Outdooria olympialaisissa?

Lontoossa heitetään keihästä, ammutaan, nostetaan painoja, voimistellaan, uidaan ja soudetaan. Mutta on mukana myös mielenkiintoisia, Suomessa vähälle huomioille jääviä lajeja, jotka lämmittävät outdoor-ihmisen mieltä. Esimerkiksi koskimelonta, avovesiuinti ja maastopyöräily ovat selvästi outdooria, BMX jo oikeaa action sporttia. Tässä lyhyt johdanto näihin lajeihin.

Vai olisiko multisporttaajan laji sittenkin kenties nykyaikainen viisiottelu? Vaikka lajit eivät ehkä kovin moderneja enää olekaan, vaatii miekkailun, uinnin, esteratsastuksen, ammunnan ja juoksun yhdistäminen todellista monilajiosaamista – ja paljon harjoittelua.

 

Koskimelonta 29.7.–2.8.

Koskimelonnan alalajeista olympiaohjelmaan kuuluu melontapujottelu. Ensimmäiset mitalit lajissa jaetaan huomenna tiistaina, kun radalla ovat parhaat kanoottiyksiköt. Kanoottiyksiköiden ohella pujottelussa kilpaillaan myös kanoottikaksikoilla ja kajakkiyksiköillä. 

Koskimelonnan kisapaikka on Lee Valley White Water Center, joka sijaitsee noin 30 kilometrin päässä olympiakylästä. Koskimelontakeskuksessa on sekä olympiastandardit täyttävä kisakoski että harjoittelukoski. Koskimelontakeskus on kisojen ainoa täysin uusi kisapaikka, jota myös yleisö on voinut käyttää jo ennen olympialaisia.

Olympialaisten kilpailuradalla on pituutta 300 metriä ja korkeuseroa 5,5 metriä. Kyseessä ei ole luonnonkoski, vaan vettä liikutellaan pumppujärjestelmällä, joka syöttää koskeen vettä 15 kuutiometriä sekunnissa. 

Lee Valley White Water Centerin koskessa suomalaisia ei nähdä. Ratamelonnassa sen sijaan suomalaisedustus on vahva: mukana ovat Jenni Mikkonen ja Anne Rikala, joilta molemmilta voi odottaa menestystä. 

 

Avovesiuinti 10.8.

Uinti on ollut olympialaisten ohjelmassa jo ensimmäisistä Lontoon vuoden 1896 kisoista alkaen. Yleensä tv-ruuduissa näytetään kaakeleilla verhoiltuja altaita, mutta on olympialaisten ohjelmassa myös uintia avovedessä: 10 kilometrin avovesiuintimatka tuli osaksi olympiaohjelmaa Pekingin kisoissa 2008.

Lontoon Hyde Parkissa uidaan perjantaina 10.8. naisten ja miesten 10 kilometrin kilpailut. Maantiepyöräilyn tapaan maratonuintia on mahdollista seurata paikanpäällä ilman pääsylippua, joten luvassa lienee suuri kansanjuhla.

 

Maastopyöräily 11.–12.8.

Ensi viikonloppuna Hadleigh Farmilla, Essexissä ajetaan pelastusarmeijan mailla maastopyöräilyn cross country -kilpailu. Rata risteilee avoimessa maastossa, joten reitti näyttää varsin erilaiselta kuin suomalainen metsäpyöräily. Teknistä haastetta radalle on lisätty rakentamalla mm. kivikko-osuuksia. Rata on teknisesti varsin helppo ja nopea, joten 29-tuumaisia pyöriä tullaan varmasti käyttämään paljon. 4,7 kilometrin mittaisella reitillä on korkeuseroa 172 metriä.

Kilpailullisesti kiinnostava kysymys on, onnistuuko Julien Absalon hattutempussaan ja voittaa kolmannen olympiakultansa. Ranskalainen vei voiton sekä 2004 että 2008. Kovan vastuksen hän tulee saamaan esimerkiksi sveitsiläiseltä Nino Schurterilta. Schurterin kovasta kunnosta kertoo voitto viimeisessä olympialaisia edeltäneessä maailmancupin osakilpailussa viime viikonloppuna Ranskassa. 

Suomalaisedustusta ei tässäkään lajissa ole. Vaikka Pia Sundstedt on maastopyöräilyn maratonmatkojen hallitseva Euroopan mestari, ei se auta lajin olympiaversion paikkoja jaettaessa. 

 

BMX-pyöräily 8.–10.8.

BMX-pyöräily (bicycle motocross) on olympiaohjelmassa nyt toista kertaa. Olympialaisten BMX:ssä on kyse BMX:n racing-alalajista, joka muistuttaa paljon esikuvaansa motocrossia: joukko ajajia starttaa samanaikaisesti radalle, joka koostuu erilaisista hyppyreistä ja kallistetuista mutkista. Ensin kuitenkin ajetaan aika-ajot, joiden perusteella pyöräilijät sijoitetaan kaavioon. Näin varmistetaan, että nopeimmat kohtaavat toisensa aikaisintaan finaalissa.

Lontoossa BMX-rata sijaitsee olympiakylän pohjoispuolella, velodromin vieressä. Rata alkaa kahdeksan metriä korkealta lähtörampilta ja sillä on pituutta 450 metriä. 

BMX on näistä lajeista ainoa, jossa on myös suomalaisedustusta: vaikka Tory Nyhaug edustaa kisoissa Kanadaa, on hän myös Suomen kansalainen. Nyhaugin äiti on suomalainen. 20-vuotias Nyhaug on vuoden 2009 nuorten maailmanmestari ja kilpailee olympialaisissa ensi kertaa. Tällä hetkellä mies on Kansainvälisen pyöräilyunionin BMX:n overall rankingissa 14.

 

Onko kesäkisojen lajivalikoima talvikisoja jäljessä?

Talviolympialaisten ohjelmaan on viime vuosina otettu mukaan mm. halfpipe ja skicross. Niillä kosiskellaan etenkin nuoria katsojia. Uudet olympialajit herättävät kuitenkin paljon kysymyksiä: Löytyykö kesäkisoista vastaavia, nykyaikaisia lajeja? Pysyvätkö kesäkisat mukana talvilajien uudistustahdissa? Ja mitä lajeja edes pitäisi valita mukaan? Miltä kuulostaisi olympialajina kiipeily, surffaus, skeittaus tai freestylemelonta?

Kansainväliselle olympiakomitealle tärkeää on esimerkiksi lajin suosio ja levinneisyys. Mutta mikä lajille on tärkeää? Onko jäsenyys olympiaperheessä aina siunaus vai voiko se myös tappaa lajin syvimmän olemuksen ja hidastaa lajin kehitystä? Kun laji on olympialaisissa, tietävät urheilijat tarkalleen, miten ja mistä kisataan. Jääkö silloin rajojen rikkominen, tyylittely ja uudet kokeilut vähemmälle? Näihin kysymyksiin ei liene yhtä oikeaa vastausta.

 

Seuraa kisoja suorana lähetyksenä Euroopan yleisradioyhtiön sivuilta.

 


Geolocation
Foorumilinkki: 
http://www.relaa.com/keskustelu/index.php?topic=41229.0

Antti Laiho