Ruby Falls, Chattanooga

 

En yleensä jaksa innostua turisteille suunnatuista luolakierroksista. Mutta Ruby Falls oli poikkeus. Lähes kilometrin maanalaisen vaelluksen jälkeen saavuimme neljänsadan metrin syvyyteen, ison vesiputouksen äärelle.

Luolan löysi vuonna 1928 Leo Lambert, yrittäessään louhia hissikuilua alueella sijaitsevaan toiseen luolaan. Hissikuilu kohtasikin yllättäen aiemmin tuntemattoman luolan. Lambert kokosi retkikunnan ja 17 tunnin ryömimisen jälkeen retkikunta saapui avoimeen tilaan, jossa noin viidenkymmenen metrin korkuinen vesiputous sijaitsee. Seuraavana päivänä Lambert palasi putouksille vaimonsa Rubyn kanssa, ja nimesi luolan hänen mukaansa.

Tänä päivänä vierailijoiden ei tarvitse ryömiä luolassa, mutta vierailu ei silti ole lyhyt, se voi kestää hyvinkin kaksi tuntia. Maan alle päästään hissillä, jonka jälkeen kävellään luolastossa. Reitti putouksille vie pitkän, kapean halkeaman läpi. Samaa reittiä käyttävät myös putouksilta palaavat vierailijat, ja ohittaminen on välillä ahdasta. (Putouksilta palaavia muuten kutsuttiin "selviytyjiksi".)

Putouksien veden arvellaan olevan peräisin luolaston yläpuolella olevista lähteistä, mutta niiden sijaintia ei kuitenkaan tunneta tarkasti.

Kaikenkaikkiaan hieno kokemus, ja suositeltava vierailukohde noin parin tunnin ajomatkan päästä Atlantan kaupungista. Ja, jos nyt kuitenkin sattuisit kyllästymään luolan muotoihin, niin osassa luolastoa on ilmainen langaton netti!

Kuvat ja videot (c) 2015 Jari Arkko. This blog is also available on Blogspot (English) and TGR (English).

jariarkko