Leijasuksia etsimässä

Kuvat ja teksti: Tomi Tähti

Reilun seitsemän vuoden tauon jälkeen päätin lämmitellä snowkiteharrastusta uudelleen. Aiemmin olin ajellut laudalla edes kokeilematta suksia. Silloin tuli kokeiltua erilaisia lautoja pitkistä freeride-lankuista aina parkkidekkeihin. Lumilautojen kanssa tuli selväksi ettei välineellä, joka jalkojen alla on, ole niin isoa merkitystä kuin rinteessä.

Tällä kertaa suksista koeajossa olivat K2 Pinnacle 95mm 185cm, K2 Pinnacle 105cm 191cm, K2 Shreditor 102mm 184cm, Nordica Enforcer 93mm 185cm, Nordica Dopermann Spitfire EVO EDT 74mm 168cm ja Extremin valmistama 91mm vyötäröinen ja 183cm pituinen allmountain twintip. Pikatestissä alla kävi myös Blizzard zero g 095 178cm Markerin Kingpin siteillä.

Ajatus oli löytää joka paikan höylä vaihteleviin olosuhteisiin jäälle ja tunturiin, painotuksen ollessa silti pehmeässä lumessa koska siitä kuitenkin eniten nauttii. Täysin jäisen alustan suorituskyky ei itselle ole olennainen asia. Selvää on se, että niissä keleissä suoralla leikkauksella varustettu kapea suksi toimisi parhaiten. Itse en freestyle ominaisuuksista juuri välitä, kun fysiikka ei enää siinä kunnossa ole että niitä händlepässejä kannattaisi treenata. Laskuominaisuuksissa painotus menee myös pehmeän puolelle ja jäisen rinteen ominaisuuksista olen valmis tinkimään, kun seinältä löytyy joka tapauksessa jo rinnetykit niihin olosuhteisiin.

Leijoina oli testissä käytössä Ozonen Summit 10m2, Peter Lynn Leopard 11m2 ja Leopard 13,5m2. Kaikki kolme edustavat helppokäyttöisiä avoimia patjaleijoja. Mikään näistä ei ole erityisen nopea, mutta tavalliseen ajeluun aivan riittävän ripeitä.

Siteinä käytössä oli Lookin spx 12 demo, Markerin Griffon, Markerin Baron ja Markerin Kingpin.

Monoina jaloissa pyöri perinteisellä pultatulla varrella tehty, painava ja ilmoitetulta jäykkyydeltään noin 115 Headin Raptor Project ja kilon parilta kevyempi kävelymoodilla ja AT-pohjalla varustettu Tecnica Zero G Guide Pro, jonka jäykkyys on noin 130. Käytännössä molemmat monot olivat yhtä jäykkiä.

Lukuunottamatta Extremeä, kävin myös laskemassa kaikilla suksilla rinteessä. Oma laskutaustani suksilla on kohtuu vähäinen ja lauta on tutumpi liukuväline. Suksilla taitotaso rinteessä on “pysyn pystyssä kaatumatta alas asti” tasolla. Painoa itselläni on 88kg ja pituutta 190cm.

Olosuhteet vaihtelivat 15cm pehmeästä lumesta 1cm loskakerrokseen jään päällä. Rinteissä oli tarjolla betonia ja kahdenkymmenen senttimetrin syvyistä puuteria.
Mitään Saksalaisella tarkkuudella tehtyä TM:n testiä ei ollut tarkoitus tehdä ja se olisi ollut käytännössä mahdotontakin. Olosuhteet vaihtelivat eivätkä kaikki sukset olleet joka kerralla mukana. Enemmänkin oli tarkoitus selvittää, mitä ominaisuuksia sukselta toivoisi. Suksivalikoima keskittyi aikalailla yhteen merkkiin, kun sattuu olemaan naapurissa kyseisen merkin varasto ja resurssipula määritteli mahdottomaksi ajelle ympäri kaupunkia hakemassa ja palauttamassa lankkuja sinne sun tänne. Rinteeseen suksia voi mennä testaamaan milloin vain, mutta jos ei tuule niin aivan turhaa hakea takakontti täyteen kapuloita joita ei pysty käyttämään.

