Suomen ulkoiluhenkiset presidentit top4

Relaa.com selvitti joulukuussa itsenäisyyspäivän kunniaksi Suomen ulkoilmaurheiluhenkisimmän presidentin.

Elossa olevista presidenteistä ei voittajaa löydy. Mauno Koivisto oli enemmän lentopallomiehiä, Martti Ahtisaarelle kelpaa nykyään golf ja Tarja Halonen on entinen naisvoimistelija.

Listalle päästäkseen täytyi presidentin osoittaa joko syvää harrastuneisuutta lajiaan kohtaan, olla kokenut jonkinlaisia äärikokemuksia tai muuten osoittaa, että ulkoilma on lähellä sydäntä - syystä tai toisesta.

Todelliset tekijät löytyvät yhtä lukuunottamatta Hietaniemen hautausmaalta. Mutta ketkä yltävät neljän kärkeen?

 

  4. K.J. Ståhlberg kiipeili puissa ja käytti latvoja hissinä

Neljänneksi sijoittuu Suomen ensimmäinen presidentti Kaarle Juho Ståhlberg. Oikeustieteen kandidaatiksi valmistuneen lahjakkaan opiskelijan vakavan ilmeen takaa paljastuu varsinainen 1800-luvun lopun parkouraaja. Nuorena poikana Ståhlberg harrasti nimittäin puissa kiipeilyä sekä latvanlaskua. Hän siis piti latvasta kiinni ja hyppäsi alas, jolloin puu taipui ja hän pääsi nopeasti maahan.

”Ståhlberg on itse kertonut, että hän oli harrastanut sitä myös hautausmaalla, ja kirkkoherra-isä oli huomannut poikansa touhut ja kieltänyt ne,” kertoo Haapajärven kotiseutuneuvos Juha Eronen. Ståhlberg asui nuoruutensa Haapajärvellä, ja Eronen on koonnut tietoja Ståhlbergin lapsuudenkotimuseolle.

Ståhlbergin kerrotaan yliopistosta valmistuttuaan kävelleen Helsingistä Ouluun. Matkalla hän on tutustunut suomalaisen työväestön ongelmiin ja sen on kerrottu vaikuttaneen hänen sosiaalipolitiikan periaatteisiin. Eronen on kuullut saman tarinan, mutta hänelläkään ei ole siitä täyttä varmistusta.

”On se hyvin mahdollista, koska Ståhlberg teki väitöskirjansa irtolaisuudesta Suomen lain mukaan (julkaistu 1893). Materiaalin kerääminen jalkaisin on ollut halvempaa kuin hevosella liikkuminen.”

Erosen mukaan Ståhlberg oli kaiken kaikkiaan liikunnallinen. Kuntoilu koitui myös tavallaan hänen kohtalokseen.

”Hän kävi paljon kävelyillä, ja yhdeltä tällaiselta kävelyretkeltä hänet napattiinkin ja kyyditettiin Joensuuhun,” Eronen kertoo vuoden 1930 lapuanliikkeen kuuluisasta kyyditysoperaatiosta.

Faktat
Kaarlo Juho Ståhlberg
Syntyi 1865, kuoli 1952
Suomen tasavallan 1. presidentti 1919-1925
Lajit: Puissa kiipeily ja laskeutuminen, kävely


3. P.E. Svinhufvud metsästi Siperiassa ja kalasti Kivijärvellä

Svinhufvud kokemassa verkkoa Kivijärvellä Luumäellä. (Kuva: Heikki Svinhufvudin

Pehr Evind ”Ukko-Pekka” Svinhufvud sijoittuu sarjassamme kolmanneksi. Ukko-Pekka ei välttämättä harrastanut ulkoilmaurheilua käsitteen nykymerkityksessä, mutta äärimmäisiä lajeja silti: Ukko-Pekka karkotettiin Siperiaan, kun hän ei suostunut hyväksymään venäläisen vallankäyttäjän oikeuksia Suomessa.

Siperiassa, Tomskin alueella, noin 5500 kilometrin päässä kotiseudultaan Luumäeltä, Svinhufvud asui kaksi vuotta varsin vapaasti. Ampujamestarilla ei aluksi ollut aseita mukanaan, mutta hätä keinot keksii.
”Ukko-Pekka kävi kysymässä häntä valvoneelta paikalliselta nimismieheltä, että saisiko hän haulikon tänne, että pääsisi metsälle. Nimismies oli sanonut, että eihän sinulla täällä paljon taida harrastuksia olla, joten kyllä se käy,” kertoo Svinhufvudin pojanpoika Heikki Svinhufvud.

