1 viestiä / 0 new
Uusin kirjoitus
Anonyymi

[

Kapeudesta ei ehkä ole hyötyä, mutta leveydestä on haittaa! Nordkappin esikuvana taas lienee gröönlantilaiskajakki, ja näihin perinteisiin gröönlantilaiskajakkeihin verrattuna Nordkapp on sieltä leveimmästä päästä. Ne kun ovat yleensä leveydeltään 45-55cm, yleensä alle 50cm.





Oot tainnu kattoo lasten kajakkeja... http://www.arctickayaks.com/ löytyy oikeata tietoa.

Anonyymi

Niin.. sinähän sen tunnut tietävän. Katsopa kuitenkin tuota taulukkoa, ja mieti asiaa uudelleen.



http://www.arctickayaks.com/Kayak_Comparative_Data_(6).htm#Greenland

Anonyymi

Anonymous wrote:
quote]



Yritän vastata tyhjentävästi tämän säikeen alkuperäiseen kysymykseen.



Nykyiset meri/retkikajakit perustuvat kolmeen eri perusmalliin. Ruotsalaisen Sven Thorell:in vuonna 1917 suunnittelema Åland taitaa olla retkikajakkien esi-isä. Englantilaiset ottivat myöhemmin lähtökohdaksi yhden Grönlantilaisen metsästyskajakin, joka oli muistaakseni jossain museossa. Vain harvat nykyisistä kajakinvalmistajista tekevät baidarkaan (aleut-kajakki) perustuvia kajakkeja.



Sven Thorellin Åland perustui lähinnä uppoamarunkoisin saaristolaisveneisiiin. Kajakki on noin 510cm pitkä ja noin 60cm leveä. Koostaan huolimatta se on kevyt meloa ja nopeampi kuin Grönlantilaiskajakit. Pohjan muoto teki siitä tyhjänä kiikkerän. Lastattuna se on tukeva ja merikelpoinen retkikajakki. Useat pohjoismaiset kajakkisuunnittelijat käyttävät mallia edelleen suunnittelun perustana.





Grönlantilainen metsästyskajakki oli tilavuudeltaan pieni ja sitä käytettiin hylkeiden ym. metsästyksessä, jossa kajakin piti olla kevyt, ketterä, kulkea äänettömästi ja kiihtyä nopeasti, että pääsi harppuunan heittoetäisyydelle. Metsästyskajakit ovat V-pohjaisia terävillä kulmilla ja melkein pystysuorilla partailla. Eri variaatioita on erittäin paljon.

Englantilaiset ottivat yhden metsästyskajakin version Nordkappin malliksi ja antoivat sen muodoille reilusti hiivaa, että siitä tuli riittävän tilava ja kantava retkikajakiksi. Kajakista tuli merikelpoinen meri/retkikajakki, mutta nopeaksi sitä ei voi mainita, kuten ei muitakaan vastaavia malleja kuten, Anas Acuta, Pintail, Aquila ym.



Lähes kaikki nykyiset teollisesti tuotetut meri/retkikajakit ovat näiden kahden tyypin erilaisia yhdistelmiä. Niissä on kolme kölilinjaa ja niitä ohjataan kallistamalla ja melontatekniikalla. Kajakeissa on yleensä kiinto- tai säätöevä, joissain malleissa on myös peräsin. Malleja ja niiden ominaisuuksia on laidasta laitaan. Norkapp ja vastaavat mallit yhdessä päässä ja mm. Star 570 sekä Avalon Viviane toisessa päässä. Mikä on oikea malli kullekin; se selviää vain kokeilemalla, on ne niin paljon erilaisia ominaisuuksiltaan .



Edellämainitusta sekä muodoltaan että ominaisuuksiltaan poikkeavia kajakkeja ovat baidarka-kajakkeihin (Aleut-kajakit) perustuvat kajakit. Baidarkat on lähinnä pitkänmatkan kajakkeja. Niiden pohja on pyöreä selvällä kölilinjalla ja niiden peräpää on kantava. Ne on isoja ja kuormauskykyisiä verrattuna Grönlantilaiskajakkeihin. Baidarkat on nopeita, kevyitä meloa ja erinomaisia surffaamaan aallokossa. Ruotsalaiset VKV Seagull mallit ovat ainoita Baidarkan muotoisia kajakkeja jotka minä tiedän.