Periaatteessa leijan kanssa perusajossa pitkällä kääntösäteellä varustettu suksi on parempi. Yleisesti lajissa ajetaan pitkiä siivuja järven tai meren jäällä. Lyhyen kääntösäteen suksi pyrkii kääntymään ylätuuleen ja vauhti sekä pito kärsii varsinkin kovalla alustalla ajettaessa.
Huippunopeuskokeiluissa tai matkakilpailuissa nopeuslasku- tai syöksysuksi on oikea valinta. Normaalissa ajossa noin 15-20m kääntösäteen suksella pärjää oikein mainiosti kaikissa olosuhteissa. Twintip-muoto helpottaa suksen käsittelyä syvän lumen olosuhteissa varsinkin nostaessa leijaa ja se mahdollistaa ajon takaperin.

Nordican Dopermann Spitfire Evo EDT

pituus: 168cm
leveys: 126-74-109
kääntösäde: 14m
profiili: camber
Yllätyksenä ei tullut ettei Spitfire ollut paras yleissuksi. Pehmeässä lumessa kärki auttamatta kynti ja kanta ikävästi haki kovaa pintaa pehmeän lumen läpi. Kiinteämmällä alustalla tämäkin suksi oli ihan ok laite. Edes kohtuu napakka kääntösäde ei ihan liikoja häirinnyt menoa. Jäykkyyttä kyseisestä suksesta löytyy vaikka muille jakaa joten kantti kyllä puree. Rinnesuksena yksi omista suosikeista kovalle hoidetulle rinteelle. Monipuolinen ja kestää vauhtia aivan liikaa omille taidoille.

Extrem

pituus:183cm
leveys: 91mm
proofiili: Camber, kärki rocker, twintip
Ruotsalaisten valmistamat lankut osoittautuivat asiallisiksi peleiksi. Kyseinen merkki tekee myös “mainos” suksia ja tämän oli Haglöfs aikoinaan teettänyt Åren tehtaalla. Kaiken kaikkiaan asiallinen ja luottamusta herättävä suksi. Todennäköisesti löysin testatuista suksista mutta tuntui silti kestävän vauhtiakin olosuhteiden ollessa 10cm raskasta lunta jään päällä. Rinne ominaisuudet jäivät Extermen osalta testaamatta.

K2 Pinnacle 95

pituus: 185cm
levyeys: 132-95-115
kääntösäde: 17m
profiili: flatti siteena alta voimakas kärki rocker + kanta rocker
Pinacle olikin sitten ihan mielenkiintoinen peli. Luulisi että noinkin ronskilla rockerilla varustettu suksi ei juuri purisi. Toisin kävi. Alustan ollessa suhteellisen kova, löytyi kantista hyvin pitoa eikä kohtuu hyvillä tehoillakaan tuntunut että suksi olisi ollut rajoittava tekijä. Vajaat 50km/h vauhtia sai kelattua turvallisen tuntuisesti. Ehdottomasti toimiva laite leijankin kanssa. Rinnesuksena Pinacle oli looginen ja luotettava, kunhan alla ei ollut jäätä. Kovalla pinnalla voimakkaan rockerin takia kanttipito ei ole camberi suksen tasolla. Parhaimmillaan tämä suksi oli sohjoisen epämääräisessä kunnossa olevalla rinteellä. Ei paljoa tarvinnut miettiä edessä olevaa, sen kuin painoi menemään. Laskettaessa pohjalla oli huomattavissa pientä rauhattomuutta, joka rauhoittui heti suksen ollessa kantillaan. Sama piirre havaittavissa myös leijan kanssa. Puuteria ei täällä etelän olosuhteissa valitettavasti päässyt testaan.