Ukko-Pekan vaimo Ellen kävi tervehtimässä miestään Siperiassa, joten seuraavalle matkalle hän pakkasi matkatavaroihinsa osiksi puretun haulikon.

Tomskissa on mitattu 55 astetta pakkasta, mutta tavanomainen keskilämpötila tammikuussa on -21 ja -13 celsiuksen tienoilla.

Vanhoilla päivillään Ukko-Pekka harrasti myös kalastusta. Käytännön miehenä hän käytti verkkoja, ei perhokalastusta.

”Ainakaan kuvissa ei näy muita kuin verkkoja.”

Ukko-Pekassa oli myös jonkin verran travellaajaa. Hän jäi Suomen sisällissodan aikana hetkeksi Helsinkiin, mutta hänen onnistui päästä jäänmurtaja Tarmon kyytiin, jolla hän matkusti Tallinnaan, sieltä edelleen Saksaan ja tilanteen rauhoituttua jälleen takaisin kotimaahan.

Svinhufvud lataa kivääriään MM-kisoissa. (Kuva: Heikki Svinhufvudin arkisto)Faktat:
Pehr-Evind Svinhufvud
Syntyi 1861, kuoli 1944
Suomen valtionhoitaja 1918, Suomen tasavallan 3. Presidentti 1931-1937
Lajit: Ammunta, metsästys, kalastus



2. C.G.E. Mannerheim ratsasti kahden vuoden aikana 14 000 kilometriä Aasian aroilla

Marsalkka Carl Gustaf Emil Mannerheim kirii kisassa oikeastaan selvästi toiseksi. Vaikka taakse jääneet ekstreme-erkit ovat harrastaneet lajejaan pitkään ja omistautuneesti, pääsemme Mannerheimin kohdalla todelliseen vaeltamiseen ja outdoor-touhuiluun.

Suomen marsalkka ja kuudes presidentti lähti nimittäin kesällä 1906 39-vuotiaana kahden vuoden Aasian-turneelle. Kyseessä oli Venäjän armeijan salainen tiedustelumatka, mutta se oli naamioitu tutkimusretkeksi.

Kahden vuoden aikana Mannerheim kulki pienen ryhmänsä kanssa ratsailla eri tietolähteiden mukaan 11 000-14 000 kilometriä. Matka kulki Aasian halki aina Pekingiin asti. Matkan aikana Mannerheim suoritti sotilastiedustelun ohella hyvin laajasti myös kansan- ja muinaistieteellisiä tehtäviä. Hän asui jurtissa, kuvasi 1300 kuvaa kiinalaisista kansoista, joukossa antropologisia kuvia kahdeksasta kiinalaisesta kansasta.

Kunnon travellaajan tapaan hän tapasi myös merkittäviä henkilöitä, kuten dalai Laman.

Hurja ekspedition oli Mannerheimin uralle tärkeä, eikä hän välttämättä lähtenyt sinne puhtaasti kiinnostuksesta vieraita kulttuureita kohtaan. Mannerheimin ura Venäjän armeijassa oli jumissa, koska hän ei ollut päässyt sikäläiseen sotakorkeakouluun. Tällainen retki oli mahdollisuus edetä uralla – tosin samalla Mannerheim tuli tehneeksi tieteellistä tutkimustakin sotilaallisella tarkkuudella.

”Olen pohtinut, että olihan se kova reissu. Tavallaan se oli pakkorako, kun Mannerheimin taloudellinen tilanne oli jo aiemmin avioeron vuoksi heikentynyt, eikä eteneminen armeijassa ollut helppoa ilman koulutusta. Pieni ihme on ollut myös hevosten kestäminen. Päivämatkat ovat olleet hurjia,” arvelee Mannerheimin henkilöhistoriaan perehtynyt Fredrik Söderlund.

Mannerheim oli matkassa kahden kasakan kanssa. He kantoivat mukanaan telttoja, mutta ilmeisesti myös paikallisväestö on majoittanut "tutkimusmatkalaisia". Mannerheim kuvasi matkalta noin 1500 kuvaa, ja osan niistä hän kehitti itse teltassa.

Matkan aikana Mannerheim harrasti myös metsästystä. Jollakin ilveellä hänen onnistui lähettää ampumansa gasellin tai vastaavan sarvieläimen talja edeltä käsin Suomeen.

Mannerheimin tehtävänä oli kartoittaa Aasian laajoja aroja Venäjän armeijan tarpeisiin. Reissun aikana Mannerheim piirsi myös karttoja.