Seagull malleja on kolme, Elite, Offshore ja Ocean. Kaikki mallit on 530cm pitkiä, pyöreäpohjaisia ja selvällä kölilinjalla varustettuja. Mallit eroavat toisistaan rungon ja vesilinjan leveydellä. Eliten rungon leveys on 60cm mutta vesilinjan leveys 100kg:n kuormalla on vain 50cm. Offshoren rungon leveys on 60cm ja vesilinjan leveys 100kg:n kuormalla 55cm. Oceanin rungon leveys on 63cm ja vesilinjan leveys on 100kg:n kuormalla 57cm. Koska runko on pyöreä niin kajakki ei käänny kallistamalla. Sen ohjaaminen melontatekniikallakin on työlästä. Voisin sanoa, että kajakki kääntyy vain peräsimellä. Niinpä se on erittäin suuntavakaa tuli aallokko mistä suunnasta tahansa. Kajakit liukuvat hyvin ja ovat kevyitä meloa. Jos voimaa riittää niin niillä voi meloa reilusti yli runkonopeudenkin. Tyhjänä kajakit on kiikkeriä, mutta ne onkin suunniteltu pitkänmatkan merikajakeiksi joissa on retkivarustus lastina. Oceaniin voi pistää 190kg:n kuorman (sis.meloja) jolla monesta muusta retki/merikajakista tulee jo lähinnä sukellusvene.



Seagull kajakit on muodoltaan ja ominaisuuksiltaan niin poikkeavia kaikista muista kajakeista, että ne herättävät jopa kiivaita tunteita. Osa kokeilijoista ei suostu ikinä melomaan niillä uudestaan, osa ihastuu ikiajoiksi -kuten minä (ei kai ollut vaikea arvata :D).



Elikä, kysymys oli: Onko Nordkapp edelleenkin parasta mitä kaupasta saa merimelontaa ajatellen?



Vastaus on: EI - VKV Seagull mallit on varteenotettava vaihtoehto -jos tosissaan haetaan merikajakkia. Ne on nopeampia, tilavempia, kuormauskykyisempiä ja muutenkin ominaisuuksiltaan täysin erilaisia merikajakkeja.






Anonyymi

Kuinka kiikkerä se VKV sitten tyhjänä oikein on -kokeilin tässä taannoin vanhahkoa Avalon Basic- mallia, joka on yhtä leveä (63sm), ja joka ei tuntunut yhtään kiikkerältä. Ko. malli on myös hyvin pyöreäpohjainen.

Anonyymi

Nordkapista vielä: ko. paatin kapea perä toimii itsessään, kuin jättikokoinen peräsin, joka yhdessä "luistavan" keulan kanssa tekee siitä loistavan surffivehkeen, mutta muut ominaisuudet on sitten mitä on.

Anonyymi

Quote:
Sen (Seagull) ohjaaminen melontatekniikallakin on työlästä. Voisin sanoa, että kajakki kääntyy vain peräsimellä.




Voidaan tietysti kysyä, onko jokin mennyt suunnittelussa pieleen, jos se noin hankalaa on... Toisaalta, eihän sitä avomerellä yleensä paljon tarvi kareja väistellä.

Lill-Klas

Quote:
Kuinka kiikkerä se VKV sitten tyhjänä oikein on.




Tyhjänä ne on kaikki kiikkeriä. Eri mallien välillä on kuitenkin vielä suuria eroja. Kuormaamattomalla Elitellä (50cm leveä vesilinja 100 kg:n kuormalla) on kevyen ja kokemattoman melojan vaikea pysyä pystyssä tasaisellakin vedellä, aallokosta puhumatta. Kaikkien ominaisuutena on, että niissä ei juuri ole alkutukevuutta tyhjänä. Tosin retkikamoilla kuormattuna painopiste tulee alemmas ja kajakit tukevoituu huomattavasti - aivan niinkuin ne on suunniteltukin. Seagull:it on meriretkikajakkeja. Rantalelut ja temppuvehkeet on erikseen.



Quote:
Voidaan tietysti kysyä, onko jokin mennyt suunnittelussa pieleen, jos se noin hankalaa on... Toisaalta, eihän sitä avomerellä yleensä paljon tarvi kareja väistellä.




Ei ole! -Kaikkia ominaisuuksia ei voi vaan saada samaan runkoon -kuten 90 asteen kääntymistä yhdellä melanvedolla ja suuntavakavuutta aallokossa. Seagull menee suuntavakaasti selillä tuli aallot mistä suunnasta tahansa ja tarvittaessa kareja voi väistellä kevyesti ohjauspinnaa isovarpaalla painaen melontarytmiä muuttamatta.