K2 Pinnacle 105

pituus: 191cm
levyeys: 137-105-121
kääntösäde: 20m
profiili: hyvin kevyt camber, erittäin voimakas keula rocker, kanta rocker

Tämä suksi oli ehdottomasti oma suosikkini testatuista. Aivan mahtava laite. Ei tarvitse päätään vaivata miettiessä mitä suksi on tekemässä. Mitta voi pelottaa, mutta käytännössä suksi kääntyy ihan samassa missä lyhyempi ja kapeampi ysiviismillinen versiokin, eikä vaadi kilometrien pituista rinnettä toimiakseen. Kääntösäde on todellisuudessa jopa todella napakka. Kovalla alusta leijan kanssa ei silti paras vaihtoehto, hiukan rauhattoman tuntuinen. Yllättävän iso ero verrattuna vaikkapa Shreditoriin. Kovalla rinteellä en satavitosta laskenut. Pehmeällä rinteellä 20cm puuteria, 15cm hiukan kostunutta, ohuen korppupintaisella tai todella loskaisella rinteellä aivan mahtava suksi. Ei uppoa tai kynnä. Ennen kaikkea helppo suksi, joka korjaa käyttäjänsä virheitä eikä vaadi vuosien kokemusta toimiakseen.

K2 Shreditor 102

pituus: 184cm
levyeys: 131-102-125
kääntösäde: 20m
profiili: kevyt camber, voimakas keula ja kanta rocker , twintip
Testatessa olosuhteet eivät olleet parhaat mahdolliset: vähäistä lunta siellä täällä, mutta enimmäkseen hiukan pehmittynyttä jäätä. Kaislikoissa silti löytyi 10cm vettynyttä lunta. Hyvin tuntui silti kantti purevan. Twintippinä painopiste suksessa oli kohtuu keskellä ja käännösten aloitus jiipeissä sen takia melko helppoa. Lautatausta kun on takana, jää paino helposti taakse käännöksissä ja se taas ei oikein toimi suksen kanssa. Juuri tässä tuntui twini helpottavan asiaa. Rinteessä Shreditor tuntui mukavan ketterältä ja kääntösäde ilmoitettua paljon lyhyemmältä. Jäiselle rinteelle kovempaan vauhtiin ei silti paras vaihtoehto. 102mm leveys ei oikeastaan missään tilanteessa tullut esille, vaan siinä missä kapeammankin suksen sai Shreditorinkin kääntymään.

Nordica Enforcer 93

pituus: 185cm
leveys: 126-93-115
kääntösäde: 18,5m
profiili: voimakas camber, kärki rocker
Enforcer perinteisine campereineen tuntui purevammalta kuin edelliset vaihtoehdot. Vaikka leijan kanssa tuota ei samalla tavalla kuin rinteessä huomaakaan, on ero silti olemassa. Suksena Enforcer 93 on varmaan yksi parhaista vaihtoehdoista, jos vain yhden parin itselleen hankkii. Helpoin suksi alustan vaihdellessa jäisen ja sohjon välillä rinteessä - asia josta ei varmasti ole haittaa leijan vetämänä. Tukevan ja varman tuntuinen kaikissa olosuhteissa, syvempään lumeen 100mm Enforcer olisi silti varmasti parempi vaihtoehto.

Niin kuin lumilaudan ei myöskään suksen ominaisuudet pääse oikeuksiinsa leijan vedon alaisena ja erot kaventuvat huomattavasti. Itse tekisin valinnan sen mukaan mitä ominaisuuksia rinteessä arvostaa.

Camber tuo sukseen purevuutta joka vaihtelevissa olosuhteissa yleisesti on hyvä juttu. Kun alusta on riittävän pehmeä camberin merkitys pienenee ja full rocker tai flätti suksi saattaa tuntua leppoisammalta ja kevyemmin kääntyvältä.

Rocker pitää suksen keulan pinnalla pehmeällä lumella. Perän rockker taas helpottaa suksen kääntämistä sekä luistattamista silti tarjoten kantavuutta upottavissa olosuhteissa. Mitä enemmän rockkeria sen huonompi kanttipito on kovalla alustalla.

