Laskettelua ilman lunta – kuivamäkihiihtoa Briteissä

Teksti ja kuvat: Anna Bengts

 
Lähes kaikki Britannian kuivamäet (dry slope tai artificial slope) ovat pituudeltaan 30 ja 400 metrin haarukassa. Ne tuntuvat lohduttoman lyhyiltä verrattuna Suomen rinteisiin, Manner-Euroopan hiihtokeskuksista puhumattakaan. Pienemmissäkin mäissä on kuitenkin yleensä hissi, tavallisesti sompa- tai ankkurihissi. Muutamista isommista hiihtokeskuksissa löytyy jopa tuolihissi. Lisäksi kaikista kuivamäistä löytyy sekä hiihtokoulu että välinevuokraamo, sillä suuri osa rinteen käyttäjistä on aloittelijoita.

Hinnat ovat melko edullisia verrattuna sisähiihtokeskuksiin tai alppikohteisiin. Hiihtokoulutunnin ja hissilipun hintaan kuuluvat yleensä myös välineet, joten kuivamäessä harjoittelu on edullista niille, joille laji on uusi. Ensimmäistä kertaa hiihtolomalle mielivien brittien kannattaakin tulla kuivamäkeen harjoittelemaan perusteet, jotta koko hiihtolomaa ei tarvitse käyttää aloittelijoiden rinteessä.

Vaikka kuivahiihtokeskuksissa pystyy laskemaan ympäri vuoden, on talvi niissä sesonkiaikaa. Talvella laskeminen on mukavampaa, koska kylmässä rinteessä on parempi luisto. Talvella myös turvallisuuden takia määrättyjä pukeutumissääntöjä on miellyttävämpi noudattaa. Niihin kuuluvat pitkät housut, pitkähihaiset paidat ja hanskat - perustellusti.

Suomalaisittain mielenkiintoista on, että alppihiihtäjä Marcus Sandellilla on kuivamäkitausta. Hän asui lapsena viisi vuotta Englannissa ja tahkosi muovia sitkeästi.
 

dry slope, birmingham, anna bengts

 

Haasteena saada kantit tottelemaan

Jos laskettelukokemusta on jo kertynyt lumelta, ensimmäinen kuivamäkisiivu voi tuntua todella oudolta. Tiukkasäteisten käännösten tekeminen on vaikeaa, sillä kantti pyrkii lipeämään alta ja paino livahtaa jatkuvasti sisäsukselle. Harjoittelun ja ahkeran kanttien teroittamisen jälkeen lasku sujuu paremmin. Kuivamäessä laskeminen on hyvää harjoitusta jäistä rinnettä varten, sillä aivan kuten jäälläkin, myös kuivarinteessä käännös on saatava alkamaan hyvin, jotta sen voi ajaa leikkaavana loppuun.

Aloittelijalle hiihtämään oppiminen kuivamäessä on hankalampaa kuin lumella. Suuremman kitkan vuoksi auran leventäminen vaatii enemmän voimaa kuin lumella, ja koska kantit eivät pure alustaan läheskään yhtä hyvin kuin lumeen, käännösten onnistumiseen tarvitaan tarkkuutta ja taitoa.

Myös rinteen kiipeäminen ylöspäin sukset jalassa on huomattavasti vaikeampaa kuin loivassa rinteessä pehmeällä lumella. Kiipeämisen opetteluun meneekin alkeistunneilla tavallisesti suurin osa ajasta, sillä ensimmäisillä tunneilla ei yleensä käytetä hissejä. Aloittelijoiden rinteet ovat yleensä todella lyhyitä suomalaisten hiihtokeskusten pienimpiinkin lastenrinteisiin verrattuna.

Rinteet on usein rakennettu siten, että aloittelijarinteen puolivälistä tai jopa päältä voi huoletta laskea alas yhdensuuntaisin suksin missään kohtaa jarruttelematta, ja vauhti pysähtyy silti vielä rinteen puolella. Monesti käykin niin, että aloittelijat oppivat ensimmäisen tunnin aikana seisomaan tukevasti yhdensuuntaisilla suksilla ja luottamaan siihen, että vauhti kyllä pysähtyy kun päästään rinteen alapäähän. Yhden hiihtokoulutunnin tuomalla varmuudella lumelle siirryttäessä tämä on joskus ongelmallista, kun vauhti ei välttämättä pysähdykään ennen rinnekuppilan seinää.