Seagull:illa teen pidemmät retket ja kuntomelontalenkit. Lyhyitä retkiä ja kalastusta varten minulla on toinen kajakki.



Niin toi pitkä sepustus kuvan kanssa oli mun, taisi mennä vain loggautumisajan yli.

Lill-Klas - muskeliveneilijä

Anonyymi

Mitä muita Lill-Klas sitten kelpuuttaa meriretkikajakiksi kuin Seagullin?



Kuormattavuudesta vielä, esim. kotimaisista Avalon Viviane ja Star 570 ovat tilavuudeltaan kumpikin n. 400 litraisia, Seagull Ocean 430l ja Ofshore 410 litraa, eli kuormattavuudeeltaan nämä kajakit ovat suunnilleen samaa luokkaa kuin tuo sinun Seagullisi..



Mutta ilmeisesti rantaleluja, joilla kukaan itseään kunnioittava meloja ei liikkeelle lähde?



Mitäs sitten teet, kun se peräsin rikkoutuu? Voisin antaa esimerkiksi vaikka tilanteen, jossa peräsin sotkeutuu rysään, siirtyen vaikkapa parikymmentä metriä kajakin alapuolelle... ja siinä vaiheessa pitäisi vielä väistää loput siitä rysästä... En kiellä peräsimen hyödyllisyyttä, mutta itse en laittaisi kajakkiin yhtään ylimääräistä liikkuvaa osaa.. Mielestäní kajakin ainoa liikkuva osa saisi olla meloja. Tässä suhteessa Star570:ssä olisi parantamisen varaa.



Mielestäni noita varteenotettavia merikajakkeja kyllä löytyy Suomessakin kaupan hyllyiltä varmaan parikymmentä eri mallia.

Lill-Klas

Quote:
Mitä muita Lill-Klas sitten kelpuuttaa meriretkikajakiksi kuin Seagullin?




Lue kirjoittamani teksti tarkkaan. En missään kohtaan väheksynyt muita meriretkikajakkeja. Vastasin vain alkuperäiseen kysymykseen, jossa kysyttiin että onko Nordkapp edelleen parasta mitä saa merimelontaa ajatellen. Vastaukseni oli ei, että VKV Seagull kajakit on varteenotettava vaihtoehto ominaisuuksiensa ansiosta (piste).



Quote:


Kuormattavuudesta vielä, esim. kotimaisista Avalon Viviane ja Star 570 ovat tilavuudeltaan kumpikin n. 400 litraisia, Seagull Ocean 430l ja Ofshore 410 litraa, eli kuormattavuudeeltaan nämä kajakit ovat suunnilleen samaa luokkaa kuin tuo sinun Seagullisi..



Mutta ilmeisesti rantaleluja, joilla kukaan itseään kunnioittava meloja ei liikkeelle lähde?





Tässä säikeessä haettiin vaihtoehtoa Nordkapp:ille. Nordkapp Jubilee, 335 litraa / maksimi kuorma 135kg (sis. meloja). Seagull Oceaniin voi lastata 95 litraa / 55 kg enemmän.



Minun mielestä ne on meriretkikajakkeja - kuten VKV Seagull:itkin. Rantalelut ja temppuvehkeet on edelleen erikseen Biggrin BTW itsellänikin on yksi rantalelu joka toimii rantaleluna oikein hyvin. Temppuvehkeitäkin on tullut kokeiltua :lol:



Quote:


Mitäs sitten teet, kun se peräsin rikkoutuu?




Millä tavalla VKV:n 4mm rosterista ja alumiinista tehty peräsin voi mennä rikki :o Jos naru/narut katkee, niin ne vaihdetaan varanarut tilalle Blum 3



Quote:


Voisin antaa esimerkiksi vaikka tilanteen, jossa peräsin sotkeutuu rysään, siirtyen vaikkapa parikymmentä metriä kajakin alapuolelle... ja siinä vaiheessa pitäisi vielä väistää loput siitä rysästä...





Ei pidä meloa rysään, ainakaan sisään Wink Itse nostan peräsimen kannelle ennenkuin ylitän verkot ym. Yleensä kuitenkin kierrän ne, nehän on hyvin merkittyjä.



Quote:
En kiellä peräsimen hyödyllisyyttä, mutta itse en laittaisi kajakkiin yhtään ylimääräistä liikkuvaa osaa.. Mielestäní kajakin ainoa liikkuva osa saisi olla meloja. Tässä suhteessa Star570:ssä olisi parantamisen varaa.





