Reitintekijät ovat tulevaisuuden ammattilaisia

Kiipeilystä ja boulderoinnista sisähalleissa on tullut suosittua perinteisesti ulkoilulajeja suosineiden liikkujien keskuudessa. Sisäboulderointi yhdistääkin onnistuneesti ulkoilulajien vapaata fiilistä monipuoliseen liikuntaan lämpimässä sisähallissa. Sehän sopii Suomen säihin!

Sisäboulderoinnin yleistyminen luo mahdollisuuksia myös uusien alaharrastusten ja ammattien syntymiselle. Kiipeilyreittien suunnitteleminen ja tekeminen on yksi uusista tulevaisuuden mahdollisuuksista.

Boulderhalleissa kiipeillään muutamien metrien korkeudessa. Ensisilmäyksellä kiipeily eri seinillä ja reiteillä näyttää samanlaiselta. Kiipeilijät kuitenkin tietävät, että jokainen reitti tarjoaa omat erityiset haasteensa. Monipuoliset haasteet eivät vaadi korkeutta ja varmistusköysiä, vaan luovuutta ja osaamista niiden tekijöiltä.

Relaa tutustui viikonloppuna järjestettävien Boulder SM –kilpailujen kunniaksi hyvien boulderreittien suunnitteluun ja tekemiseen. Haastattelimme yhtenä Suomen kokeneimmista reitintekijöistä tunnettua ja SM-kilpailunkin reiteistä vastaavaa Tomi Nytorpia sekä kisapaikkana toimivan uuden kuopiolaisen kiipeilykeskus VOEMAn Sami Romppaista.
 

Kiipeilijästä reitin tekijäksi

Suomessa on toistaiseksi vain muutama pelkällä hallien boulder- ja kiipeilyreittien tekemisellä elävä reitintekoammattilainen. Reittien suunnittelu ja tekeminen on toistaiseksi täällä lähinnä harrastus tai sivutoiminen lisätyö. Sitä päädytään harrastamaan toisen harrastuksen eli kiipeilyn kautta.

Olen kiipeillyt noin 20 vuotta. Aloitin kiipeilyn Tampereella Finlaysonilla oleella kiipeilyseinällä ja lähialueen ulkokallioilla. Tampereen kiipeilyseinällä aloitin reittien tekemisen lähinnä omiin treenitarpeisiin”, Tomi Nytorp muistelee.

Boulderoinnista ei Nytorpin aloittaessa otteiden kiinnittämistä seiniin vielä puhuttu. “Silloin puhuttiin poikkareista kun tarkoitettiin ilman köysiä kiipeämistä.

Nytorpilla on ollut pitkään myös omia kotikiipeilyseiniä. Niille tämä kiipeilevä puuseppä on tehnyt reittejä ja omia puisia harjoitusotteitakin.

Sami Romppainen puolestaan aloitti kiipeilyn Mikkelissä noin kymmenen vuotta sitten ja innokas Romppainen pääsi nopeasti mukaan tutustumaan myös reitinteon saloihin.


Sami Romppainen harjaa kiipeilyotteita säännöllisesti. Kuva: Sami Romppainen
 

Sisällä ulkokiipeilemässä

Sekä Romppainen että Nytorp kuuluvat vanhan koulun kiipeilijöihin, joille kalliot ulkona ovat kiipeilyn ehdoton suola. Sisäseinät tarjoavat lähinnä harjoittelua ulkoreiteille. Tämä näkyy myös molempien reittientekotyylissä.

Tykkään itselleni reittejä tehdessä käyttää esimerkiksi pieniä teknisiä jalkaotteita, jotka muistuttavat kalliokiipeilyä”, Nytorp toteaa.

Varsinaisia ulkoboulderien replikoita en ole halunnut alkaa tekemään. Joskus voin kuitenkin miettiä jotain ulkoboulderongelmaa ja miten jotain tiettyä muuvia saisi harjoiteltua sisällä”, kertoo Romppainen mahdollisuuksista yhdistää sisä- ja ulkkokiipeilyä.

Boulderhallien henkilökunnalle tuleekin toisinaan kysymyksiä tai toiveita tietyn ulkoboulderin vaatiman liikkeen treenaamisesta. Boulderkeskuksien vetäjien ja reitintekijöiden onkin hyvä tuntea oman alueensa kivet ja kallioreitit.

Ulkokiipeilystä seinäkiipeilijöitä muistuttavat myös seinille kiinnitettävät otteet. “Monet suositut otteet on tehty tuntumaltaan muistuttamaan tunnettujen kiipeilyalueiden kiveä”, Romppainen kertoo. Näitä otteita myös markkioidaan kyseisten alueiden nimillä.

