Pallas-Yllästunturin kansallispuiston maastopyöräily – pro tips

Tässä artikkelissa pureudutaan Pallas-Yllästunturin kansallispuiston maastopyöräilyyn Timo Veijalaisen kanssa. Timo on kartoittanut viime kesän aikana puiston pyöräilymahdollisuudet ja uskallan väittää, että hänellä on paras käsitys alueen maastopyöräilypotentiaalista.

 

Timo ajoi ensimmäisenä koko reitin Hetasta Ylläkselle - kesällä. 

Pyöräily vapautui Pallas-Yllästunturin kansallispuistossa viimevuoden kesäkuun lopussa. Yhdessä puiston läheisten alueiden maastopyöräilypolkujen kanssa alueen pyöräilymahdollisuudet ovat nykyisin kiinnostavat kansainvälisessä mittakaavassa. Pyöräiltävää riittää Ylläkseltä aina Norjaan asti. Satojen kilometrien reittiverkosto tarjoaa mahdollisuuden useiden päivien pyöräseikkailulle. Pyörällä pystyy liikkumaan helposti kymmenien kilometrien etappeja, joka mahdollistaa retkeilypalveluiden käyttämistä hyväksi patikointia paremmin silloin, kun palveluiden välimatka on enemmän kuin päivän kävelymatka.

Kansallispuistoissa noudatetaan puistokohtaisia järjestyssääntöjä ja jokamiehen oikeudet eivät päde puistoalueilla. Puiston sisällä voi olla erilaisia vyöhykkeitä, joilla on omat sääntönsä. Pallas-Yllästunturin kansallispuistossa pyöräily on sallittua merkityillä reiteillä lukuun ottamatta Varkaankurun, Tuomikurun, Pirunkurun ja Kellostapulinkurun osuuksia. Kahdessa ensimmäisessä pyöräilykielto johtuu luonnonsuojelullisista syistä ja kahdessa jälkimmäisessä reittien soveltumattomuudesta pyöräilyyn.

Kansallispuistossa on merkittyjä maastopyöräilyreittejä, jotka ovat kunnostettu pyöräilyä varten. Alueelta löytyy helppoa ajettavaa, joka sopii aloittelevillekin maastopyöräilijöille. Aktiivimaastopyöräilijöitä kiinnostaa varmasti pyöräilyn vapautumisen tuomat uudet reittivaihtoehdot. Näillä merkityillä retkeilyreiteillä on paljon pyöräiltävää. Useimmiten reitit ovat vaativampia ja niissä saattaa tulla vastaan jalkautumista vaativia kohtia. Kaikki reitit eivät ole kuitenkaan mielekkäitä pyöräilyn näkökulmasta. Seuraavassa Timon kolme reittivinkkiä, jotka kannattaa ajaa.

 

Äkäskeron kierros

Kuvat: Joel Kauppinen

Äkäskeron kierroksen voi ajaa lyhyenä muutaman tunnin lenkkinä Peurakaltiolta. Koko päivän retken saa, kun aloittaa retken Äkäslompolosta ensin Kotamajalle ja ajamalla siitä edelleen Peurakaltioon. Vaikka reitti palaa takaisin Kotamajan kautta, niin suurimman osan reittiä voi ajaa eri uraa kuin mennessä.

Reitti on helppo Kotamajalle asti. Kotamajalta jatkaessa on vaikeampi etappi, jossa on kivikkoa, juurakkoa ja muutama pehmeämpi paikka.

Peurakaltiolta lähtee nousu Äkäskeron päälle. Mäki on sen verran jyrkkä, että osa matkasta on helpompaa työntää pyörä ylös. Jyrkän osuuden jälkeen alkaa hyvä ja nopea polku, joka kulkee keron laella. Lasku alas on niin ikään jyrkkä ja osin tekninen. Taitava pyöräilijä pystyy ajamaan koko reitin alas.

Laskun jälkeen jatkuu tekninen osuus muutaman kilometrin verran kohti Äkäsmyllyä. Loppuosuus on helpompaa ajettavaa. Paluumatkalla voi käydä tutustumassa Äkäsaivoon.

Reittiin voi yhdistää myös Linkukeron kierroksen. Reitti on vähemmän käytetty ja reittiä huolletaan harvemmin. Linkukerolta avautuu hienot näkymät Ylläksen tuntureille.

Äkäskeron kierros

 

Hangaskurun kierros

Kuva: Timo Veijalainen

Hangaskurun reitti sopii taitavalle tai haasteita janoavalle maastopyöräilijälle. Reitin voi ajaa kumpaan suuntaan tahansa, mutta myötäpäivään ajettaessa, se on ehkä vauhdikkaampi. Reitin ajaminen kestää pari tuntia. Sen varrella on kauniita tunturi- ja jänkämaisemia.

Osuus Hangaskurun kodalta Latvamajalle on teknistä, osin juurakkoista ja muutamissa paikoissa pehmeää. Reitillä on myös vanhoja pitkospuita. Tällä osuudella voi laskea, montako kertaa pitää laittaa jalka maahan. Tänä kesänä Metsähallitus kunnostaa reittiä ja siitä tullee helpommin ajettava.

Hangaskurun laavu on hyvä paikka pysähtyä. Reitin läheisyydessä on myös uusi Tahkokurun kota.

Hangaskurun kierros

 

Hetta-Ylläs

Hetta-Ylläs -reitti sopii kokeneelle, hyväkuntoiselle ja seikkailunhaluiselle maastopyöräilijälle. Usean huipun kautta kulkeva reitti on maisemallisesti ainutlaatuinen. 

Kansallispuiston halki kulkeva reitti on mielekkäämpi ajaa Hetasta Ylläkselle eli pohjoisesta etelään. Se helpottuu Ylläksen päässä. Retki on taitavan ja hyväkuntoisen pyöräilijän mahdollista ajaa noin 15 tunnissa. Sitä ei suositella kerralla ajettavaksi vaan matka on suositeltavaa jakaa kolmen päivän etappeihin esimerkiksi seuraavasti:

-Hetta-Nammalankuru/Rihmakuru (Varaus/autiotupa - kota)

-Nammalankuru(Rihmakuru)- Mustakero autiotupa-(Keimiöjärvi)

-Mustakero (Keimiö)-Ylläs

Matkalla on tie-etappi Keimiöjärven P-paikalta Rauhalan kylään Reitillä on useita louhikkoisia etappeja ja suuri rengasrikkoriski. Muista ottaa mukaan riittävästi huoltotarvikkeita, ettei tarvitse kävellä kotiin.

Reitin hankalimmat osuudet:

Pahakuru-Hannukuru, alku Hannukurusta kohti Pallasta: 100m yhteensä, 10 min

Suaskuru ja Lumikero: vetistä ja risukkoista 700 m, nousu todella vaativa Lumikeron päälle, tekninen ja jyrkkä, kivikkoinen

Rihmakurun alkunousu: 400 m kivikkoinen

Pallaskurun eteläpuoli: teknistä, mutta pääosin ajettavaa Lommolotunturin P-paikalle asti

Lommoltunturin osuus: 2,5 km vaikea etappi, taitavan mahdollista ajaa

Reitin hienoimmat osuudet: Suaskuruun lasku, lasku Lumikerolta Lumikuruun, parhaat ja ajettavimmat polkupätkät Hetan pään Pyhäkero-Pahakuru

Hetta-Ylläs

Relaa kiittää Timoa maastopyöräilyn edistämisestä ja reittitiedoista. 


Joel Kauppinen