Jostain syystä pitkänmatkan melojat käyttävät peräsintä, kuten mm. Yrjö Lindroos, Petri Sutinen, Bengt Hansson, Magnus Fischer ja Jan Fasting ym.



Viviane ja Star 570 kolmekölilinjaisina (yksi suora ja kaksi kaarevaa) kajakkeina kääntyvät hyvin kallistamalla, miksi niissä käytetään ylipäätänsä peräsintä?



VKV Seagull:it on pyöreäpohjaisia yhdellä suoralla kölilinjalla joten ne ei käänny kallistamalla, niissä on peräsin sen takia, että ne saisi kääntymään.

Quote:


Mielestäni noita varteenotettavia merikajakkeja kyllä löytyy Suomessakin kaupan hyllyiltä varmaan parikymmentä eri mallia.





Aivan, olen ihan samaa mieltä. Mutta minä mainitsin, ja perustelin että miksi, vain sen josta minulla on kokemusta. Etenkin koska se on harvinaisempi suomessa.

Lill-Klas - muskeliveneilijä

Anonyymi

Quote:
Seagull:it on meriretkikajakkeja. Rantalelut ja temppuvehkeet on erikseen.


Tuollaisen lauseen kun päästää ilmoille, niin vanha pilkunn*****a tarttuu siihen heti.. Sehän aivan selvästi antaa ymmärtää, että ainoastaan Seagullit ovat meriretkikajakkeja.



Rysään on yllättävän helppo meloa huomaamattaan, kun aallokko alkaa olla parimetrista, vettä tulee ja on hämärää. Varsinkin täällä Pohjanmaan rannikolla noita rysiä on ihan vaivaksi asti. Tähän joku voi sitten kommentoida, että olisi pitänyt pysyä rannalla Smile



Rosterista, alumiinista ja naruista kasatty peräsin on rikkoutumaton ja Titanic uppoamaton? Vertaus ei ehkä ole ihan parhaasta päästä... Mutta kun yleensä kamat hajoaa juuri silloin, kun niitä eniten tarvitsee, niin siinä tilanteessa tuskin on aikaa alkaa esim. vaihtamaan varanaruja tilalle.



Mainitsemasi pitkänmatkanmelojat käyttävät peräsintä varmaankin ihan hyvästä syystä, vähemmän tarvitsee korjailla suuntaa melalla -> voimia säästyy melomiseen. En missään vaiheessa (toivottavasti en...) väittänytkään, että peräsin olisi hyödytön, mutta mielestäni se tuo yhden epävarmuustekijän melontaan.



Yksi ominaisuus tuli vielä mieleen: istuma-aukon suuruus. Useimmissa nykykajakeissa istuma-aukko alkaa olemaan pienen ammeen luokkaa, esim. Star570:ssä aukon pituus on 72cm. Mielestäni tuossa on lähdetty väärille linjoille, Star570:stä on toinen versio vielä isommalla istuma-aukolla, kun mielestäni sitä saisi pikemminkin reilusti pienentää.



Tässä säikeessä tosiaankin haettiin vaihtoehtoa Nordkappille, mutta kai tätä aihealuetta voi laajentaa ihan näin lennosta? Sinänsä mielenkiintoinen keskustelu kun on saatu käyntiin...

Anonyymi

Ompa nyt luettu uhoa puolesta ja vastaan. Tulipahan mieleen täysin kerettiläinen - ellei peräti apokryfinen ajatus: Kun se rosterista/titaniumista - hiilikuidusta ja kevlarnaruista haponkestävillä ruuveilla kasattu peräsin sitten takertuu rysään ja ajoverkkoon/siimaan niin mukana on tietysti kaveri joka sen siiitä irroittelee. Vai uimallako oli tarkoitus?



Vaikuttaa hieman siltä että nämä peräsinmiehet/naiset pitää mukana myös satelliittipaikanninta/hätäpuhelinta :?

Lill-Klas

Vähän melonut wrote:


Vaikuttaa hieman siltä että nämä peräsinmiehet/naiset pitää mukana myös satelliittipaikanninta/hätäpuhelinta :?




Aivan oikein arvasit. Jos olisi varaa niin hankkisin vielä satelliittihätälähettimen, mutta kun ne maksaa niin pirusti.



Jan Fasting on laukaissut satelliittihätälähettimensä kaksikin kertaa. Tosin hän oli molemmilla kerroilla Seagull Oceanillaan Pohjois-Atlantilla, matkalla Grönlannista Norjaan.



