Muotia outdoorista kaduille ja takaisin

Yleisö televisioiden ääressä kohahti kun ruotsalaisen Henrik Harlautin kalsarit loistivat Sotshin olympialaisten slopestylerinteessä. Harlautin nilkkoihin pudonneet lökäpöksyt nousivat puheenaiheeksi ympäri maailmaa. Ne lanseerasivat uuden lajin kaikkien tietoon samalla tavalla kuin Heikki Sorsan irokeesi lumilautailussa vuoden 2002 olympialaisissa.

Relaan yhteisössäkin alettiin pohtia lokäpöksyjä ja niiden historiaa. Niiden yhteys lasketteluun ja ulkoiluharrastuksiin mietityttää edelleen, vaikka roikkuvat housut ovatkin kuuluneet skeitti-, lumilautailu- ja katumuotiin jo 25 vuoden ajan.

Relaan yhteisön innostamina päätimmekin selvittää ulkoilulajien ja vaatemuodin ilmiöitä. Yllätyksemme huomasimme että muutamilla suosituilla vaatteilla on juuret outdoor-kulttuureissa.
 

Onko Harlaut ollut vankilassa vai surffaamassa?

Relaan keskusteluissakin löydettiin nopeasti roikkuvien housujen kulttuurihistoriallinen yhteys kaupunkien pikkurikollisiin. Wikipediankin mukaan roikkuvat housut symboloivat alunperin vankeja. Yhdysvaltojen vankiloissa oli vyön käyttö kielletty potentiaalisena tappeluaseena ja itsemurhavälineenä. Vankien housut roikkuivat ja kaupunkien nuoret kovanaamat omaksuivat tyylin vapaallekin.

Skeittaajien, lumilautailijoiden ja vapaalaskijoiden kohdalla on syytä muistaa kuitenkin muutakin kuin housujen roikkuminen. Tärkeää on myös housujen reilu koko.

Leveät housut eli baggyt ovat sinnitelleet katumuodissa jo pitkään. Osittain nämä rennot housut tulivat muotiin jo ennen housujen roikkumismuotia.

Leveistä baggyistä taas ei tarvitse kiittää vankeja. Niiden taustalla ovatkin kalifornialaiset surffaajat.

Surffaajille löysä ja helposti puettava vaate oli tärkeä. Siksi he suosivat reilun kokoisia Levi's 501 -farkkuja. Kyseinen farkkumalli on lahkeeltaan melko leveä.

Reilun kokoisten farkkujen lahkeiden ei ollut hyvä raahata maassa. Surffaajat katkaisivatkin farkkujen lahkeet nilkan yläpuolelta. Käteväksi lyhennetty lahje lisäsi entisestään farkun leveysvaikutelmaa ja baggytyyli syntyi.

Surffaajien farkut kokivat myös kovia hiekan, suolaveden ja auringon kuluttaessa niitä. Baggytyylinen ja vaaleaksi kulunut farkku erotti surffaajat selvästi muista kalifornialaisista. Myöhemmin farkkujen baggytyylin lisäksi myös surffaajien farkkuja muistuttavat kivipesut sekä erilaiset vaalennus- ja kulutuskäsittelyt ovat tulleet yleisiksi.

Henrik Harlautin ja muiden lökäpöksyjen vaatteiden taustalla on siis rikollisten kovuuden ihannoinnin lisäksi myös annos rentoa surffikultturia. Se sopiikin rastatukkaiselle ja iloiselle Harlautille.
 

Kalifornia dreaming ja t-paita päälle

Surffitausta löytyy muualtakin kuin leveistä housuista. T-paita on nykyään maailman yleisin vaate. Tarkemmin sanottuna painokuvalla tai tekstillä koristeltu printti-t-paita.

Ennen printtikuvioita t-paidan lanseeraasivat kaikille jenkkisotilaat ja James Dean. Silloin tarjolla oli lähinnä valkoisia t-paitoja tai korkeintaan muutamaa perusväriä.

