Texas Ski Ranch

 

Howdy! Texasissa kaikki on isoa, paitsi hiihtokeskukset. Tai siis niitä ei oikeastaan ole, koska siinä ainoassakin lasketaan lähinnä laudalla. Mutta aurinkoa, vettä ja vauhtia oli riittävästi, ja vähän myös sitä muovirinnettä.

Olin Texasissa työmatkalla ja vietin puolitoista viikkoa oikeastaan käymättä hotellin ulkopuolella. Oli siis aika päästä tuulettumaan. Koneeni kotiin lähtisi vasta iltakahdeksalta, joten ehtisin käydä jossain. Google-haun mukaan Texasista ei löydy kuin yksi hiihtokeskus, Texas Ski Ranch. Hieman Austinin eteläpuolelta löytävään paikkaan olisi matkaa autolla noin neljä tuntia.

Mutta mitä "tilalta" löytyy? Sieltä löytyy pieni muovimäki, vaijerilla toimivia wakeboarding- eli vesilautailuratoja, veneilylampi, kiipeilyseinä, ja auringotuoleja rannalta. Ja tietysti rentoa Texasin meininkiä, ystävällisiä ihmisiä. Ja tietysti myös Cowboy-hattuja ja bootseja (ainakin minulta).

Tyypilliseen Amerikkalaiseen tapaan ensimmäiseksi katsotaan läpi turvallisuusvideo ja allekirjoitetaan sopimus vastuuvapaudesta. Mutta sen jälkeen homma rentoutuu, ja sain esimerkiksi laskea omilla (mini) suksillani muovirinteessä, vaikka mäki olikin tarkoitettu lumilautailijoille. Rinnevalvojat auttoivat kuvauksissa, ja kastelivat rinnettä puutarhaletkulla, ja tarjosivat terästeeksi saippuavettä. Loistava asia, että Texasissakin voi laskea! Mäki itsessä on tosin pieni; siinä voi harjoitella lumilautailua, mutta lyhyyden ja kitkan vuoksi vauhti jää aika pieneksi. Hauska kokemus silti. Mäessä on myös muutama temppukohta, ja veikkaan, että saippuaveden vielä runsaammalla käytöllä vauhtiakin saataisiin kasvamaan.

Mutta se todellinen kokemus minulle oli wakeboarding. Tilalla on kaksi rataa tätä varten, suora harjoittelurata, jossa oli helppo tutustua harrastukseen. Radalla on vain yksi henkilö kerrallaan, ja vaijerin vauhtia voidaan säätää, lähtökin tapahtuu sopivasti kiihtyen.

Se isompi rata on taaas suurikokoinen vaijerilenkki, joka kiertää myös erilaisten hyppyreiden ohitse. Radalla mahtuu yhtäaikaa kymmenisen lautailijaa. Lähtö tapahtuu melkoisella nykäyksellä, jonka yllättäen sainkin tehtyä ongelmitta. Sen sijaan ensimmäinen käännös meni pieleen kapulaköyden ensin löystyttyä ja sitten nykäistyä. Seurauksena oli napakka feisplantti. Mutta ei se mitään, lauta irti ja uiden takaisin rannalla. (Samalla väistäen muita radalla olijoita; radan sisäpuolelle kaatuminen vaatii radan ylityksen poistumista varten. En ollut koskaan tuntenut tarvetta uida niin paljon nopeammin kuin rataa ylittäessäni. Lautailijoiden vauhti on kuitenkin 30 km/h tai enemmänkin kaarteissa.)

Olisin yrittänyt uudestaan, mutta alkoi olla aika palata takaisin lentokentälle kotimatkaa varten. Myös kiipeilyseinä ja baari jäivät kokeilematta.

Kaikenkaikkiaan hauska päivä, ehdin olla tilalla muutaman tunnin, polttaa ihoni auringossa liiallisen sisälläoleilun jälkeen, ja oppia uusia asioita. Tänne voisi vaikka tulla uudestaan, opettelemaan kunnolla sen wakeboardauksen! Texas Ski Ranchin webbisivulta löytyvät käyntiä varten kaikki tarvittavat tiedot. Parin tunnin lippu maksaa paristakympistä ylöspäin, hieman päivästä ja varustetarpeesta riippuen. Wakeboardia ja lumilautailua varten tarvitaan erilliset liput. Tilalla järjestetään myös opetusta ko. lajeista.

Kuvat ja videot (c) 2015 Jari Arkko. This blog is also available in English.

jariarkko