Nämä kaikki varusteet on mukana siksi ettei tulisi_vain_ja_ainostaan_lähdettyä_melomaan. Tulisi myös palattua melomasta, kajakilla tai ilman.

Maailmalta kuulee paljon uutisia "vähän meloneista" melojista jotka_vain_lähtivät_melomaan :cry:

Lill-Klas - muskeliveneilijä

Anonyymi

Lillan hei!

Miksikähän jätät vastaamatta varsinaiseen kysymykseen:Miten aiot palata melomasta kun peräsimenrimpulasi on takertunut vaijerriin kunnon aallokossa?

Lill-Klas

Vähän melonut wrote:
Lillan hei!

Miksikähän jätät vastaamatta varsinaiseen kysymykseen:Miten aiot palata melomasta kun peräsimenrimpulasi on takertunut vaijerriin kunnon aallokossa?




En nähnyt aihetta vastata, koska luettelit itsekin ne turvallisuusvälineet joista on apua ko. tilanteessa.

Lill-Klas - muskeliveneilijä

Anonyymi

Eikös se niin ole, että kaveri pitää olla mukana melomassa jos on omaan kokemukseen nähden hankalat olosuhteet (jos nyt yleensäkään lähtee).

Eli ei yksi sellaiseen aallokkoon missä ei osaa toimia.



Eiköhän se kaveri sitten irroittele peräsimen naruista jos se yleensäkään onnistuu. Onneksi nuo rysät on aina rannan lähellä.



Peräsintä tosiaan tarvitaan tietynmallisissa kajakeissa aallokossa suuntavakauteen. Sen varmaan huomaat kun melot vähän enemmän.

Anonyymi

Eipä ole kokemusta tuosta irrottelusta (onneksi), mutta niissä olosuhteissa, mistä mainitsin, tuskin yksikään kaveri irrottelee mitään mitään naruja peräsimestä.



Tuo aikaisemmin mainitsemani parimetrinen aallokko, iltahämärä ja sade ei ole mikään kuviteltu tapaus, vaan sattui meille pari kesää sitten. Yhtäkkiä vain huomattiin olevamme keskellä rysää, rysän yläpuolat ovat välillä metrin vedenpinnan yläpuolella... Siinä on ketteryys tarpeen, jotta pystyy sen härvelin aallokossa väistämään.



Tuo rannan läheisyyskin on aika suhteellista... pari-kolme kilometriä rannasta ei tietenkään ole mikään pitkä matka hiukan meloneelle...



Siis tietyn mallisissa peräsintä tarvitaan suuntavakavuuteen ja toisissa ohjailuun? Onneksi mulla on sitten se kolmas malli :-))



Kaverihan pitäisi aina olla mukana melomassa, tai oikeastaan parikin, mutta kun aina ei kaveri pääse ja yksinkin on niin kiva meloa, kun saa painella omaan tahtiin, miten kulloinkin huvittaa.

Anonyymi

Anonymous wrote:


Kaverihan pitäisi aina olla mukana melomassa, tai oikeastaan parikin, mutta kun aina ei kaveri pääse ja yksinkin on niin kiva meloa, kun saa painella omaan tahtiin, miten kulloinkin huvittaa.




Kun itsekin lähdit pottuilulinjalle, niin sanotaan nyt vaikka niin, että parimetriseen aallokkoon, syyspimeällä, kaukana rannasta ei ole asiaa yksinään nimimerkillä "vähän melonut" :shock:





Ja olen käsittänyt, että ne rysät on saarien rannoissa, mutta voinhan olla väärässä.

Anonyymi

Mikäs se olikaan se Uusi-Seelantilainen jässikkä joka on kiertänyt Uuden-Seelannin sekä mm. Kap Hornin merikajakilla meloen. Muistaakseni melojassa oli siitä artikkeli, jossa se kertoi, että peräsin on pelastanut sen hengen monesti. Luulisi että sellainen heppu on miettinyt homman aika valmiiksi ja tietää peräsimestä olevan enemmän hyötyä kuin haittaa. Se taisi kyllä meloa Nordkappilla, joka lienee hallittavissa jos peräsin hajoaa kesken leikin, kuin Arctic Star 570 tai muu lotjake.