Ulkojuuristaan huolimatta sisäboulderointi kehittyy kuitenkin nykyään jo omia polkujaan. Sisäseinillä kiipeilyn teknisyys on korvatty dynaamisuudella.

Onhan nykytyyli omanlaistaan pomppimista kallioilla ja luonnonkivillä kiipeilyyn verrattuna”, Nytorp tiivistää.
 

Reitin tekeminen voi koukuttaa

Sami Rompainen tunnustaa olevansa intohimoinen reittien miettijä. Mielessä ovat jatkuvasti uudet kivet ja uudet haasteet. Hän kiertää aktiivisesti etsimässä uusia boulderkiviä ja miettii millaisia reittejä niihin saisi.

Uudet reitit, niiden valmisteleminen ja ensinousut saavat minut innostumaan. Yleensä innostus ruokkii itseään ja heti uuden nousun jälkeen tekeekin jo mieli löytää taas jotain uutta kiivettävää”, Romppainen tunnustaa. Samaa reittien tekememisestä ja uusien reittien haasteista innostumista hän toteuttaa myös Kuopion VOEMAn sisäseinillä.

Nytorp taas nauttii reittien tekemisessä erityisesti sen mahdollistamasta esteettisyydestä. “Nautin hienoista muuveista. Reittejä tehdessä pyrin luomaan niille paikkoja”, hän sanoo.


Monipuolisia kiipeilyreittejä tehdään erilaisten seinäprofiilien, otteiden ja muotojen avulla. Kuva: Sami Romppainen
 

Koko ei saisi ratkaista kiipeilyssä

Boulderreitit ovat täynnä haasteita. Eivätkä vain kiipeilijöille, vaan erityisesti niiden suunnittelijoille. Reittejä tehtäessä on pyrittävä huomioimaan esimerkiksi eri kokoiset kiipeilijät.

Ensimmäisiä omia reittejä tehdessä vaikeutta tulee haettua helposti otteita pidentämällä. Silloin reitistä tulee tietysti vaikeampia, mutta samalla myös pidempiä kiipeilijöitä suosivia. Lisäksi tämän kaltaisten reittien kiipeily ei ole pitemmän päälle kovin kehittävää. Myös helpompiin reitteihin täytyy osata rakentaa mielenkiintoisia ja teknisia niksejä sisältäviä muuveja”, Romppainen kuvailee aloittavan reitintekijän haasteita.

Pitkät otteet suosivat pitkiä kiipeilijöitä. Lyhyet kiipeilijää pakettiin kasaavat kohdat taas suosivat helposti lyhyitä kiipeilijöitä. Hyvä reitintekijä osaa suunnitella reitin, jonka vaatimat liikkeet ja liikesarjat eivät suosi liikaa kumpiakaan.

Kohtuutonta etulyöntiasemaa ei saisi antaa kiipeilijöille myöskään paremmista hoksottimista. Boulderoinnin perusideaan kuuluu reittiin kuuluvien ongelmien ratkaiseminen. Yksittäinen oivallus ei saa kuitenkaan ainakaan kisareiteillä nousta suhteettoman merkittävään osaan.

Perinteisissä boulderkilpailuissa kisaajilla on käytössään rajoitettu aika. Aikaa ei saa kulua liikaa reitin katseluun ja yksittäisen kikan miettimiseen, vaan kaikkien on ehdittävä kunnolla kiipeämäänkin”, Nytorp kertoo.

Taitavat reitintekijät onnistuvatkin sijoittamaan reiteille kinkkisiä ongelmia, jotka ovat kuitenkin selvitettävissä erilaisillakin tyyleillä. Kokemus auttaa reitintekijää sopivien ongelmien suunnittelussa.
 

Reitinteko vaatii luovuutta

Kiipeilyreittien tekijöillä on omanlaisiaan tyylejä. Heidän kädenjälkensä tunnistetaan ja sitä arvostetaan. Maailmalla on paljon nimekkäitä reitintekijöitä, mutta Suomeen ei ole vielä muodostunut vastaavaa nimekkäiden huippureitintekijöiden joukkoa. Jatkossa kiipeilykeskukset saattavat kuitenkin Suomessakin kilpailla nimekkäiden reitintekijöidensä maineella.

Jokaisen reitintekijän oma kädenjälke syntyy heidän työskentelytavastaan. Esimerkiksi Nytorp rakentaa reitit yleensä melko intuitiivisesti ilman sitovia ennakkosuunnitelmia. “Lähden yleensä liikkeelle yksittäisestä otteesta tai muuvista. Sen ympärille alan lisätä otteita paikan, tilanteen ja fiiliksen mukaan”, hän kertoo. Myös Romppainen vannoo saman metodin nimeen.

Nytorp myös kiipeää itse kaikki suunnittelemansa reitit. “Pyrin siis kiipeämään ne onnistuneesti kerralla alhaalta ylös”, hän tarkentaa.

