Kamarakas: Hilleberg Akto -teltta

Rakkain outdoor-kamani on linnani, Hilleberg Akto -teltta. Se on sooloteltta, tarkoitettu yhden henkilön majoitteeksi. Valmistaja tohtii suositella Aktoa ympärivuotiseen käyttöön. Ihan hyvin se on lyhyistä talvireissuistakin selvinnyt, vaikkei lumen keskellä parhaimmillaan olekaan.

 

Telttani kanssa tuntuu reissussa turvalliselta. Olen kotilo, jonka majapaikka kulkee selässä mukana. Tiedän, että minulla on suoja, minne piiloutua säältä, pimeydeltä, väsymykseltä, pahalta maailmalta. Se on turvapaikkani, jossa voin levätä.

 

Hankin Akton 2000-luvun alkupuolella Partioaitan nettikaupasta. Poistuvan mallin tarjoushinta oli kolmen sadan euron kieppeissä. Ajattelin, että värillä ei ole niin väliä, punainen tai vihreä, puolensa molemmilla. Vihreä sieltä tuli, ja sattuneista syistä ei suinkaan poistuvaa mallia vaan viimeisintä huutoa, jossa oli hieman paranneltu ilmastointi.

 

En ole punninnut telttaa, joten laiskana luotan valmistajan mittauksiin. Niiden mukaan Akto painaa kaikkine hyvineen noin 1,6 kiloa. Rakenne on simppeli, Kerlon 1200 -kangas kevyttä ja lujaa. Vetoketjut ovat YKK:n valmistamia ja pelanneet nekin erinomaisesti.

 

Pidän siitä, että telttakankaan kulmassa on pieni lappunen, jossa on sarjanumero ja teltan kasaajan nimi: Aime Kallas.

 

 

Hyvä aerodynamiikka tekee siitä näkymättömän puhureille

Aktossa on erillinen sisä- ja ulkoteltta. Ne on helppo pystyttää kertalinttauksella. Jos sisätelttaa ei tarvitse esimerkiksi hyttysten takia, myös pelkästään ulkotelttaa voi käyttää majoitteena. Silloin teltan malli muistuttaa ylös-alaisin käännettyä soutuvenettä. 180-senttinen retkeilijä mahtuu nukkumaan halutessaan vaikka huopainen tonttulakki päässään. Absidissa, teltan eteisessä, on tarpeeksi tilaa, jotta varovainen kokki voi keitellä keitoksensa säältä suojassa.

 

Talviolosuhteissa, niin Ranskan Alpeilla kuin Kallaveden saarissakin, olen usein jättänyt sisäteltan kotiin. Akton ainoa – pikkurillin paksuinen – kaari on pitänyt köykäisen ulkoteltan vakaasti tanassa vaihtelevissa olosuhteissa.

 

Akto on ollut luotettava kaikkialla, minne olen sitä keksinyt mukanani riepottaa. Katselin esimerkiksi Gobin autiomaan tuulenpuuskissa sen ovenraosta, kun kaverini taistelivat telttojensa kanssa. Akton aerodynamiikka tuntui tekevän siitä näkymättömän puhurien vihalle. Teltan erinomainen perus-design on säilynyt ennallaan toistakymmentä vuotta jos ei enemmänkin.

 

Mongolian ja Tiibetin turneen jälkeen ulkoteltan päätykankaat alkoivat näyttää yllättävän kuluneilta. Vinkaisin asiasta Hillebergin suuntaan. He pyysivät lähettämään teltan syyniin. Paluupostissa Ruotsista tuli uusi ulkoteltta, jossa alkuperäisen kaltaista kulumista ei ole ilmennyt.

 

Voisiko Akto olla parempi? Ehkä teltan laipiossa voisi pari lenksukkaa lisää, joihin voisi viritellä kamaa käden ulottuville ja yöksi kuivumaan. Muuta en keksi.

 

Akto on reissannut ahkerasti myös ilman minua. Lisäsin sen joitain vuosia sitten muiden ulkoiluromppeitteni ohella Kuinoma.fi-lainauspalveluun, missä se ollut hitti. Teltta on tainnut tienata hintansa.

 

Sekin on testattu, että Aktoon mahtuu yöpymään kaksikin. Etenkin, jos se toinen on hyvin läheinen ja enemmän sirpukka kuin roteva.


(Haastajarakkaat, jaetulla toisella sijalla: Houdini Powerstretch-huppari ja PHD (Peter Hutchinson Designs) Minimus -untuvatakki.)



Kamarakas on juttusarja, jossa kerrotaan henkilökohtaisesti tärkeistä ulkoiluvälineistä. Haluatko kertoa omasta rakkaastasi? Ota yhteyttä info at ulko.fi.


Artikkelisarja: 
Foorumilinkki: 
http://www.relaa.com/keskustelu/index.php?topic=40833.0

Artturi Kröger