Anonyymi

Rysien aidat lähtevät saarien rannoista, joskus sitä aitaa riittää sitten kymmenenkin kilometriä...tuo 10 km on tosin sitten vain kuulopuhetta.. Eikä se aita välttämättä lähde rannasta, se voi lähteä myös läheiseltä matalikolta jatkuen siitä sitten rysää kohti, pituutta muutamasta sadasta metristä alkaen. Käy katsomassa niitä rysiä, niin tiedät sinäkin sitten mistä puhut.



Ja minä en ole käyttänyt nimimerkkiä "vähän melonut". On tietysti vaikea seurata kuka kirjoittaa mitäkin, kun ei ole tullut rekisteröidyttyä tähän foorumiin eikä myöskään tullut käytettyä mitään nimimerkkiä.



Jos sitten käsitit tuon lainaamasi "Kaverihan..."-lauseen pottuiluksi, niin omapahan on ongelmasi, ainut (lievä) pottuilu oli:



Quote:
Tuo rannan läheisyyskin on aika suhteellista... pari-kolme kilometriä rannasta ei tietenkään ole mikään pitkä matka hiukan meloneelle...





Ja ihan tarkennukseksi vielä, ei ollut syyspimeä vaan heinäkuun alku.

Anonyymi

Ja minä kun olen ymmärtänyt ettei se Nordkapp tarvitse peräsintä?



Minun lotjakkeeni, siis sen Star 570:n, käskyttämiseen riittää kyllä ihan pelkkä mela...



Olisi kyllä kiva tietää miten nimenomaan peräsin on melojan hengen pelastanut?

Anonyymi

Anonymous wrote:
Rysien aidat lähtevät saarien rannoista, joskus sitä aitaa riittää sitten kymmenenkin kilometriä...tuo 10 km on tosin sitten vain kuulopuhetta.. Eikä se aita välttämättä lähde rannasta, se voi lähteä myös läheiseltä matalikolta jatkuen siitä sitten rysää kohti, pituutta muutamasta sadasta metristä alkaen. Käy katsomassa niitä rysiä, niin tiedät sinäkin sitten mistä puhut.




Biggrin Biggrin Biggrin



Käy itse katsomassa ja sinä olet kuullut että voisivat olla kymmenenkin kilometriä pitkiä. Oon jonkunverran niitä nähnyt ja pituudet ovat olleet alla kilometrin kuitenkin, muttenhän minä ole kaikkia rysiä nähnyt enkä väittänytkään nähneeni, voihan niitä olla vaikka kuinka isoja jossain ameriikassa missä kaikki on muutenkin isoa.



Joka tapauksessa ottaa päähän niitä kierrellä, mutta isossa aallokossa lienee viisainta.





Melonta kuumentaa tunteita? Onneksi vedet kylmenee... :shock:

Anonyymi

Olis ollut näköjään parempi mun olla vaan hiljaa noitten rysien koosta...

Kun ei muuta _faktaa_ kuitenkaan niistä ole kuin se, että aina ne ovat tiellä..



Meloessa onneksi tunteet viilenee, kun kaiken maailman p****njauhamiset haihtuu päästä, nämä omani mukaan lukien. Ikävä kyllä näihin jauhamisiin ei vesien kylmeneminen auta, talvella varsinkaan kun ei pääse edes melomaan..vesi kun muuttuu niin pirun kovaksi.



Eli kysymys kuuluu edelleenkin, että mitä se peräsimen vaativan kajakin meloja tekee silloin, kun se peräsin syystä tai toisesta hajoaa?

Anonyymi

Niin itse en tiedä lisääkö peräsin turvallisuutta, mutta melojassa 2/2000 oli juttu: Retkimelojien kuningas Paul Caffyn. Tämä Caffyn on melonut mm. Australian, Japanin ja Ison-Britannian ympäri. Grönlannissakin äijä on melonut mutta tuskin ympäri sentään Biggrin . Jos tällaiset melontameriitit omaava ukkeli sanoo että "peräsin on pelastanut henkeni monta kertaa, varsinkin myräkän yltyessä" tekee mieleni uskoa. Uudessa-Seelannissa olosuhteet ovat kuitenkin hiukan ankarammat kuin Itämerellä. Toinen seikka on tietysti jos peräsin jää kiinni rysään tms. pyydykseen.



Vastaus kysymykseen: mitä peräsimen hajotessa? Toivoo että alla olisi kajakki joka toimii myös ilman peräsintä. Oma Arctic Star ei edelleenkään halua mennä sivutuuleen kovassa myräkässä ilman peräsintä. Kerran (onneksi ainoan) peräsin narut pettivät ja peräsin oli nostettava ylös. Oli melkoisen hikinen iltapäivä päästä saareen korjaamaan piuhoja, kun kajakki yritti kääntää nokkaa tuuleen. Paljoa paria tuntia pidenpään en olisi jaksanutkaan kallistaa ja meloa ainoastaan toiselta puolelta. Säätöevällinen malli on tietysti aivan eriasia.

