Karjala takaisin! Suomen menetetyt outdoor-alueet

Suomi on menettänyt alueitaan Neuvostoliitolla useita kertoja. Viipurin kauniin ja kansainvälisen yliopistokaupungin lisäksi olemme menettäneet ikävän paljon myös hienoja ulkoilumaastoja. Relaa otti avukseen kuvat, Googlen sekä ulkoilijoiden vinkit ja lähti seikkailulle menetetyille alueille. Tervetuloa kyytiin!

Ensin hieman vaihtoehtoishistoriaa. Mitä Suomelle olisi tapahtunut, jos Molotov-Ribbentrop-sopimusta ei olisi allekirjoitettu, jonka perusteella Suomi kuului Neuvostoliiton etupiiriin ja Suomen kieltäydyttyä alueluovutuksista Neuvostoliitto hyökkäsi Suomeen ja talvisota alkoi marraskuussa 1939? Entä jos suunniteltu Pohjoismainen puolustusliitto olisi saatu perustettua, eikä Suomi olisi lähtenyt hakemaan menetettyjä alueitaan Saksan rinnalla jatkosodassa 1941? Olisimmeko nyt Suur-Suomen kansalaisia, maan, joka yltää aina Kuolan niemimaalta Viron hiekkarannoille asti?

Yhtä kaikki iltapäivälehtimäisesti voidaan todeta, että kaikki meni, eikä historia edennyt kuten olisi voinut toivoa - Pariisin rauhassa 1947 Suomi oli häviäjän osassa ja se tuomittiin menettämään Neuvostoliitolle Karjalan kannas, alueita Sallan korkeudelta sekä yhteys Jäämerelle katkaistiin, kun Neuvostoliitto sai Petsamon alueen.

 

Surffausta Jäämerellä


Kalastajasaarennon surffimainingot murtuvat valkoisina linjoina autiolle rannalle Google Earthissa.

Mitä rajan taakse jäi? Aivan huikeita ulkoilumaastoja. Aloitetaan pohjoisesta. Jäämerentie Rovaniemeltä ja Google Earth internetissä vie meidät upeiden kalliomuodostelmien luokse Petsamoon, jossa Suomella oli parisataa kilometriä Barentsinmeren rantaviivaa. Esimerkiksi Pummanginvuono täydentäisi arktisena ja eksoottisena lisämausteena Suomen melonta- ja kalastusmahdollisuuksia.

Vesiurheilun näkökulmasta kiinnostavin hukattu mahdollisuus ovat kuitenkin Kalastajasaarennon pohjoisrannan mahdolliset surffispotit. Kalastajasaarennon pohjoisrannasta aukeaa laaja arktinen meri. Meri muodostaa säännöllisesti kunnon maininkeja, toisin kuin surffaajien näkökulmasta vain isoa järveä muistuttava Itämeri.

Jäämeren ja Norjanmeren matalapaineiden yhteydessä Kalastajasaarennon karuille pohjoisrannoille rullaa paljon parempia surffiaaltoja kuin inhottavimmillakaan syysmyrskyillä Poriin tai Hankoon. Vesi on toki jäätävän kylmää ja sää koleaa, mutta nykymärkäpuvut pelittäisivät siinä missä Yyterinkin hyisissä syysmyrskyissä.

Vaitiolahden kalastajakylän idyllisissä mökeissä tai Majakkaniemen majakalla yöpyisikin syksyisin suomisurffaajien kanssa varmasti ulkomaisia surffikuvausryhmiä. Unohtamatta sitä, että Barentsinmeri on maailman kirkkaimpia meriä, joten kirkasvesisukeltaminen olisi valtti pohjoisessa Suomessa.

 


Liinahamarin satama ja jylhät maisemat ympärillä Petsamossa 1930-luvulla. Kuva: Wikimedia Commons


Ensimmäiset saksalaisajoneuvot ylittävät Petsamojoen karuissa maisemissa hyökkäyksessä Neuvostoliittoon aamulla 29.6.1941. Kuva: Wikimedia Commons

Menetyt maa-alueet: 10 481 neliökilometriä
Menetetyt harrasteet: arktinen surffaus, kalastus, yhteys Jäämereen yleisesti

 

Vuorimainen Venäjän Salla


Menisitkö mieluummin laskemaan alhaalla vasemmalla sijaitseville pikkunyppylöille vai oikealla ylhäällä sijaitsevalla vanhan Sallatunturin rinteille?

