1 viestiä / 0 new
Uusin kirjoitus
akuusist
10 km haaste

Tänä kesänä käy valitettavasti niin ettei ole mahdollisuutta lähteä Lapland Wilderness Classiciin joka olisi hyvin lähellä sitä omaa unelmien kisaa. (Jaa miksei? No noita unelmien kisoja pukkaa joka tuutista: http://www.kickfrance2013.com/en/)

Toivotan Eräpolulle onnea ja menestystä kisan kanssa ja harrastelen jotain pienempää. Mielessä kummittelee edelleen Alibaban "Saisi olla enemmän vaikeutta kuin matkaa." Vaikeuttahan saa reitinvalinnan lisäksi ajankohdan valinnalla.

Ensi lauantaina 20.4. lähden kymmenen kilometrin aamulenkille iltalenkille klo 20.
lenkki alkaa tuosta:
http://kansalaisen.karttapaikka.fi/linkki?scale=8000&text=l%C3%A4ht%C3%B6&srs=EPSG%3A3067&y=6674174&x=365001&lang=fi
ja loppuu tuohon:
http://kansalaisen.karttapaikka.fi/linkki?scale=16000&text=maali&srs=EPSG%3A3067&y=6664968&x=369039&lang=fi
Lenkkireitti on suora viiva. Sata metriä annan itselleni luvan poiketa sivuun jos menisi muuten liian lähelle pihoja. Tarkoitus ei ole härnätä itsensä lisäksi muita paikallisia.

Tervetuloa mukaan kaikki jotka haluavat tutustua kelirikkoon. Varustus vapaa.

akuusist

Ajankohta muutettu aamukahdeksasasta iltakahdeksaan. Pääsee suunnistuskisoihin aamulla. Lisäksi vähemmän huolestuneita kansalaisia reitin varrella. Jää ei ole kylläkään sulanut riittävän nopeasti että oikein kunnolla menisi puljaukseksi.

Amir
Käyttäjän Amir kuva

Illan hämärässä ne hahmosta vasta huolestuukin 8)

Tarinoita metsästä ja vuorilta: http://www.anaveri.blogspot.fi/

akuusist

Ja harjoitteluksihan se meni...

Reppuun: uimapatja, lamppu, pipo ja kevyet köysitikkaat (Länsiväylässä on paikoin aika hyvää kallioleikkausta ja melumuuria)
Kaulaan: känny ja lainagepsi
Päälle: alusvaatteet, kuivapuku, neopreenirukkaset, saappaat
Kotiin jätettiin: kartta ja kompassi. Tarkoitushan on kulkea orjallisesti gepsin suuntanuolen mukaan ja ottaa turpiin maastolta jota reitille osuu.

Bussilla Kauklahteen ja löntystelyä kohti lähtöpaikkaa. Kestää kauan että satelliitit löytyvät. Hieman lisää turausta ja ruudulla näkyy haluttu reittiviiva. Laite tipahtaa maahan, paristo irtoaa ja uusi säätöoperaatio. Kymmenen minuutin näpelöinnin jälkeen (ei muuten ilmaantunut paikalle muita, yllätys yllätys) onkin jo menohalut kovat.

Innostunutta hölkkää kynnöspellon yli ja välitön pulahdus tulvivaan Mankinjokeen. Hieno virtaus. Ehdottomasti hauskassa melontakunnossa. Toisen rannan mutapenkalta ylös, saappaiden tyhjennys ja lisää kaasua.
Fiskarsinmäen onton tammen katsastus. Hieman jännittää miltä meri näyttää. Lintutornilta tulee pariskunta ja kysyy aionko jäälle. Minimoin hämmingin ja valehtelen kanoottini olevan Mankinjoella. Tornista aukeaa lupaava näkymä:
Jää on monin paikoin aivan tummaa ja keskellä reittiä on iso sula.
Siis patjaa puhaltamaan. Täyttö on parasta tehdä lyhyillä nopeilla puhalluksilla niin ettei vedä keuhkojen täydeltä happea. Ei mene pää niin sekaisin.

