Voiteilla vai vapaata?

salaiset purkit

Kun mainitsee hiihtävänsä, seuraa yleensä kysymys: Hiihdätkö vapaata vai perinteistä? - Perinteistä enimmäkseen, vastaan minä. Miten keskustelu jatkuu? Yleensä keskustelun toinen osapuoli kertoo ennen hiihtäneensä perinteistä, mutta kyllästyi voiteluun, joten hän siirtyi vapaaseen hiihtotyyliin. Tämä on hyvin yleinen vaiva ja valinta hiihtäjien keskuudessa. Miksi?

Vapaan hiihtotyylin etu on se, että sukset eivät kaipaa pitovoitelua, eikä suksi lipsu ylämäessä. Toinen etu on se, että hiihtäjä ei ole samalla tavalla laturiippuvainen kuin perinteinen hiihtäjä. Mitkä ovat perinteisen edut? Ne eivät taida olla yhtä selkeät kuin vapaan tyylin. Yksi on tyylin helppous, aloittelija oppii tyylin nopeammin. Toinen on lihastyö. Perinteinen hiihtotyyli on taloudellisempi lihaksille ja seuraa tutumpia liikeratoja.

Vapaa hiihtotyyli koetaan usein sporttisempana ja perinteinen hiihtotyyli on muinaisjäänne, jota parrakkaat gubbet harrastavat. Asiantuntijoiden mukaan tämä ilmiö on johtanut siihen, että huippuhiihtäjät harjoittelevat yhä vähemmän perinteistä tyyliä ja tämän takia suuret erot kisoissa nähdään tässä lajissa.

Itse hiihdän molempia tyylejä, mutta koen perinteisen tyylin enemmän omakseni. En osaa sanoa miksi, mutta näin on. Hiihdän vapaata, jos keli on vaikea tai jos haluan vaihtelua harjoitteluun välttääkseni yksipuolista rasitusta. Vapaan hiihtotyylin juuret ovat perinteisessä hiihdossa. Tyyli syntyi 70-luvulla, kun hiihtäjien perinteiset sukset lipsuivat. Silloin yksi suksi pidettiin ladussa ja toisella potkittiin vauhtia kuin luistimella, ja tästä tyyli kehittyi. Uskon että monet leuat putosivat hankeen, kun hiihtäjät potkivat kuin haavoittuneet linnut.

 

Miten ratkaista perinteisen voiteluongelmat?

Itse hiihdän kahdella suksiparilla: jäykemmät liisterisukset märälle kelille ja toiset kylmemmälle kelille. Liisterisukset ovat aina valmiina voideltuna yleisliisterillä ja toiset sukset voitelen tarpeen mukaan. Näin ei aina tarvitse voidella suksia uudestaan mikäli keli lauhtuu.

Toinen temppu on voidevalinnoissa, sekoitan voiteita, jolloin kelialue on laajempi. Käytän esimerkiksi Rode black basea pohjavoiteena, Rode viola multigradea ja sen päälle joku Rex ProGrip fluorivoide. Jos haluaa kestävän likaa hylkivän voitelun, joka kestää normaalia pidempään, niin pitoalue kannattaa pinnoittaa esimerkiksi Startin BM voiteella. Joku voisi ehkä sanoa, että eihän kukaan sitä jaksa korkilla hinkata. Minä sanon HILJAA! Käytä kuumailmapuhallinta voiteiden levittämiseen korkin kanssa. Ja jos sinulla ei ole paikkaa tai kuumailmapuhallinta niin suosittelen tehokasta hiustenkuivainta, siellä voiteet ovat paljon helpompia levittää kuumina.

Jos voiteiden levittäminen on sinusta vaikeaa niin vastaus löytyy aina pullosta. Sprayliisterit ja pitovoiteet ovat yllättävän hyviä. Esimerkiksi Tokon sprayvoiteet ovat nopea apu, jos suksi lipsuu pitkällä lenkillä tai jos haluaa nopean voitelun. Voitelen yleensä koko seurueen sukset jos lähden porukalla hiihtämään. Oma kunnianhimo koituu yleensä kohtaloksi, kun voitelen muiden sukset liian huolellisesti enkä ehdi voidella kunnolla omia. Lopputulos? Haarustelen mäet, kun muut nousevat niitä kuin nuoret vuorikauriit, ja vieläpä hyvää pitoa kehuen.

Vapaan tyylin hiihtäjät voitelevat harvoin suksiaan. Se on kummallista. Ero voideltuun sukseen on ehkä nopealla kokeilulla pienempi, mutta suksen pohja kuluu nopeammin ja meno on tahmeampaa. Pikaluistoja löytyy useita ja ne ovat helppoja käyttää, tosin kannattaa muistaa, että suksen pohja kuivuu liuotteista ja saattaa muuttua harmaaksi. Siksi pohjustus on suositeltavaa.

Mikä on lopputulos? Lopetatko syömisen sen takia että astioiden tiskaaminen on hankalaa? Et! Näe pieni vaiva voidella suksiasi ja jatka perinteisellä tyylillä jos siltä tuntuu.

 

 

http://www.relaa.com/keskustelu/index.php?topic=43587.0
Käyttäjän TomNylund kuva

TomNylund