Puuppolansuksi - Käsintehtyjä vapaalaskusuksia Jyväskylästä

Kuva: Petrus Lesonen

Noin vuoden toiminnassa ollut Puuppolan Suksi sai alkunsa Valkeakoski-opiston suksenrakennuskurssilla 2009 elokuussa. Relaan kautta bongattu kurssi innoitti Jani Ahvenaisen kokeilemaan suksien rakentamista.

 
Janin lasku-ura alkoi viisi vuotiaana Ylläksellä. Nuoren laskijan taival oli täynnä vaaratilanteita. "Laskin muikkuverkkoon, mutta homma on lähtenyt siitä kehittymään." Sompahissiin tarttunut suksisauvakaan ei saanut lannistettua nuorta laskijaa ja nyt on menossa jo 27. laskukausi. Alkuun laskeminen oli harrastelua ja parkkihommia, mutta ajokortin myötä laskureissut alkoivat suuntautua kauemmaksi laskukeskuksista. Ylläksen ja Rukan lähioffarit tulivat tutuksi. Valtavaaraa kiivettiin alppimonot jalassa ja sukset repussa ylös. Pikkuhiljaa laskeminen ja nimenomaan vapaalasku vei ulkomaille Norjaan ja Alpeille. 
 
 
"Tietynlainen vapaus keksiä maastosta tai rinteestä omia hauskoja tapoja edetä on se juttu, joka vapaalaskussa viehättää. Metsästä löytää omia linjoja. Laskemisen vapaus eikä kukaan ole tuomaroimassa."
 
Kilpaileminen Ahvenaista ei oikeastaan ole hiihtohommissa kiinnostanut. "Se ei vaan ollut oma juttu. Kilpavietti jäi uimahyppykilpailuihin."
 
Suksien rakentelu alkoi Relaan kautta bongatulta suksienrakennuskurssilta. Ystävänsä Ilkka Heleniuksen kanssa Jani ajeli kerran viikossa Valkeakosken opistolle opettelemaan suksien tekoa. Omaa verstasta aletiin samoihin aikoihin pystyttämään Ilkan isän autotalliin. Suksivarastossa tehtiin lämpimässä tehtävät työt kuten laminoinnit. Sukset piti kääntää ulkona ympäri, tilaa kun oli käytössä ruhtinaalliset 2 kertaa 3 metriä. Sisälle oli silti saatu mahdutettua 2.4 metrin suksiprässi. Millaiset olivat sitten ensimmäiset kurssilla syntyneet sivakat? "Sukset vapaalaskuun 110mm keskeltä, perinteisellä jalkavuudella, pitkä kääntösäde, pitkä sidewall - ne tuli laskettua loppuun."
 
Kuva: Petrus Lesonen
 
Kurssin jälkeen suksia tuli rakenneltua omaan käyttöön ja silloin tällöin joku kyseli saisiko noita ostaa. Sukulaiset saivat kokeilusuksia käyttöönsä. Pikkuhiljaa kokemuksen ja tietämyksen myötä materiaalit ja puuviilut ovat vaihtuneet sopivampiin. "Ei ole olemassa hyvää tai huonoa suksea, vaan sopivia eri tarkoituksiin. Kehitetään suksien ominaisuuksia materiaalien avulla." Jani toteaa. 
 
Jani aloitti käsityöntekijän ammattitutkinnon opiskelun puolitoista vuotta sitten. Suksia kyseltiin ja jonkun verran kauppaa tehtiin koulun osuuskunnan kautta, mutta homma oli pienimuotoista ja tuntui vaikealle. Kysynnästä innoittuneena oma yritys perustettiin tammikuussa 2016. Tuoreella yrittäjällä on ollut edessään paljon oppimista ja haasteita varsinkin kun kyseessä on ensimmäinen oma firma. "Välillä tuntuu, että ois kiva tehdä suksiakin." Puuppolan suksi pyörii yhden hengen yrityksenä. Jani hoitaa toimitusjohtajan, tuotannon ja siivojan hommat. Testaajatiimi on kuitenkin avustamassa suksien kehittelyssä ja ominaisuuksien hiomisessa. Porukassa on tuttuja nimiä suomalaisesta vapaalaskuskenestä mm. Ape Majava ja Miikka Laakso. 
 