Yllättävä muutos t-paitakäytäntöön tapahtui Kaliforniassa 1960-luvulla. Surffikulttuuri oli silloin kovassa nousussa. Surffin yleistyminen leppoisaksi koko kansan lajiksi synnytti kovimmissa aktiivisurffaajissa vastarintaliikkeen. Paikallisten surffikauppojen ympärille muodostuneet aktiivisurffaajien ryhmät tiivistivät rivejään.

Näistä paikallisista pienistä surffiporukoista muodostui kunnon hardcore-surffijengejä. Osa surffirannoista vallattiin jengien omaksi leikkikentäksi ja Locals only –tekstit ilmestyivät rannoille.

Uudet kovat surffijengit tarvitsivat tietysti omat ulkoisetkin jengimerkkinsä. Paikalliset surffikaupat keksivätkin kirjoittaa kaupan tai surffijengin nimen tussilla valkoiseen t-paitaan. Näitä surffijengin nimellä varustettuja t-paitoja annettiin vain surffijengin jäsenille. Valikoitu jakelu teki näistä tusseilla tai maaleilla tehdyistä tekstillisistä t-paidoista haluttuja ja ihailtuja.

Myöhemmin joku kalifornialaisista surffikaupoista alkoi muuttaa linjaansa ja myydä omia teksti-t-paitojaan muillekin. Kaupan oman surffijengin lisäksi niitä alkoivat pitää kaupan ja sen surffijengin fanitkin. Painotekniikoiden ja muiden kehittyessä ilmiö kehittyi ja otti tuulta purjeisiin. Lopputuloksen näkee nyt suomalaisessakin vaatekaupassa.


Printti-t-paita ei ole enää vain surffaajan tunnus
 

Huppu päähän ja menoksi

Nykyään sekä lasketteluvaatteissa, ulkoiluvaatteissa että katumuodissa suositaan huppuja. Huppujenkin historiassa yhdistyvät kadut ja ulkoilu vastaavasti kuin lökäpöksyissä.

Relaan keskustelussa mainittiin huppuille roikkuvia housuja vastaava yhteys kaupunkien rikollisiin ja jengeihin. Huppari tarjoaa nopean ja helpon mahdollisuuden suojata itsensä tunnistamattomaksi. Huppari onkin ylivoimaisen kätevä jos joutuu jatkuvasti ammuskelemaan kilpailevien jengien edustajia tai tekemään ryöstöjä.

Huppari on katurikollisten päällä kulkeutunut oikeussaleihinkin. Hupparin huppuun suojautuneet syytetyt ovat yleinen näky lehtien rikosjutuissa. Suomessakin on keskusteltu jopa hupparien kieltämisestä oikeudessa.

Ulkoilija tai laskettelija ei kuitenkaan aina halua olla kivenkova gangsteri. Joskus ulkoilijan on kylmä. Huppu on silloin vähintään yhtä tärkeä kuin kioskia ryöstettäessä.

Ulkoiluvaatteisiin huput ovatkin tulleet anorakeista ja parkatakeista. Kyseiset vaatteet ovat nykyään suosittuja katumuodissakin.

Anorakit ja parkatakit ovat inuiittien kehittämiä. Inuiittien huput ovat pitkän orgaanisen tuotekehityksen tulos. Oikeaoppinen huppu lämmittää pään ja niskan lisäksi kasvojakin. Pitkälle jalostunut hupun muoto luo kasvojen eteen lämpimämmästä ilmasta eristekerroksen ihon ja jäätävän ulkoilman välille. Eristävän ilmankerroksen syntyminen ja pysyminen kasvojen edessä on pienestä kiinni. Parkahupun tarkka muoto onkin kehittynyt lopulliseksi satojen vuosien kuluessa. Hupun rikollisille tarjoama anonymiteetti on siis vain satunnainen sivujuonne huppuevoluutiossa.
 