Sen sijaan Mari menee suunnilleen minne tahdon, tosin ilman säätöevää en ole onneksi joutunut melomaan.

Anonyymi

Ookkei.. Googlella löytyi sitten tällainen juttu: http://www.sissonkayaks.co.nz/caffyn.htm



Aika vakuuttavaa tekstiä... Harmi vaan ettei sen kummemmin tarkentanut miten just peräsin oli hengen pelastanut.



Mulla ei Star570:ssä peräsintä ole, keulan kääntymisen tuuleen ehkäisen lastaamalla kajakin takapainoiseksi. Siinäkään ei tietysti kannata liioitella Smile

Anonyymi

Anonymous wrote:
Ja minä kun olen ymmärtänyt ettei se Nordkapp tarvitse peräsintä?



Olisi kyllä kiva tietää miten nimenomaan peräsin on melojan hengen pelastanut?




Näin minäkin olen ymmärtänyt, ettei Nordkapp peräsintä tarvitse.



Itse olen melonut neljällä eri Nordkapp-peräratkaisulla:

1. Pidennetystä kölilinjasta en oikein pitänyt, ketteryys oli tiessään, ja allekirjoittaisin Caffynin kommentin siitä.

2. Alkuperäinen peräsinratkaisu (taisi olla 80-luvun alkupuolta) oli aivan naurettava. Perään tehtyyn loveen upotettu peräsin myötäili alkuperäistä sivuprofiilia, joten pienen peräsimen vaikutus oli varsin vähäinen varsinkin aallokossa jossa perä helposti nousee aallonharjalle ja peräsin haukkaa ilmaa. Peräsimestä ei kuitenkaan ollut kovin suurta haittaakaan kun vaijeri (joka kulki kokonaan kannen alla) hyppäsi paikoiltaan.

3. Pitkä ja tasaisen kapea laskuevä oli tervetullut, mutta suunnittelussa oli parantamisen varaa. Vaijerin pää laskua ja nostoa varten oli älyttömässä paikassa selän takana. Evä oli herkkä resonoimaan, eikä varmaankaan olisi kestänyt kovinkaan paljon murjomista rantakivikossa. Plussaa oli, että eväkotelo ei ollut pahemmin tiellä lastitilassa.

4. Nykyinen, lyhyempi ja leveämpi suunnilleen pisaranmallinen (kärki alaspäin) evä kestää paremmin murjomista (menee siististi koteloon jos mataluus yllättää menosuunnassa, ja vaijerin "vapaassa" päässä on tanko joka ei herkästi mene "solmuun" vaijerin tapaan). Kotelo tosin tuntuu olevan enemmän tiellä lastattaessa. Tämäkin resonoi (jopa kolistelee kotelossaan), ja vajoaa itsestään alas, johtuen kiinnityksen löysyydestä joka on helposti korjattavissa. Etukannelle siirrettyyn laskuvipstaakiin saattaa ikävästi kolhia peukaloaan, mutta sekin on helposti vaihdettu kantta paremmin myötäilevään malliin.

Mielestäni kiinteä evä tekee Nordkapista turhan kömpelön, alkuperäinen peräsin (jos rakenne edelleen sama) on turha mutta vikaherkkä, mutta evä on mainio lisävaruste vaihtelevissa tuulioloissa, tosin ilmankin pärjää jos se vaikka sattuisi hajoamaan (tai tarttumaan jompaan kumpaan ääriasentoon). Jotkut hullut ovat jopa katkaisseet Nordkapin perän ja asentaneet siihen peräsimen, mutta järkiintyneet ja laminoineet perän takaisin.



Ja kiva olisi tietää tuosta hengen pelastamisesta... tuo Caffynin kommentti melontarytmin sekaantumisesta on mielestäni aika toisarvoista. Melalla tehtävät korjausliikkeet tehdään yleensä normaalisyklin aikana ja aika pieninä korjauksina kun ne tehdään ajoissa. Suuriakin korjauksia välillä tarvitaan, mutta näitä ei voi välttää peräsimelläkään.

Anonyymi

Onko kellään kokemuksia Valleyn Argonaut- kajakista?