Heti kaislikossa menee jalka läpi reiteen asti. Yksittäinen heikko kohta. Muuten tuntuu kestävän. Sulaa lähestyessä ylitän yhä tummempia laikkuja mutta vahvaa on. Kieli kuitenkin keskellä suuta ettei käy vahinkoa jos jalka uppoaa ja tulee mahalasku. Lopulta voin kävellä aivan sulan reunalle ja liukua siitä patjalla veteen. Jää on aivan tummaa siniharmaata ja kestää silti. Ei siis tule mitään kelirikko-ongelmia, harmi. Vastarannalla saa sentään murtaa pari metriä ennen kuin voi nousta hölkkäämään jäälle.

Talo rannalla näyttää hiljaiselta mutta saunan piipusta nousee savua. Reittimuutos vaivihkaa ja taakse katsomatta kaislikon ympäri. Kirkkonummen puoleisella rannalla pitää kiertää vasemmalta joutsenparin valtaama sula. Rantametsikkö on erinomaisen ryteikköistä. Suorastaan nautinnollista.

Gepsi kadottaa satelliitit heti. Ihan tavallinen suomalaisen metsän latvusto tässä on. Laite on jo useamman vuoden vanha ja varmaan parhaat päivänsä nähnyt. Arviosuunnalla päädyn vähän matkan päässä aukealle. Sitä kun tallaa puoli kilometriä niin taas löytyy satelliitit. Sitten tulee metsää ja yhteys katkeaa. Mukanahan ei ollut karttaa eikä kompassia, ja pitäisi pysytellä tiukasti viivalla. Aurinko onkin juuri sopivasti laskemassa. Jonkinlaista kokemusta on siitä miten otsalampun valossa mennään ilman kompassia suoraan. Ennätys on päätyä takaisin lähtöpaikkaan yhden kilometrin kävelyn jälkeen.

Länsiväylälle asti on vielä selkeää menoa. Valon kajo takaoikealta
ja humina edestä. Ryömintä hirviaidan ali, kallioleikkaus alas, tien ylitys ja hirviaidan yli. Ei tarvittu köysitikkaita. 400 metriä vasemmalla olisi ollut mielenkiintoinen tehtävä.
Tässä kohtaa luovutan haasteen. Putsaan isoimmat kurat lumella (meno oli välillä hieman Beargryllsmäistä) ja talsin kohti kotia. Tässä haasteessa ei oikein ole mieltä jos ei voi toteuttaa reittiä orjallisesti. 

Luonnossa rypeminen oli kyllä, ja on aina ennenkin ollut, erinomaisen hauskaa (Moni kaverini ei ole tästä ihan samaa mieltä). Suoraan menon tehtävä antoi siihen sopivan tavoitteen. Homma jäi vain tietoteknisistä syistä puolitiehen. Seuraavalla kerralla mukaan myös kompassi. Kotona ei onnistu lopulta edes gepsin liittäminen tietokoneeseen. Jatkanen reitin loppuun viikon päästä, jolloin jäätilannekin on toivon mukaan hankalampi. Sitä odotellessa päästään siihen haaste-osuuteen:

Onko joku muu halukas kokeilemaan etenemiskykyään tavallista vaikeammalla reitillä? Kokelas ilmoittakoon suurinpiirtein alueen jolla aikoo liikkua. Relaan arvovaltainen nettiraati laatii sinne mahdollisimman haastavan 10km pitkän reitin. Minulla se oli suora viiva, mutta joku muukin helposti seurattava reitti tulee kyseeseen. Haasteen selvitettyään kokelas julkaisee GPS-jälkensä ja jos haluaa, reissukuvauksen.

Artturi Kröger

Propsit, isot!

Alibaba

Tiesitkö että Abramsbyssä on ollut ainakin aikaisemmin jo tähän aikaan vuodesta sähköt aidoissa ja sonnit laitumella?

Amir
Käyttäjän Amir kuva

Tuollainen on hienoa, itse kartan vaan kovin paljon noita vesistöjen ylityksiä (näin uimataidottomana).  Biggrin

Tarinoita metsästä ja vuorilta: http://www.anaveri.blogspot.fi/