Kallioita, polkuja, seilausta ja kohta vuoria!

Ihan mahtavaa kun on kesä! Ulkona on niin kiva touhuta kaikkea - tämä neito on siis todellakin viihtynyt pihalla. Pienenä esimerkkinä yksi kesäinen arkipäiväni: pyöräilin 6km töihin, kävin juoksemassa siellä lyhyen 5km lenkin, pyöräilin duunin jälkeen venekerholle 6km ja sitten purjehtimaan pariksi tunniksi ja pyöräilin 11km kotiin. Arkeenkin saa mahtumaan aika paljon ulkoilua kun käyttää aamutkin hyödyksi. Helatorstain aikaan vietimme pitkän viikonlopun Kustavin kallioilla kiipeillen - eli siis käsiä ja jalkoja kallionkoloihin jammaillen. Tuli taas kiroiltua ihan koko vuoden edestä hankalilla reiteillä mutta onneksi sentään muutamat reitit meni hieman vähemmällä ähistelyllä kuin viime vuonna.

Toukokuun viimeisen viikonlopun vietimme Reventeenvuoren kalliolla neitosten kanssa. Liidasin muutamat helpot trädireitit ja yhden erittäin kauniin sporttireitin - joka oli kyllä samalla ehkä yksi kuumottavimmista reiteistä mitä olen liidannut. Harjoittelimme kiipeilyn lisäksi hieman pelastautumisjuttuja kesää varten.  

Kustavissa Hopiavuorelle menossa.

Hopiavuorella taukoilua.

Olen ehtinyt muutamaan otteeseen purjehtimaankin. Muutama vuosi sitten kilpailin aktiivisesti match race -purjehduksessa mutta viime kesästä lähtien olen käynyt vain muutamissa kisoissa isommalla First 31.7 veneellä. Kesäkuun ensimmäisenä viikonloppuna purjehdittiin Helsingin edustalla ratakisa - jossa keli oli aikamoinen ensimmäiset pari tuntia. Sanotaanko näin, että ei maistunut ruoka eikä edes juoma. Mutta olipa kiva päästä vähän vesillekin ja varsinkin kun pärjättiin niin hyvin!

Meidän tiimi & Penelope. Kuvat kisasta Sailpix.fi.

Melkein kaikki meidän takana, oikein!

 

Kesä Alpeilla 

Olemme lähdössä ystävieni kanssa nyt juhannuksena Chamonixiin ja tarkoituksena on kiivetä kiivetä alppi- sekä kallioreittejä. Lennot on bookattu kahdelle pätkälle niin, että saan ihailla vuoria yhteensä neljä viikkoa. Olemme varanneet muutamia opastettuja päiviä pitkin kesää tarkoituksena imeä mahdollisimman paljon oppia vuorioppailta ja sitten lähteä myös itsekseenkin reiteille mihin rahkeet riittää. Kun opas näkee miten toimitaan köysistönä niin osaa varmasti neuvoa meille sopivia reittejä. 

Viimeiset pari kuukautta on kyllä tullut lisättyä aika tavalla kestävyyskuntoharjoituksia. Viime aikoina ollaan käyty muutamia kertoja Auguille du Malminkartanolla ylävuoristokengät jalassa kävelemässä iso reppu selässä mäkeä ylös ja alas. Korkeuseroa sillä nyppylällä on noin huimat 40 metriä. Mutta kun minulla on tarkoituksena kivuta kesällä Mont Blancillekin niin kyllä tuota nousutreeniäkin on hyvä tehdä vaikka aika puuduttavaa touhua onkin.

Into on porukassamme kova ja yksi tärkeimmistä asioista on päästä oppimaan lisää. Alppien kolme- ja nelitonniset vuoret ovat ilmeisesti mitä parhain oppimisympäristö. Meillä kun on vielä tarpeeksi aikaa olla siellä niin ei tarvitse edes koko aika mennä täysillä ja on aikaa pitää välipäiviäkin.

 

Tossua toisen eteen!

Juoksu on laji josta innostun koko aika lisää. Ilmoittauduin innostuksissani 1.9 Nuuksiossa järjestettävälle maastojuoksumaratonille. Kuluneen viikon aikana olen juossut 37 kilometriä ja suurin piirtein saman verran pyöräilyä päälle. Maratoniin on onneksi vielä hieman aikaa mutta mun pitää kyllä saada noita kilometrejä aika paljon alle, että selviän siitä  kunnialla. Siitä on kuitenkin silloin vielä alle vuosi siitä kun kinttuni katkoin. Onneksi tuolla Alpeilla kyllä riittää kauniita maisemia jossa varmasti tekee mieli myös juoksemaan.

Saan olla kyllä tosi tarkkana tuon jalan kanssa kun ei se edelleenkään ole ihan entisellään. Rasitusvamma on helppo saada aikaan tälläisessä suhteellisen nopeassa treenin määrän lisäyksessä. Juoksen miltei pelkästään polkuja ja hiekkateitä sekä mielummin usein lyhyempiä lenkkejä kuin pitkiä harvoin. 

Yksi arkiaamu juoksin sitten cooperin testin. Yhtään valmistautumatta meni vain 2400m mutta en ollut edes kuollut lopuksi eli lujempaankin olisin päässyt. Uusiksi pian!

Polkujuoksua ilta-auringossa Espoossa.

Kiintorasteilla Espoon Keskuspuistossa.

Tänään aamulla paineltiin Nuuksion metsässä melkein 15 kilometriä porukalla ja sitten perään vielä hieman kiipeilyä Solvallan kalliolla. Ja vielä illalla aikaa tarpeeksi olla vaan kotosalla - ja kirjoitella blogia. Tämmöiset päivät on ihan parhaita. 

Ensi viikonloppuna on sitten vuorossa Jukolan Viesti. Meidän SnowFlakes mimmijoukkue on lähdössä aika rennolla mielellä mukaan. Mutta kun joukkueena kilpaillaan niin toki sitä haluaa pistää parastaan. Olen käynyt iltarasteilla jonkun verran mutta jotenkin suunnistus on sellainen laji, että tuntuu, että sitä saisi tehdä kyllä ihan pirusti, että olisi oikeasti nopea.  Minulla perusvauhti jollain 5km radalla on noin 1h 10min. Viime vuonna Venlojen Viestissä taisi 8,4km ankkuriosuus taittua 1h 42min. GPS:n mukaan kilometrejä kertyi vähän vajaa kymmenen eli ollut edes kovin pahasti hukassa. Nyt juoksen Jukolassa neljännen osuuden joka on vain 7,7km. Mutta ilmeisesti Hakunilan maastot voivat olla aika hankalat eli vähän jännittää, että mitähän siitä tulee.

Puuhakasta kesän alkua kaikille! Kirjoittelen pientä raporttia Jukolasta sitten seuraavaksi.

-Anne

http://www.relaa.com/keskustelu/index.php?topic=40899.0
Käyttäjän AnneD kuva

AnneD