Bohuslän, Norja, Argentiina

Muutama viikko on kulunut ja ulkoilurintamalla on yritetty olla aktiivisia. Lämpömittari nousee pikkuhiljaa hellelukemiin kun aurinko paistaa aina silloin tällöin sateen välillä. Kevät on ollut kiipeilyntäyteistä ja kesä tulee olemaan vielä kiipeilyntäyteisempi. Jos suunnitelmat pitää paikkansa, ja miksei pitäisi, syksy ja ensi talvi tulevat olemaan todella kiipeilyntäyteisiä.

Innokas kiipeilijäseurueemme, Olli, Juha, Henrika ja minä, starttasi ennen Vappua iltalaivalla Ruotsiin ja kohti Bohuslänin trädittelymekkaa. En ollut aikaisemmin paikoilla käynyt ja odotukset olivat korkealla. Keli oli kohtalainen saapuessamme noin sata kilometriä Göteborgin pohjoispuolella sijaitsevalle alueelle. Graniittia näytti olevan joka puolella erilaisten kallionjyrkänteiden muodossa. Jokaisen talon takapihalla oli jos jonkinnäköinen seinämä.  Odotukset eivät olleet turhia ja pääsimmekin hetimiten kiipeilypuuhiin.

Kiivettävää alueelta löytyy joka lähtöön. Minulle ja koko seurueelle oli selvää että tämä reissu tulisi olemaan kiipeilyä luonnollisilla varmistuksilla. Oppaaksemme saimme jo lähes paikallistuneet Mankisen Antin ja Sihvosen Anskun, jotka osasivat opastaa meidät parhaille reiteille. Ja niitä hyviä reittejä riitti. Kohtalaisen kompaktilla alueella on kymmeniä kallioita, joten parhaiden reittien löytäminen vaatii hieman paikallistuntemusta. Lähitulevaisuudessa alueesta on tulossa uusi päivitetty opaskirja joten jonkin verran asia helpottunee vierailijoille.

 

Meidän reissu meni hienosti. 12 päivää reissussa joista 11 päivää saatiin käytettyä enemmän tai vähemmän kiipeilyyn. En voisi kuvitella parempaa avausta kesäkaudelle. Tulipahan kiivettyä, ja reissun viimeisinä päivinä kiipeily alkoi jo jonkin verran hartioissa ja kyynärvarsissa painaa. Toiselta kantilta katsottuna reissu oli myös erinomainen treeni kesän isompaa kiipeilymatkaa silmällä pitäen.

Kesäkuun puolivälissä pakettiauton keulatähti suuntautuu kohti pohjoista. Mielessä on kuusi viikkoa retkielämää ja kiipeilyä yhdessä maailman hienoimmista kiipeilyalueista. Olen jo pitkään haaveillut pidemmästä matkasta Pohjois-Norjaan.

 

Tänä vuonna vihdoin pääsen toteuttamaan tuon unelmani. Ajatuksissa siintää lukuisia pitempiä reittejä joita on pakko päästä koittamaan. Toivottavasti kelit osuvat kohdilleen. Pohjois-Norjan turnee näyttää olevan omalta osaltaan harjoittelureissu ensi talvea silmällä pitäen

 

Viime viikolla sinetöitiin toinen suuri unelma. Ostin lentoliput ensi vuoden ensimmäiseksi päiväksi suuntana El Calafate. Monille paikannimi ei merkitse mitään eikä se varmaan minullekaan olisi merkinnyt pari vuotta sitten. No joka tapauksessa paikka on kaupunki Argentiinassa, jonne lennetään jos haluaa päästä kiipeilemään Patagoniaan ja El Chaltenin vuorille. Alueen merkittävimpiin vuoriin kuuluu kaksi graniittijättiläistä: Fiz Roy ja Cerro Torre. Molemmat todella legendaarisia kukkuloita. Siitä tulee mahtava reissu, ja ehkä suurin unelmareissu tähän mennessä. Reissu vaatii runsaasti valmisteluja ja treeniä joista kirjoitan syksymmällä varmasti lisää.

 

Nyt sitten vaan odotellaan kesän reissua ja koetetaan juoksennella metsässä. Kuuma ja kostea ilma ei ole omiaan kiipeilylle. Siitä huolimatta olen yrittänyt mahdollisuuksien mukaan kiivetä paljon, jotta Norjassa on rutiinit ja onsaittipää kohdillaan. Reissuun valmistautuminen on suuri osa reissun hauskuutta. Hyvässä kunnossa on mukava lähteä matkaan.

mattikivi