1 viestiä / 0 new
Uusin kirjoitus
Rush

[quote author=MrKnowItAll link=topic=11263.msg155869#msg155869 date=1236173942]
Sitäpaitsi edes täysikokoisilla kennoilla varustetuilla kameroilla ei saisi himmentää yli f11 koska diffraktio alkaa häiritä. Pikkupokkareilla vain 5.6 asti saisi himmentää.


On aika lailla käytetystä objektiivista riippuvaista tuo diffraktio... Kylläpä laadukkailla putkilla voi himmennellä silti aika huoletta halutun syväterävyyden saavuttamiseksi... Ihan suurimpia aukkoja usein syytä välttää ja toisaalta tappiin asti himmentäminen on harvoin tarkoituksenmukaista.
Pikselinviilaajat toki vahtaavat tässä suhteessa mtf-käyriä kuin raamattua... Toki, jos oikeata laatua vaatii, niin on hyvä tiedostaa putkiensa parhaat toistoalueet.

MrKnowItAll

Höpöhöpö, diffraktio in riippuvainen AINOASTAAN suhteellisesta aukosta, joka asettaa absoluuttisen rajan saavutettavalle piirrolle. Ilmiöstä ei ole juurikaan tarvinnut toistaiseksi välittää, koska filmimateriaalit ovat asettaneet käytännössä rajat. Nykyiset kennot ovat niin tarkkoja, että diffraktio alkaa näkyä.

Mikko Piironen

Nää jutut alkaa kuulostamaan taas NIIN paksuilta, että vaatis ehkä kommenttia Kipofulta niin tiedettäis miten nää jutut oikeasti menee! Wink

Rush

[quote author=MrKnowItAll link=topic=11263.msg155924#msg155924 date=1236235628]
Höpöhöpö, diffraktio in riippuvainen AINOASTAAN suhteellisesta aukosta, joka asettaa absoluuttisen rajan saavutettavalle piirrolle. Ilmiöstä ei ole juurikaan tarvinnut toistaiseksi välittää, koska filmimateriaalit ovat asettaneet käytännössä rajat. Nykyiset kennot ovat niin tarkkoja, että diffraktio alkaa näkyä.


Niin niin, siitä aukostahan se... Mutta eri objektiivit käyttäytyvät sen suhteen eri tavoin, eron huomaa taatusti, jos himmentää jollain kittizoomilla tai sitten vastaavasti L-sarjan valovoimaisella primella: Hyvällä putkella käyttökelpoinen (joka tosin on täysin subjektiivinen määre) aukkoalue on kuitenkin suht laaja, kehnommalla putkella se voi taas rajoittua yhteen-kahteen aukkoarvoon.

Se on objektiivien suhteen se mtf ainoa universaali ja absoluuttinen totuus.
Mitä megapikseleihin tulee, niin eihän niitä koskaan ole liikaa.  8)

api

[quote author=Mygg link=topic=11263.msg81211#msg81211 date=1127812010]
Millaisilla kameroilla kuvaavat esim. National Geographic:n valokuvaajat? Nettisivuillaan lukee että filmillä, mutta onko tämä vielä ajankohtaista?



Tapasin viime vuonna tutun, joka kuvaa säännöllisesti National Geographicille ja hänellä oli vielä käytössä sama vanha 6x7 Mamiya kuin aikaisemminkin.

MrKnowItAll

Diffraktio on siis laskettavissa PELKÄSTÄÄN suhteellisesta aukosta, siihen ei vaikuta polttoväli eikä kakkulan laatu.

Se, miksi huonoilla linsseillä ei siitä tarvitse välittää on se, että linssin huono laatu rajoittaa piirtoa ennen diffraktiota. Hyvillä linsseillä diffraktio tulee naäkyviin, mutta se kertookin siitä että linssi on niin hyvä kuin se fysiikan lakien mukaan voi olla. Parhailla keskikoon linsseillä se näkyy jo aukolla f8.

Piirretään kuva: graafissa vaaka-akselilla on aukko; pienenee oikealle. Pystyakselilla on piirto; suurenee ylöpäin.

Maksimipiirtoa säätelee kaksi käyrää: Kaikille linsseille yhteinen diffraktiokäyrä sanelee ehdottoman maksimipiirron kullakin aukolla. Käyrä lähtee ylhäältä ja laskee kohden oikeaa alanurkkaa. Aukolla 2 se on luokkaa tuhansia linjoja millille, 11 tienoilla jotain reilu sata ja 22 tienoilla enää viitisenkymmentä (hiukan hatusta, mutta suunnilleen).

Toinen, linssikohtainen laatukäppyrä lähtee suurimmasta aukosta melko kehnosta piirrosta ja nousee hiljalleen kun himmennetään. Tämä käyrä leikkaa diffraktiokäyrän jossain keskivaiheilla. Mitä parempi linssi, sitä ylempänä tämä käyrä kulkee ja sitä aikaisemmin diffraktio alkaa rajoittaa piirtoa. Huonolla linssillä piirto on kautta linjan niin huonoa, että käppyrä ei ehkä ollenkaan leikkaa diffraktiokäyrää.

Jos siis sanotaan, että lissi A on diffraktiorajoitteinen aukolla 5,6 ja linssi B aukolla 16, on A suunnattomasti parempi linssi, koska fysiikan lait asettavat piirron rajat aukosta 5,6 etiäpäin, mutta B linssillä linssin laatu asettaa rajoitukset aukkoon 16 asti.

http://www.luminous-landscape.com/tutorials/resolution.shtml  Katsokaa lopussa oleva maksimipiirtotaulukko eri kennokoolle ja suhteelliselle aukolle!

Mallikuvia ja linkkejä: http://www.luminous-landscape.com/tutorials/understanding-series/u-diffraction.shtml


Rush

Kyllä kyllä, hienosti jeesustelet optiikasta ja teoriasta. Reaalimaailmassa se diffraktio ei mielestäni edelleenkään ole mikään sellainen mörkö metsässä, että ihmisiä pitäisi erityisesti pelotella himmentämisestä...
Kyllä käytännössä erilaiset aberraatiot kuitenkin muodostavat näkyvimmät virheet kuvissa, siis sen varsinaisen häiriön. Diffraktion teoria on ennemminkin laskennallinen erottelukykyä rajoittava tekijä (= diffraktiorajoitteisuus on ennemmin teoriaa, kuin käytäntöä). Selvimmin diffraktion vaikutus näkyy voimakkaan himmentämisen seurauksena tavallista pehmeämpänä kuvana, kontrastin puutteena, eli toisin sanoen juuri heikentyneenä erottelukykynä.

Pointtini oli siis lähinnä se, että eivät ne F11 tai pienemmät aukot mitenkään itse perkeleestä ole, vaan usein olennainen osa valotuksenhallintaa.

Mitä megapikseleihin tulee, niin esimerkiksi Canonin 50D ei ole kuvanlaadultaan niin ylivertainen verrattuna 40D:hen, mitä kasvaneista kuvanmitoista voisi suoraan päätellä. Rajat siis alkavat tulla vastaan, ainakin aps-c-koossa. Silti käytännön testaukset eivät ole täysin yhteneväisiä esimerkiksi ao. teorian kanssa maksimipiirrosta kulloisellakin kennokoolla.

Jos/kun tarkoituksena on ennemmin ottaa niitä kuvia, kuin runkata tekniikasta, niin itse laittaisin painoarvoa myös empirialle, eikä pelkästään teorialle. Blum 3

Sivut