Anonyymi

Luulisi merikajakissa suuntavakavuuden olevan yksi tärkeä ominaisuus, jopa ketteryyden kustannuksella. Ei suomen saaristossa hirveän tiukkoja mutkia ole, jottei suuntavakaalla kajakilla mahtuisi kääntymään. Tietämättömyyttäni olen ihmetellyt, mihin evää tarvitaan. Mieleeni tulee suunnitteluvirhe jollei kajakki muuten kulje suoraan. Peräsin on hyvä varuste, jota kuitenkin tarvitsee vain tiukassa sivutuulessa kompensoimaan tuuleen nousua eli ohjaamaan myötäiseen. 98% ajasta ei tarvitse pitää peräsintä vedessä. Peräsin vedessä kajakki käyttäytyy kuin purjevene; tunnoton vartalon käytössä. Omassa kajakissani ei ole evää ja olenkin ihmetellyt miten se parantaisi kajakin ominaisuuksia. Tässä yhteydessä nöyrästi myönnän kokemuksen puutteen eri kajakeista ja odotan kiinnostuksella miksi tarvitaan evää.

Anonyymi

Anonymous wrote:
Luulisi merikajakissa suuntavakavuuden olevan yksi tärkeä ominaisuus, jopa ketteryyden kustannuksella. Ei suomen saaristossa hirveän tiukkoja mutkia ole, jottei suuntavakaalla kajakilla mahtuisi kääntymään. .




Ihmeesti alkaa kuitenkin mutkia esiintyä kun tuuli nostattaa aallokkoa Smile

Kun kovin suuntavakaa kajakki kuitenkin joissain tilanteissa (esim. surffissa) kääntyy poikittain on suoristaminen pienillä melanliikkeillä hankalaa... aina ei suuretkaan riitä. Tyynellä suuntavakaa ilman peräsintä tai evää varustettu kajakki saattaa suuren tuulipinnan johdosta olla varsinainen jukuri sivu- ja myötätuulessa. Vähemmän suuntavakaa tasapainossa oleva kajakki pysyy suunnassa kuin itsestään pienillä toistuvilla korjausliikkeillä, ja on vastaavasti helposti käskytettävissä nopeisiin kurssinmuutoksiin. Erittäin suuntavakaa kajakki saattaa tehdä melojasta matkustajan, mutta ilman suuntavakautta olevat kajakit (esim. polo ja koskari) opettavat armotta oikean melaotteen ja vedon.



Anonymous wrote:
Tietämättömyyttäni olen ihmetellyt, mihin evää tarvitaan. Mieleeni tulee suunnitteluvirhe jollei kajakki muuten kulje suoraan. Peräsin on hyvä varuste, jota kuitenkin tarvitsee vain tiukassa sivutuulessa kompensoimaan tuuleen nousua eli ohjaamaan myötäiseen. 98% ajasta ei tarvitse pitää peräsintä vedessä.




Evää käytetään nimenomaan siihen mihin sinä käytät peräsintä, eli tuulen kompensoimiseen sivu- ja myötätuuliosuuksilla ellei kajakin lastia ennakoiden ole voitu tasapainottaa tietylle tuulelle. Ketterään kajakkiin saa myötätuulessa suuntavakavuutta lisättyä työntämällä evä kokonaan esille, sivutuulessa evä jätetään puoliasentoon ja vastatuulessa se on kokonaan piilossa. Hyvin suunnitellussa kajakissa ei evän asentoa tarvitse yhtä mittaa olla muuttamassa, mutta sillä saadaan kuitenkin kajakin luonnetta muutettua eri olosuhteisiin sopivaksi. Evä on huomattavasti yksinkertaisempi rakenteeltaan (ei niin vikaherkkä) kuin kääntyvä (kannelle nostettava) peräsin. Peräsin antaa mielestäni enemmän anteeksi suunnittelun virheet, ja toimii vähän niin kuin apupyörät fillarissa.

Anonyymi

Jep,

Nyt sunnuntaina nousi aika mukava etelätuuli, joka nosti ihan mukavan mainingin. Tosiaan suuntavakaa kajakkini vaati hyvin kovaa kättä jotta olisi hyvin pysynyt aallossa myötäisessä kääntämättä sitä poikittain.

Pyöreäpohjaisempi evällinen saattaisi olla mukava tuommoisessa mainingissa.

terv Harri

Anonyymi

Joku tuossa jo kyselikin Valleyn Argonaut kajakista. Entäpä saman firman isommalle melojalle tehty Aquila? Onko kokemuksia?

Sivut