Sallan kunnassa Suomessa sijaitsee nykyään Sallatunturit. Aito ja alkuperäinen Sallatunturi eli Rohmoiva jäi kuitenkin talvisodan aluemenetyksenä rajan väärälle puolelle. Kaksilakisen tunturin korkeampi huippu nousee 636 metrin korkeuteen. Tunturin profiili on huomattavasti suomalaisia tuntureita komeampi. Vielä 1930-luvulla Sallan aluetta markkinoitiin erä- ja vaellushiihdon mekkana, jossa voi nautiskella myös terveyttä edistävästä ilmanalasta. Alueelle ehdittiin rakentaa muutama hiihtomaja, mutta isomman matkailukeskuksen ja hotellin pusaaminen jäi sodan jalkoihin.

Olisiko Levi nyt pohjoisen Suomen isoin bilekeidas, vai suuntaisiko firmaväki itäisemmille saalistusmaille? Luultavasti, sillä vanhan Sallatunturin rinteillä järjestettiin ensimmäiset syöksyn ja pujottelun SM-kisat jo vuonna 1937. Miksei siis SM-kisojen 75-vuotisjuhlavuonnakin kisakatsomossa räikät soisi, minttukaakao vauhdittaisi monotansseja ja hyvissä, suorastaan alppimaisissa harjoitteluolosuhteissa ikänsä leirittäytyneet suomalaislaskijat tekisi urotekoja edelleen?

Suomen puolelta on yritetty järjestää matkoja Rohmoivan rinteille, mutta tunturin sijainti luo ongelmia. Rajavyöhykkeelle ei tuosta vain lähdetä puuteria metsästämään.

 


Paanajärven seutua vuonna 2007. Kuva: Masii / Creative Commons

Rajan taakse jäivät myös kalaiset vedet. Esimerkiksi Paanajärven alueelta löytyy edelleen hyviä uisteluvesiä, joista voi pyytää isoa järvitaimenta. Samainen taimen nousee kudulle Suomen puolelle esimerkiksi Kitkajokeen ja Oulankajokeen - Kuusamon aiottu kaivoshanke ei tee hyvää tälle kututouhulle. Paanajärven ja lähellä sijaitsevan Pääjärven alueella on lukuisia muita pienempiä vesistöjä ja jokia.

Menetetyt maa-alueet: 5 834 neliökilometriä
Menetetyt harrasteet: syöksylasku, metsäoffarit, after ski, vaellusreitit, kalastus

 

 

Kiipeilyä, melontaa ja vaeltamista Laatokan ympärillä


Hyvännäköisiä kallioita Laatokalla. Kuva: Dmitry Grishin / Wikimedia Commons

Karjala on käytännössä yksi luonnon elämyskeskus, joten on harmillista, että se on nykyisin viisumin takana. Muuten suomalaiset pääsisivät huikeisiin maisemiin myös Etelä-Suomessa. Karjalassa on nimittäin valtavat määrät hienoja maastopyöräilyreittejä, kiipeilyä deep water solo -mahdollisuuksineen sekä kymmeniä tavalliseen melontaan ja koskimelontaan soveltuvia jokia.

Myös patikointimahdollisuudet ovat hienoja, sillä Karjalan alueella on jäljellä vielä laajoja metsäalueita, joissa ei liikenteen humina kuulu.

Suomesta voi lähteä melomaan Vuoksea pitkin Laatokalle asti, mutta silloin kyse on pikemminkin retki- kuin koskimelonnasta - toki esimerkiksi Kiviniemen kohdilta löytyy mukavaa puljailua.

Suomelle kuuluisi siis myös Euroopan suurin järvi, eli Laatokka, joka levittäytyy hurjan 17 700 neliökilometrin alueelle. Vertailun vuoksi Suomen suurin järvi, Saimaa, jää 4 279 neliökilometrillään selkeästi Laatokan pikkusisareksi.

Seikkailupäivän jälkeen voisi rentoutua Käkisalmella tai suunnata suoraan Itä-Suomen isoimpaan kaupunkiin Viipuriin, jossa iso yliopisto pitäisi huolen siitä, että kylpylöissä lilluttelun ohessa yöelämässä ei varmasti tulisi tylsää. Välipäivinä voisi Viipurissa käydä fiilistelemässä Monrepos´n puistoa ja tehdä venyttelyjä Suomenlahden virvoittavien vetten äärellä.

Menetetyt maa-alueet: 22 973 neliökilometriä Viipurin alueella
Menetetyt harrasteet: Koskimelonta, maastopyöräily, DWS-kiipeily, kiipeily, vaeltaminen

 

 

Foorumilinkki: 
http://www.relaa.com/keskustelu/index.php?topic=43038.0

Arttu Muukkonen