 

kuivamäki, auraaminen, aura, kitka

 

Verinaarmut ja sormivammat kuivamäen riskeinä

Kuivamäkimateriaaleilla on useita eri valmistajia, ja tuotteet poikkeavat paljonkin toisistaan. Britanniassa tunnetuimpia materiaaleja ovat Dendix, Snowflex ja Perma-Snow. Niiden kaikkien mainostetaan tuntuvan laskiessa kuin lumelta, mutta se on puppua. Sukset takertuvat rinteeseen luistoa parantavista sprinklerijärjestelmistä huolimatta, ja jos kantit eivät ole veitsenterävät, sukset luistavat yhtä lailla niin kanteillaan kuin eteenkin päin.

Materiaaleista vanhin, Dendix, keksittiin 1960-luvun alussa. Dendixrinne rakennetaan pitkistä ja kapeista harjaksista, jotka on taivutettu salmiakkikuvion muotoon. Dendixin etuna on se, että sillä kantit purevat rinteeseen paremmin kuin muilla keinolumimateriaaleilla, mikä mahdollistaa melko tiukatkin käännökset sekä leikkaavasti että luisuen. Sanotaan jopa, että kevyillä lapsilla Dendix toimii kuin lumi, sillä materiaali ei anna periksi heidän allaan niin kuin aikuisilla. Varjopuolena on se, että harjaksien väliin jäävät kolot johtavat kaaduttaessa todella helposti sormivammoihin. Teräsharjalta tuntuvat harjakset kuluttavat myös nopeasti välineitä ja repivät ihoon verisiä naarmuja jos laskijalla on ohuet vaatteet tai paljasta pintaa.

Uudemmat Snowflex ja Perma-Snow ovat Dendixiä pehmeämpiä ja helpommin muokattavia materiaaleja. Siksi ne sopivat hyvin freestyleen. Ohutta ja mattomaista, tarranauhan tarttumapuolta muistuttavaa Snowflexiä on helppo taivuttaa niin kumpareikoksi, halfpipeksi, boxeiksi kuin aaltoladuksikin. Snowflex on laskijalle Dendixiä turvallisempaa, koska se on jopa pehmeämpää kuin kova lumi, eikä siinä ole sormille vaarallisia reikiä. Kääntyminen ja jarruttaminen Snowflexillä ja Perma-Snowlla on kuitenkin hankalaa, koska kantit purevat materiaaliin vielä huonommin kuin Dendixiin.

 

 

Kisoissa yhteishenki paikkaa vauhtia

Britanniasta löytyy yllättävän suuri määrä aktiivisia hiihtoseuroja. Ne järjestävät muun muassa alppimatkoja, illanviettoja ja pujotteluharjoituksia sekä -kilpailuja paikallisissa kuivamäissä.

”Kilpailukausi kuivamäissä ja sisähalleissa ulottuu keväästä syksyyn, jotta laskijoille jäisi talvella aikaa kisailla myös lumella. Osa kilpailijoista tosin keskittyy ainoastaan kuivarinteissä tai sisähalleissa kilpailemiseen”, kertoo Midland Ski Clubin valmentaja Rob Weeks.

Kun kuivamäkeen tehdään pujottelurata, mahtuu siihen tavallisesti enintään 15-20 porttia. Siksi kilpailulajina on yleensä vain pujottelu. Britanniasta kuitenkin löytyy muutamia pidempiä rinteitä, joissa voi kilpailla myös suurpujottelussa. Kilpailujen säännöt ovat hieman erilaiset kuin lumella, ja ne vaihtelevat: kilpailussa voi olla esimerkiksi kaksi laskua samalla radalla, ja niistä parempi aika huomioidaan. Joissakin kilpailuissa taas parhaat laskijat pääsevät mukaan varsinaisen kilpailun jälkeen järjestettävään paripujottelukilpailuun.

”Ilmapiiri kilpailuissa on fantastinen”, sanoo Weeks, ja asiasta on helppo olla täysin samaa mieltä.

Yhteishenkeä vahvistaa sekin, että kilpailuissa ja cupeissa mitellään henkilökohtaisten sarjojen rinnalla joukkueina. Jotkut kilpailuista ovat totisempia, ja niissä tavoitellaan hyviä seed-pisteitä, aivan kuin lumella FIS-kilpailuissa mahdollisimman matalia FIS-pisteitä. Osa kilpailuista taas on tarkoitettu ainoastaan harrastelijoille ja aloittelijoille, ja niihin liian taitavat laskijat eivät saa osallistua.

”Suurimpia eroja keinomateriaalilla ja lumessa laskemisen välillä ovat kuivamäkien merkittävästi hitaampi vauhti ja rinteiden lyhyys. Laskutekniikka on 99,9 prosenttisesti sama, mutta kuivamäessä laskeminen on vaativampaa, koska virheille on vähemmän sijaa ja kaatuminen sattuu enemmän”, Weeks linjaa.

