Kysy tietäjältä: Voiko pitkän aikavälin sääennusteisiin luottaa?

Voi, jos muistaa niiden olevan pelkästään suuntaa antavia. Kuukauden tai kolmen päähän ulottuva ennuste ei voi luonnollisestikaan kertoa tarkkaa säätä jollekin paikkakunnalle, vain ja ainoastaan ison mittakaavan ilmiöiden trendejä. Noita ilmiöitä ovat ilmanpaine, lämpötila ja sademäärät. 

Toisin sanoen pitkä ennuste voi vallan mainiosti ennustaa Suomen talvesta tulevan tavanomaista leudomman etelässä, mutta pohjoisessa siitä tulee aivan normaali. Tai että syksy on sateisempi kuin normaalisti. 

Ei siis kannata panna mitään painoa iltapäivälehtien naurettaville lööpeille, joissa kerrotaan kissan kokoisin kirjaimin, millainen hellekesä meille tulee amerikkalaisen tutkimuslaitoksen mukaan. Ja parin päivän päästä samainen lehti otsikoi: ”Ennuste muuttunut, kesästä tuleekin sateinen.” Ja kun lukee artikkelia tarkemmin, niin huomaa, että tällä kertaa lehti onkin lainannut puolalaista pitkän ajan ennustetta....

Määrittelevä ja todennäköinen ennuste

Pitkän ajan ennusteet poikkeavat tutummista television tai netin ennusteista varsin paljon. Päivittäiset ennusteet tehdään eri maissa käytössä olevilla tietokonemalleilla useita kertoja päivässä. Suomessa Ilmatieteen laitos käyttää pääasiassa 3–4 mallia, joista yksi on Euroopan keskuksen tuottama, toinen tulee USA:sta ja pari on laitoksen omia. Niiden laskemiseen käytetään supertietokoneita, jotka laskevat valtavan määrän algoritmeja jokaiseen malliin asetettuun hilapisteeseen, joita esimerkiksi Helsingin kohdalla on lukuisia ilmakehän eri korkeustasoille. Pisteisiin saadaan aina jokin arvo lämpötilalle, tuulelle ja vaikkapa ilmankosteudelle jokaiselle malliin asetetulle ajan hetkelle. Näin voidaan päätellä, että silloin ja silloin siinä ja siinä paikassa on niin ja niin lämmintä. Tätä kutsutaan deterministiseksi ennusteeksi, eli määritteleväksi ennusteeksi.

Pitkän aikavälin ennuste sen sijaan on ns. probabilistinen ennuste, eli ”todennäköisyysennuste”. Toiselta nimeltään se on EPS eli Ensemble Prediction System. Siinä vastaavilla tietokonemalleilla ajetaan useita rinnakkaisia ajoja vain rajalliselle määrälle muuttujia, yleensä lämpötilalle, ilmanpaineelle ja sademäärälle. Jokaisessa rinnakkaisajossa muutetaan aina hieman jotakin lähtötilanteen tekijää, kuten ilmanpainetta tai lämpötilaa, jolloin saadaan useita vaihtoehtoja vaikkapa Lapin lämpötilan kehitykselle tulevana syksynä. 

Vaihtoehdot piirretään sitten käyrän muotoon ja laitetaan samaan taulukkoon, josta voidaan päätellä niiden keskiarvon perusteella sään kehityksen trendi. Ja kun taulukkoon vielä lisätään tilastollinen keskiarvo kullekin suureelle, saadaan vertailukohdaksi poikkeama pitkän ajan keskiarvosta.

Taulukosta voidaan sitten päätellä, että esimerkiksi 70 % todennäköisyydellä talvesta tulee pari astetta tavallista talvea lämpimämpi, tai että superkylmän talven toteutumisen on todennäköisyys vain 10 %. Sen sijaan ensilumen ajankohtaa tai talven kestoa ei voi mitenkään ennusteesta päätellä. 

Mikko Routala

Mikko Routala on Nelosen sään meteorologi ja kokenut kiipeilijä sekä alamäkihiihtäjä. Hänen lempisää on puolipilvinen, 21 astetta ja heikkotuulinen kesäpäivä Suomessa. Toinen lemppari on maaliskuun lopun aurinkoinen, lumisateen jälkeinen pakkaspäivä Aostan laaksossa.  

Tutustu pitkän ja keskipitkän aikavälin EPS-ennusteisiin

Artikkelisarja: 
Foorumilinkki: 
http://www.relaa.com/keskustelu/index.php?topic=38128.0
Käyttäjän Relaa kuva

Relaa

Elämä ulkona - Relaa netissä