Twintip helpottaa liikkumista leijaa nostaessa ja on freestyle käytössä monipuolisempi, mahdollistaen myös takaperin ajon. Etupainoinen siteen sijoitus helpottaa myös käännöksen aloitusta. Huonokuntoisella alustalla siteen sijoittaminen keskelle on silti tarkempi laskijan painojakauman kanssa suksen päällä.

Suksen directionaali muoto, jossa on reilusti keulaa suhteessa perään, helpottaa suksen hallittavuutta kun alusta muuttuu epämääräiseksi. Painotusta ei juuri tarvitse muuttaa normaalista laskuasennosta ja se myös sallii enemmän virheitä. Keulan rocker vaikuttaa positiivisesti myös tähän asiaan. Luonnollisesti blindiin laskeutumiset ja takaperin ajo hiukan hankaloituvat epäsymmetrisellä suksella.

Leveämpi suksi kantaa paremmin, mutta pääsääntöisesti on pidoltaan huonompi jäisillä pinnoilla. Heti kun alustana on edes 5cm pehmeätä lunta järvellä tai rinteessä, leveyden vaikutus kantti pitoon pienentyy tai häviää kokonaan. On enemmänkin makuasia mikä on liian leveä tai kapea.

Suksen jäykkyys olisi hyvä olla riittävä. Varsinki kiertojäykkyyteen on syytä kiinnittää huomiota. Kiertojäykkyydeltään löysä suksi päästää kantin luistamaan, vaikka kuinka yrittäisi painetta kantille saada. Pituusjäykkyydeltään suksen ei tarvitse olla ratakisko ja useimmiten hiukan rennompi suksi onkin mielyttävämpi niin rinteessä kuin leijankin kanssa. Valitettavasti jäykkyys ja varsinkin kiertojäykkyys on asia minkä toteaminen ostotilanteessa on melko haastavaa. Taivuttelemalla saa tuntumaa onko suksi löysä pituussuunnassa, mutta kiertojäykkyys selviää vasta rinteessa.
Ainakaan testattujen suksien kohdalla kiertojäykkyys ei ollut ongelma. Pituusjäykkyyden suhteen aivan tasapuolista arviota ei voi antaa, koska K2:ten rocker-muoto tekee suksesta perustuntumaltaan omalla tavallaan löysemmän. Kun suksen laittaa kantilleen sitä ei tarvitse taivuttaa käännökseen. Nordicassa taas camber taivuteen suoraksi ja sen jälkeen vielä mutkan muotoon. Aika lähellä toisiaan olivat, mutta Enforcer silti jämäkämpi.

Jos silti puhtaasti leijakäyttöön suksea etsisin niin itse valitsisin reilulla kärkirockkerilla ja camberilla varustetun suksen. Tosin käytännössä flätillä profiililla tehty Pinnacle 95 ei tuntunut menoa rajoittavan juuri millään tavalla leijan vetämänä edes kovalla alustalla. Satavitonen oli jonkin verran rauhattomampi samantyyppisellä alustalla.

Suksen leveyden määrittelee se kuinka optimistinen on lumen määrän kanssa. Kaikki plus 80mm vyötäröt toimivat varmasti. Itse luulisin optimin oleva 90-100mm korvilla. Käytännössä 90mm vyötäröllä ajelee kaikki etelän kelit ja suurimman osan pohjoisenkin tarjonnasta. Pituuden suhteen valitsisin sen pidemmän vaihtoehdon. Pidempi mitta antaa huonoissa olosuhteissa anteeksi virheitä tasapainossa ja on vakaampi kovemmassa vauhdissa. Leijalla ajaessa myös lisääntyneen pituuden mukanaan tuoma suurempi kääntösäde on plussaa, vähentäen leikkaavalle sukselle tyypillistä ylätuuleen haraamista ja tuoden vakautta ajoon.