Nykyaikainen muoti on siis yllättävän paljon velkaa esimerkiksi surffaajille ja inuiiteille. T-paitojen, lökäpöksyjen ja huppujen lisäksi ulkoilu ja muoti kohtaavat myös esimerkiksi repuissa ja jalkineissa. Fjällrävenin reppujakin näkee enemmän kaupungilla kuin tuntureilla tai partioleirillä. Odotammekin innolla seuraavaa ulkoilijoilta kaduille siirtyvää trendiä.

Markku Jussila

Markku Jussila
Offline
Viimeksi kirjautunut: 1 vuosi 7 kuukautta sitten
Liittyi: 15.08.2011 - 21:35

Henrik Harlautista kaikki lähti. Tässä näkemyksiä Harlautista ja Harlautin tyylistä:

http://www.buzzfeed.com/mrloganrhoades/15-reasons-why-swedish-freeskier-...

maunoooh
Offline
Viimeksi kirjautunut: 2 viikkoa 3 päivää sitten
Liittyi: 07.11.2011 - 22:00

Hyvä teksti, Harlaut on kova jäbä, ei siitä mihinkään pääse :) Saattaa jopa viedä voiton kiipeilyn mahtavasta (kylläkin vähentyneestä :( ) spandex-muodista.. :D Vai voittaako mikään spandexeja?

nilakka
Offline
Viimeksi kirjautunut: 6 kuukautta 2 viikkoa sitten
Liittyi: 14.07.2005 - 00:13

Asiaa!! Olen itse 50v ja haluaisin muotia joka näyttäisi hyvältä sekä metsässä,että kadulla.
Vielä ei sopivaa ole vastaan tullut... Kohtuuhinnalla.
On se kumma,että tietyt kamat vielä alessakin on hinnoiltaan tosi törkeitä.
Kuka kumma maksaa aletuottesta 250 euroa?????

Minulla ei ole varaa maksaa edes 100 euroa. 50 euroa ehkä... kerran kuussa.
Pakko todeta,että retkeily ja vähänkään siihen viittaava on rikkaiden hommaa.

jeppe jääkarhu
Offline
Viimeksi kirjautunut: 1 viikko 16 tuntia sitten
Liittyi: 28.10.2010 - 11:23

Itse muistelen kuulleeni housujen alkaneen roikkua estääkseen skeden tulemista alhaalta päin munille...

temirhan7
Offline
Viimeksi kirjautunut: 3 vuotta 4 viikkoa sitten
Liittyi: 01.02.2013 - 00:05

Minulla taas on käsitys noista roikkuvista ylisuurista housuista se että niihin mahtuu viikon paskat.

Artturi Kröger
Offline
Viimeksi kirjautunut: 1 vuosi 11 kuukautta sitten
Liittyi: 30.08.2011 - 15:09

[quote=nilakka]--- Minulla ei ole varaa maksaa edes 100 euroa. 50 euroa ehkä... kerran kuussa. Pakko todeta,että retkeily ja vähänkään siihen viittaava on rikkaiden hommaa.[/quote]

Nilakka, suosittelen lämpimästi seuraamaan Relaan Puotia. Siellä on usein erittäin huokealla loistavan tasoista käytettyä kamaa, olipa kyse ulkoilutekstiileistä, -elektroniikasta, aurinkolaseista, ties mistä. Tiedän muutamankin tyypin - itseni mukaan lukien - jotka hankkivat melkein kaikki outdoor-romppeet sieltä.

nilakka
Offline
Viimeksi kirjautunut: 6 kuukautta 2 viikkoa sitten
Liittyi: 14.07.2005 - 00:13

Puodin ongelma on,että joutuisin kirjoittamaan monta,monta,ilmoitusta...
Sen sijaan että kertoisin kerralla tarvitsevani kamaa 160cm pituiselle läskille.....
Siellä kun halutaan ilmoitus/tuote.
En jaksa kirjoitella kymmentä ilmoitusta.....

Mut kiitos tiedosta,tarttee harkita...