Vaikka kuivamäissä ja lumella laskeminen tukevat toisiaan, ei kuivamäestä noin vain ponnisteta alppihiihdon maailmancupiin. Muutamia menestyneitä keinoalustalla aloittaneita laskijoita toki löytyy. Viime vuosina eniten esillä heistä ovat olleet Finlay Mickel, Alain Baxter ja Chemmy Alcott. He ovat kuitenkin harjoitelleet jo nuorena paljon myös lumella: miehet Skotlannissa ja Chemmy Uudessa Seelannissa.

 

 

Freestyletreeniä läpi vuoden ja huokealla

Kuivarinteiden aktiivikäyttäjiin kuuluu pujottelijoiden lisäksi myös freestylen harrastajia. Joissakin kuivahiihtokeskuksissa on erikseen freestylerinne, jossa on boxeja ja reilejä sekä mahdollisesti jopa halfpipe tai kumpareikko. Niihin voidaan rakentaa myös ski-cross-rata. Monet kuivahiihtokeskukset ovat leimaantuneet ratalaskijoiden tai freestylelaskijoiden harjoittelupaikoiksi, osa taas on lumilautailijoiden kantapaikkoja.

Sheffield Sharksin freestylejaoston valmentaja Peter Styringin mukaan freestylen harjoittelu kuivarinteissä muistuttaa pujottelua enemmän lumella harrastamista, on siinä silti omat haasteensa.

”Halfpipessa on vaikea saada vauhtia ylläpidettyä, ja myös hyppyriä edeltävään vauhdin ottoon menee helposti koko rinne. Kumpareet ovat aivan erilaisia kuin lumella, ja sisähiihtohalleissakaan ne eivät vastaa Manner-Euroopan kilpakumpareikkoja. Reilejä sen sijaan on täysin mielekästä harjoitella kuivamäissäkin, sillä niitä on helppo asentaa ja riittävän vauhdin saaminen ei ole ongelma”, Styring kertoo.

Parasta freestylelajien kuivamäkitreenissä on se, että laskijat pääsevät harjoittelemaan lajinomaisesti ympäri vuoden ja vieläpä pienellä budjetilla.

 

 

Pitääkö muovi pintansa sisälumen rinnalla?

Viime vuosina Britanniaan on rakennettu useita snowdomeja eli sisähalleja, joissa lasketaan lumella. Ne tuntuvat olevan lähes muoti-ilmiö. Silti kuivarinteillä on edelleen oma aktiivinen asiakaskuntansa. Pujotteluharjoituksissa ja -kilpailuissa olevaa yhteishenkeä ei voi kuin ihailla, ja Sharksin freestyleharjoituksissakin näytti olevan hauskaa.

”Kuivarinteiden rakentaminen aiheuttaa kustannuksia ja niiden pintaa on uusittava jatkuvasti, mutta kulut ovat silti pienempiä kuin sisähiihtokeskuksen rakentamiseen ja ylläpitämiseen menevät”, sanoo Ackers Adventurenin johtajistoon kuuluva Dave Bateman.

Matalampien kulujen ansiosta kuivarinteitä on mahdollista ylläpitää pienemmilläkin paikkakunnilla, ja laskettelun harrastaminen sekä hiihtokoulutuntien ottaminen niissä soveltuu laihemmallekin kukkarolle.

Jos suomalaisena laskettelijana matkustaa Britanniaan ja aikaa on, miksipä ei kävisi kokeilemassa kuivarinteessä hiihtoa? Luvassa saattaa olla pienoinen järkytys, mutta ehkä brittien kanssa voi päätyä samaan johtopäätökseen, että on parempi hiihtää kuivamäessä kuin olla hiihtämättä. Kuivamäkeen voi pääsee myös ainakin Hollannissa, Japanissa ja Yhdysvalloissa.

Kirjoittaja-kuvaajasta: Anna Bengts tutustui kuivamäkiin työskennellessään hiihdonopettajana Birminghamissa. Bengts, entinen kisalaskija, osallistui myös paikallisen hiihtoseuran pujotteluharjoituksiin. Hän työskennellyt hiihdonopettajana myös muun muassa Sierra Nevadassa Espanjassa sekä Pyhätunturissa.

 

Geolocation
Foorumilinkki: 
http://www.relaa.com/keskustelu/index.php?topic=41451.0
Käyttäjän Relaa kuva

Relaa

Elämä ulkona - Relaa netissä