Osa reittien tekijöistä ei pysty tai halua kiivetä omia reittejään kokonaan. Silloin reitintekijät saattavat kokeilla tuotoksiaan vain esimerkiksi yksittäinen muuvi tai ote kerrallaan. Toisaalta kovatasoisimpien kilpareittien yhteydessä reittien selvittäminen olisikin helposti suunnittelijoille itselleen liian vaikeaa.


Sami Romppainen kokeilee reittiä. Kuva: Sampsa Aronen
 

Kilpailuihin ja ammattiin vauhtia ulkomailta

Reitintekijät ovat lähtökohdiltaan itseoppineita. Taustalla on lähes aina aktiivinen kiipeilyura ja sen myötä herännyt kiinnostus reittien suunnitteluun ja tekemiseen. Reittien suunnittelemisesta innostunut kiipeilijä voi päästä kiipeilykeskusten työntekijöiden avustamana tekemään reittejä keskuksen seinille.

Itseoppineen reitintekijän ura ei kuitenkin kovin nopeasti etene omia vakiokeskuksia kauemmas. Suomesta taas ei löydy apua jos haluaa päästä ammatissaan pitkälle. Tomi Nytorpp onkin käynyt pätevöitymässä ulkomailla.

Kurssit ja tutkinnot ovat välttämättömiä jos haluaa päästä tekemään reittejä esimerkiksi maailmanmestaruuskisoihin tai maailmancupin osakilpailuihin. Kurssien jälkeen pitää vielä päästä kisojen apureitintekijäksi ennen pääsyä pääreitintekijäksi.

Innokkaalle kiipeilijälle reittien tekeminen saattaa siis tarjota uuden sivuharrastuksen tai jopa ammatin. Jos kiipeilyn suosio jatkaa nousuaan niin parhaille tekijöille tulee riittämään töitä Suomessakin.
 

Boulder SM -kilpailut Kuopion VOEMAssa lauantaina 15.2.

Markku Jussila

Relaa
Käyttäjän Relaa kuva
Offline
Viimeksi kirjautunut: 10 kuukautta 3 viikkoa sitten
Liittyi: 29.08.2011 - 11:59

Boulder SM siis lauantaina Kuopiossa.

---------------------------------------
Elämä on ulkona. Relaa netissä.
---------------------------------------

pullopantti
Offline
Viimeksi kirjautunut: 3 vuotta 5 kuukautta sitten
Liittyi: 24.08.2012 - 14:22

[quote=Markku Jussila]Suomessa ei vielä ole pelkällä hallien boulder- ja kiipeilyreittien tekemisellä eläviä reitintekoammattilaisia. Reittien suunnittelu ja tekeminen on täällä lähinnä harrastus. Sitä päädytään harrastamaan toisen harrastuksen eli kiipeilyn kautta[/quote]

Hei, olen Antti, reitintekoammattilainen. Töitä kiipeilyhallilla kertyy yli 30h/viikko ja elätän itseni vain ja ainoastaan kiipeilyreittien rakentamisella. Työkaverikin, joka tekee vähemmä tunteja, saa leipänsä vain reitinteosta.

Relaa
Käyttäjän Relaa kuva
Offline
Viimeksi kirjautunut: 10 kuukautta 3 viikkoa sitten
Liittyi: 29.08.2011 - 11:59

Kiitos Antti oikaisusta!

Kohta:
Suomessa ei vielä ole pelkällä hallien boulder- ja kiipeilyreittien tekemisellä eläviä reitintekoammattilaisia.

Muutettu nyt muotoon:
Suomessa on toistaiseksi vain muutama pelkällä hallien boulder- ja kiipeilyreittien tekemisellä elävä reitintekoammattilainen.

Muutkin täysammattilaiset voivat ilmoittautua niin saadaan tiedot ajantasalle.

---------------------------------------
Elämä on ulkona. Relaa netissä.
---------------------------------------

Juha Viitala
Offline
Viimeksi kirjautunut: 3 viikkoa 4 päivää sitten
Liittyi: 30.08.2011 - 13:45

Klassikko

 

Sam1
Offline
Viimeksi kirjautunut: 3 vuotta 9 kuukautta sitten
Liittyi: 19.02.2014 - 21:21

Moro Antti!
Joo, kyllä nyt oli menny vaan puurot ja vellit sekasin :-) Tuossa on vastattu kysymykseen olettaen, että puhutaan kisakiipeilystä. Elikkäs "onko Suomessa reitinteon ammattilaisia, jotka kiertävät ammatikseen tekemässä kisareittejä?" Suomen kisakiipeilyskenessä tilipussi saattas olla vähän laihahko :-)

Cheers!

Sami Romppainen
VOEMA - Kuopion kiipeilykeskus