mihin voi antaa palautetta. Ja ei mitäänm rekisteröitymis-palstoja, vaikka nimen laittaisikin näkyviin niin ei huvita rekisteröityä mihinkään palveluun jota ei halua muuten käyttää ja jolla ei sen kummemmin ole mitään tekemistä ko. lehden kanssa.

Anonyymi

siis Retki-lehden palaute-nettiosoitetta kaipaan, Erää en lue.

Anonyymi

http://retki.rocsport.com/tools/contactus.htm

Anonyymi

tuolla lomakkeella viesti menee retki.com nettisaitin ylläpidolle, ei suinkaan retki-lehden toimitukselle.

Anonyymi

No etsi sitten itse!



Tai ota vaikka lehti käteen ja katso löytyykö osoite!

Anonyymi

Quote:
tuolla lomakkeella viesti menee retki.com nettisaitin ylläpidolle, ei suinkaan retki-lehden toimitukselle.




Ja nyt odotat että joku löytää sulle oikean osoitteen? Oletko edes kokeillut?





Retki-info:

Sivusto yhdistää vanhan retki.netin, Retki- lehden nettisivut sekä ROCsportin seikkailusivut.



Tiedotteet:

...lähetä palautteesi tiimi@rocsport.com!



Mediakortti:

PÄÄTOIMITTAJA

Mikko Lamminpää

Gsm 050 355 8492

mikko.lamminpaa@POISTAA.retki.com (siis ilman POISTAA.)

Anonyymi

Kävin lukaisemassa marraskuun Retki-lehden. Aiheita oli taas kiitettävä määrä, mutta niiden käsittely oli valitettavan pinnallista. Kun joku raataa pyörän selässä Australiassa puoli vuotta, niin luulisi siitä syntyvän jutun, josta saisi runsaasti todellisia vinkkejä ja ohjeita. Mieleenpainuvia tunnelmiakin tuohon reissuun lienee mahtunut. Sama koskee kaamosjuttua. Jos kirjoittajat eivät osaa itse tunnelmoida tai hioa tekstiä paremmaksi, niin kannattaisihan Retken toimittajien tehdä se itse.



Onkohan Retkellä profiloitumisongelma? Kenen lehti se haluaa olla? Lehti tuskin tarttuu mukaan lehtihyllystä satunnaisen junamatkailijan mukaan, mutta tavalla tai toisella aktiivisesti luonnossa liikkujia se kiinnostaa. Näille ihmisille lehti myös kannattaisi mielestäni suunnata. Ja jos näin tehdään, niin silloin juttujen tason täytyisi olla tarpeeksi syvällinen. Minä en ainakaan viitsi ostaa kallista lehteä pelkkään fiilistelyyn vaan haluaisin, että jokainen numero jollain lailla tarjoaisi oikeaa tietoa. Tämän suhteen Erä on onnistunut paljon paremmin kuin Retki.



Lyhyesti olen sitä mieltä, että Retken kannattaisi tehdä vähemmän ja syvällisemmin. Asiantuntijoiden käyttäminen ja käsiteltyyn aihealueeseen paneutuminen olisi suotavaa. Tällöin lehdestä tulisi vakavasti otettava luettava lehti eikä pelkkä selailuhyödyke.

Anonyymi

Utemagasinetin jutut on järjestään pitempiä kuin retken, ehkä siinä on syy.

Anonyymi

.,.,., wrote:
Kävin lukaisemassa marraskuun Retki-lehden. Aiheita oli taas kiitettävä määrä, mutta niiden käsittely oli valitettavan pinnallista. Kun joku raataa pyörän selässä Australiassa puoli vuotta, niin luulisi siitä syntyvän jutun, josta saisi runsaasti todellisia vinkkejä ja ohjeita. Mieleenpainuvia tunnelmiakin tuohon reissuun lienee mahtunut. Sama koskee kaamosjuttua. Jos kirjoittajat eivät osaa itse tunnelmoida tai hioa tekstiä paremmaksi, niin kannattaisihan Retken toimittajien tehdä se itse.





Tätä haluan kommentoida koska luin Australia-pyöräilyjutun ennen kuin Retki-lehden toimitus sitä muokkasi todella reippaasti (en itse ole reissun tekijä). Ja muokkasi todellakin huonompaan suuntaan. Sad Jutun punainen lanka hävisi tyystiin, kaikki "tunnelma"jutut karsittiin ja muokattiin latteiksi. Joten itse olen sitä mieltä että juuri Retki-lehden tekemä tekstin editointi oli todella epäonnistunutta! Harmitti jonkun verran mutta minkäs teet? Mutta eikö jutussa mukaa faktaa ollut...lue uusiksi. Mitä faktaa jäit oikein kaipaamaan?

Sivut