Sidepuolella itse liputan Marker Baron -tyylisen perinteisemmän ratkaisun puolesta. Kanta-aukeavuus on tärkeä, muutoin tuulen loppuessa on pulassa jos joutuu pidempiä matkoja lumihangessa tarpomaan. Useimmiten myös puurajaan pääsy vaatii jonkin verran skinnaamista eikä 100 metriä upottavassa hangessa ole mukavin startti päivään ilman lisää pinta-alaa jalkojen alla. Järven tai meren jäällä pärjää kyllä aivan tavallisellakin siteellä, jos ei pidemmällä ole lähdössä.

Pika testissä ollut Markerin kingpin oli kiinnitetty olosuhteisiin nähden liian lyhyeen sukseen eikä paketti näin ollut kiinnostava enempiin testeihin. Asia mikä tuli selväksi oli, että kyseinen side on huomattavasti hankalampi käyttää kuin Baron. Lisäksi pinnisiteille tyypillisesti etukappale ei välttämättä laukea yhtä turvallisesti kuin normaalisiteissä. Pitää ehkä testata Kingppinniä vielä toisen kerran jossain suksessa, joka on enemmän omaan mieleen. Silti niillä etäisyyksillä mitä snowkiteä harrastaakseen joutuu skinnaamaan, ei juuri ole väliä noin 800g painonnousulla jonka Baron tuo mukanaan. Luonnollisesti asia muuttuu jos on tarkoitus osallistua leijavaellukselle.

Siteitä valitessa suosittelen kiinnittämään huomiota siihen, että pystyy tavallisen ISO 5355 monon pohjan lisäksi käyttämään alpine touring AT ISO 9523 pohjaa, joka tekee elämästä huomattavan paljon helpompaa tarjoamalla täyskumipohjallaan kunnon pidon kävellessä. Lisäksi markkinoilla on tarjolla näiden välimuotoa Walk-to-Ride (WTR) ja GripWalk, jotka ovat yhteensopivia AT ISO 9523 siteen kanssa ja joissa voidaan käyttää myös tavallista ISO 5355 pohjan monoa. AT ISO 9523, GripWalk tai WTR pohjallista monoa ei pysty käyttämään ISO 5355 pohjalle tarkoitetun siteen kanssa.
Esimerkiksi käytössä ollut Markerin Baron hyväksyy sekä GripWalk, WTR että AT ISO 9523 pohjalliset monot. Epäselvissä tapauksissa kannattaa turvautua asiantuntevan liikkeen puoleen, siteestä ei päällepäin välttämättä näe mitkä pohjat ovat yhteensopivia.

Mono on pitkälti makuasia, mutta sitä tosiasiaa ei voi kiertää, että kävelyvapautin ja kunnon pitävä kumipohja on erittäin mukava lisä.


Melko helppo valita kumman monon mieluummin koko päiväksi jalkaan laittaa. Mono jossa on painoltaan kevyemmän Tech-siteen niin kuin Marker Kingpin tai Dynafit kiinnitys mahdollisuus on järki valinta, jos mäkien kipuaminen lihasvoimin tulevaisuudessa on suunnitelmissa.

Makuasioita paljolti nämä, testatuista suksista itse pidin eniten 105 Pinnaclesta. Toimii nimenomaan niissä olosuhteissa missä itse nauttii harrastamisesta eniten ja riittävän hyvin myös kovemmilla alustoilla. Kysymysmerkkinä jäi mietityttämään Enforcerin 100 millinen versio ja sen aikuisten mittainen 193cm versio. 93 millinen ja 185 senttinen Enforcer kun on vähän liian hoidetun rinteen laite omaan mieleen, vaikkakin ehdottomasti testatuista järkevin, ottaen huomioon sen että yleensä varsinkin Etelä-Suomessa on pelkkää betonia niin rinteessä kuin jäälläkin.

Lopuksi voisi todeta että harvoinpa niitä harrastusvälineitä kannattaa järjellä valita. Yleensä silloin tulee ensin ostettua järkevä ja heti perään se minkä alkujaankin olisi ottanut.

Tomi.T