”Hän piirsi matkalla muitakin piirroksia. Mannerheim oli aika hyvä piirtäjä, mitä ei ehkä yleisesti niin tiedetä,” Söderlund kertoo.

Reissun jälkeen Mannerheim keskittyi sotilasuraansa. Tosin 1920-luvulta löytyy maininta Mannerheimin reissusta Tirolin Alpeille. Siellä metsästettiin. Samoin Nepalissa 1930-luvulla, josta matkamuistoksi löytyi kaksi tiikeriä. Toisen epäiltiin olleen jopa ihmissyöjä, mittaa kissapedolla oli 320 senttiä.

Mannerheim kuoli Lausannen alueella lähellä Sveitsin Alppeja. Sveitsissä hän keskittyi kuntonsa parantamiseen, eikä hän enää vanhoilla päivillään käynyt tiettävästi laskettelemassa.

Faktat:
Carl Gustaf Emil Mannerheim
Syntyi 1867, kuoli 1951
Suomen valtionhoitaja 1918-1919, Suomen tasavallan 6. presidentti 1944-1946
Lajit: vaeltaminen ratsain, metsästys, kalastus


1. Kekkonen näännytti muita hiihtovaelluksillaan


Kuvakaappaus Ylen Elävästä arkistosta. Katso video klikkaamalla kuvaa, josta aukeaa Ylen Elävä arkisto.

Kovin kaikista on selkeästi ollut Urho Kekkonen. Maan isän harrastuksista löytyy yleisurheilun lisäksi vaellushiihtoa, vaellusta, metsästystä ja kalastusta. Erityisesti hiihtoretket tekevät Kekkosesta Suomen outdoor-henkisimmän presidentin. Vuodesta 1956 eteenpäin yhtä poikkeusta lukuun ottamatta Kekkonen kävi joka talvi hiihtoretkillä Lapissa. Parhaimmillaan Kekkonen ehti viettää vuoden aikana eräpoluilla jopa toista kuukautta hiihdellen ja metsästäen.

Reissuihin lähti mukaan monenlaista hiihtäjää. Yksi heistä oli talousneuvos Yrjö Alaruikka, joka oli ollut Kekkosen mukana joka vuosi. Huhtikuussa 1970 oli menossa jo 14. talviloma Kekkosen kanssa, josta Alaruikka kertoo Ylen Elävässä arkistossa näin:

”Ryhmässä tehtiin 300 - 400 kilometrin hiihtovaelluksia Itä-Lapissa, ja päivämatkana edettiin 50 kilometrin taipaleita. Kun Kemi-Yhtiöt rakensi mökin Porojärvelle, siirtyi talvilomailukin käsivarren Lappiin.”

Kekkosella oli tapana hiihdättää mukaan lähteneitä melkein näännyksiin asti. Kekkonen halusi olla vanhan urheilijan kilpailuvietin vuoksi paras, joten kukaan ei saanut mennä edellä. Tiedä sitten, olisivatko kovin monet edes pystyneet edelle. Tosin illalliset olivat myös herkullisia, joten palautuminen hoidettiin oikeaoppisesti maittavan ruoan avulla. Ja ehkä siellä vähän juotiinkin.

Myös media seurasi Kekkosen kevätretkille Lappiin ja kalastusreissuille niin Bakuun kuin Azerbaidzhaniin, kuten Ylen arkistoista voi huomata.

Kekkosen ulkoilutausta on rakentunut jo lapsuudenkodista Pielavedeltä. Koti on nykymittapuilla mökki, jonka ovelta on lähdetty metsään samoilemaan ja metsästämään sekä läheisille järville kalalle.

Jotakin Kekkosen innosta - ja innostamisesta - kertoo, että Suomen toiseksi suurin kansallispuisto on nimetty Urho Kekkosen kansallispuistoksi. UKK-instituutti taas on terveysliikunnan tutkimus- ja asiantuntijakeskus.

Faktat:
Urho Kaleva Kekkonen
Syntyi 1900, kuoli 1986
Suomen 8. presidentti 1956-1981
Lajit: Hiihtovaellus, vaellus, kalastus, metsästys

 

Lähteet: eduskunta.fi, Ylen Elävä arkisto, kirjastovirma.net - pohjoispohjalaisen kulttuurin sivusto, kansallisbiografia.fi, mannerheim.fi, haastattelut

 

Suomen itsenäisyyspäivää vietetään 6. joulukuuta.

Foorumilinkki: 
http://www.relaa.com/keskustelu/index.php?topic=38429.0

Arttu Muukkonen