Puuppolan Suksi, miten näin persoonallinen nimi on keksitty? "Nimi tulee ensiksikin siitä, että ensimmäinen verstas oli Puuppolassa. Tekemisen riemu löytyi sieltä vaikka verstas muutti Jyväskylään. Ja toiseksi Ilkan kanssa ravintolassa pikkutunneilla syntyi ajatus ’Pusu’. Kukas ei pusua haluaisi?" Jani nauraa.
 
Alkuun mallistossa oli tarjolla omia suosikkeja, mutta vapaalaskuiltamilla saadun palautteen perusteella kävi ilmi, että kysyntää olisi hieman kapeammille ja lyhyemmille suksille. Palautteesta otettiin opiksi ja uudet mallit saatiin tarjolle. Erityisesti telemark-laskijat ovat olleet kiinnostuneita PuSun suksista, joita voidaan muokata laskijan toiveiden mukaisiksi. "Jonkin verran kustomoidaan, rakenteita ei. Enemmän omaa persoonaa pintapuoleen." Sukseen voi valita ytimen materiaalin oman laskutyylin mukaiseksi. Tarjolla on kolme vaihtoehtoa fun, performance ja hippi. "Suksella on monenlaista luonnetta, kimmoisaa, vaimennettua ja pehmeää. Kuituvalinnoilla ja rakennetta muuttamalla saadaan erityyppisiä ominaisuuksia pintaan." Jani selventää. 
 
Suksimallistossa vilisee tuttuja laskupaikkoja: Lyngen, Narvik, Abisko, Hakuba jne. Mistä suksien nimet tulevat? "Mielikuva paikoista, jossa suksella olisi tosi siistiä laskea." Esimerkiksi Hakuba on leveä puuteripyssy, Narvik isoille seinille tarkoitettu jäykkä ja leikkaava suksi. Uutuussuksi Malla on Ape Majavan ja Miikka Laakson ideoiden pohjalta tehty yleisskinnailusuksi esimerkiksi Lyngeniin. Kilpisjärvellä sijaitseva Malla on portti Norjaan, lisäksi se on sanaleikki suunnittelijoiden nimistä Majava ja Laakso.
 
 
Tuotekehittely tulee palautteesta mahdollisimman monen laskijan kommenttien perusteella. Ominaisuuksia on mitattukin, mutta käyttäjäpalaute on koettu hyödyllisemmäksi. Se mille laskija suksen kokee erilaisilla lumilla, on se joka merkitsee eniten. PuSun asiakaskunta koostuu kaikenlaisista laskijoista. Uudessa mallistossa on otettu naislaskijat paremmin huomioon tarjoamalla lyhyempiä ja keveyemmille laskijoille tarkoitettuja malleja. 
Kuva: Petrus Lesonen
Pääsin kokeilemaan Mallaa Pyhällä alkutalvesta. Kyseessä on siis 183cm pitkä ja keskeltä 105mm leveä rocker-suksi. Testisuksi oli puuvillakomposiittiytimellä varustettu Hippimalli, joka herätti heti kiinnostuksen. Miten suksessa muka voi olla puuvillaa? Laskuolosuhteet olivat loistavat, pohjat eivät olleet vielä päässeet tosin muodostumaan kunnollisiksi, mutta pehmeää lunta oli metsiin kertynyt kunnioitettavat nelisenkymmentä senttiä. Huolimatta keveydestään Malla on todella vakaa rinteessä. Puinen suksi on eloisa ja napakka laskea. Käännökseen sukset lähtevät helposti ja ne ovat ketterät metsässä. Puusuksen hyvällä tavalla poikkeava ulkonäkö huomataan myös rinteen ulkopuolella, enkä tarkoita tässä ulkopuolella offaria. "Onko nuo Pusut? Onko ne hyviä?" Kysymyksiä ja vilkuilua tuli hissijonossa. Kiinnostusta siis näyttää olevan. Demopäiviä tälle talvelle pidetään ainakin Pyhän Freekend tapahtumissa ja Camp69 vapaalaskutapahtumassa Kilpisjärvellä, joten sinne vaan selvittämään!
Käyttäjän plajunen kuva

plajunen

Petteri on innokas leijalautailija, maastopyöräilijä, softakehittäjä ja Relaan tekninen tonttu.