Tamokissa kisataan luonnon ja tekniikan ehdoilla

Pohjois-Norjan Tamokissa on järjestetty kevättalvella Arctix Tamok -vapaalaskukilpailua vuodesta 2007 alkaen. Kilpailun puuhamiehinä toimivat Tamokin lokaali Aadne Olsrud ja suomalainen vapaalaskupioneeri Jarkko-Juhani Henttonen.

Tuloslistoja ja kisavideoita katsoessa vapaalaskukilpailut näyttävät suoraviivaisilta tapahtumilta. Niiden takana on kuitenkin paljon työtä, johon luonto tuo usein omat lisähaasteensa.

Tänä vuonna Arctix Tamok kohtasikin jälleen useita järjestelyn ja luonnon haasteita. Kilpailu siirtyi lopulta sille varatun aikajakson, eli niin sanotun waiting periodin viime hetkille.

Waiting periodin käyttäminen ja vasta sen loppupuolella kisan järjestäminen on yleistä luonnonoloissa tapahtuville kilpailuille. Vapaalaskukisojen lisäksi sama käytäntö on esimerkiksi surffikilpailuissa. Relaa.com kurkisti Arctix Tamokin kulissien taakse nähdäkseen, mistä kaikesta vapaalaskukisojen järjestämisessä on kyse, ja mitä odotusaikana tapahtuu.


Sään jumalat ja arvaamaton tekniikka

Artcix Tamok 2012:n waiting period alkoi tiistaina 27. maaliskuuta ja päättyi lauantaina 31. maaliskuuta. Tamokin kilpailun läpi vieminen kestää noin viisi tuntia. Viiden päivän pituisesta jaksosta pitäisi siis löytää tai valita hyvä viiden tunnin kisahetki.

Osa laskijoita oli saapunut Tamokiin jo edellisen viikonlopun aikana. Keskiviikkoon asti sää oli kuitenkin liian pilvinen ja vesisateinen kisassa tarvittavalle helikopterille. Laskijoiden oli tyydyttävä haikkaamaan itsenäisesti Tamokin alueen matalampia mäkiä.

Torstaina, eli waiting periodin kolmantena päivänä, sää vihdoin selkeytyi. Odotukset olivat korkealla ja kisaajat pääsivätkin kunnolla lämmittelemään ja tutustumaan Tamokin mäkiin.

Kisaa ei kuitenkaan pidetty heti torstaina. Päivä käytettiin vielä paremmin mäkiin ja helikopterin käyttöön tutustumiseen. Kisa aikataulutettiin seuraavalle päivälle eli perjantaille, jonka sääennuste näytti kelvolliselta.

Kisa ajoitettiin torstain sijaan perjantaille, koska torstai oli ensimmäinen selkeä päivä usean päivän odottelun jälkeen. Torstaina osallistujat ja järjestäjät olisivat joutuneet kisaan liian kylmiltään pitkäksi venyneen helikopteritauon jälkeen. Kilpailut onnistuvat parhaiten, kun kaikki ovat ehtineet lämmitellä ja esimerkiksi helikopterirutiinit on käytännössäkin testattu ja hiottu kuntoon”, kuvailee Henttonen järjestäjien tekemän päätöksen taustoja.

Kuumeisesti odotettu perjantaiaamu alkoi kauniina. Mutta nopeasti Tamok koki kuitenkin uuden yllätyksen. Yöpakkaset olivat olleet tällä kertaa liikaa kilpailuhelikopterin akuille. Hieno kirkkaanpunainen kopteri hyytyi Tamokin kisakeskuksena toimivan Husetin pihalle innokkaiden laskijoiden odottaessa kopterin lähellä. Alkoi tuntien odottelu täydessä kisavarustuksessa.

Kiirunasta saapui iltapäivällä toisella helikopterilla vara-akku Tamokiin. Tässä vaiheessa lukuisat käynnistysyritykset olivat kuitenkin aiheuttaneet kopteriin jo muita ongelmia. Tai sitten alkuperäinen vikakaan ei ollut akuissa.

Helikopteri ei kuitenkaan suostunut käynnistymään koko perjantain aikana. Arctix Tamok oli siirrettävä lauantaille vihoviimeisen kortin varaan. Lopulta kilpailu käytiin koko viiden vuorokauden eli 120 tunnin waiting periodin aivan viimeisillä valoisilla tunneilla.

 

Lunta, vettä ja jäätä

Helikopterin hyytyminen perjantaina h-hetkellä ei masentanut kisajärjestäjiä Tamokissa. He olivat nimittäin tottuneet ikäviin yllätyksiin jo edeltävinä päivinä.

Tänä vuonna ensimmäinen yllätys Tamokissa tuli heti alkuviikolla jäätyneistä putkista. Jäätyneiden putkien takia Tamokin kisakylän vesiverkosta ei saatu vettä riittävällä paineella esimerkiksi ruokahuoltoon, peseytymisestä puhumattakaan.

Kun vettä taas saatiin, oli kylmyys ehtinyt tukkia viemärit ja jätevesikaivon. Viemäritalkoisiin tarvittiin paikalle jo kaivuriakin kaivamaan viemäriputkia ja jätekaivoa esiin niiden avaamiseksi. Lopulta vessaan ja pesullekin taas päästiin.

Ahkeroinnin jälkeen saatiin vettä kisakeskukseeen ja se pääsi myös ulos viemäriä pitkin. Mutta tässä vaiheessa vettä oli tullut ulos luonnonkin puolesta enemmän kuin tarpeeksi. Läheinen joki tulvi yöllä kevätsateiden seurauksena ja vesi nousi Tamokin Husetin pihalla vaarallisen korkealle. Koko piha jäi veden alle. Autot olivat parkkipaikalla veden keskellä ja ne piti nopeasti aamuyön tunteina siirtää kuivempaan kohtaan. Talokin oli vaarassa, joten kaivurille oli taas käyttöä lisäojien kaivamisessa keskellä yötä.

 

Luonto aina osa vuoristoa

Tällaiset Tamokin kisajärjestäjien kohtaamat ongelmat olisivat saaneet monet luovuttamaan. Tamokissa tähän ei kuitenkaan ollut tarvetta.

Pohjois-Norjassa eletään arkea aina tiiviisti luonnon kanssa ja luonnon armoilla. Jäätymiset, vesitulvat, lumikinokset ja muut erikoistilanteet eivät ole täällä koskaan täydellisiä yllätyksiä. Paikalliset elävät näiden asioiden kanssa omassa arjessaan. Osaamisen lisäksi paikallisilla on vielä laitteet ja rutiinikin selvitä eteen tulevista erikoistilanteista”, Henttonen kertoo.

Arctix Tamokin kisajärjestäjä Aadne Olsrudin rooli tällaisissa tilanteissa on keskeinen. Nytkin ongelmat voitettiin Aadnen kaivurin avulla.  

Tamokin vahvuus on kiinteä yhteistyö paikallisten asukkaiden ja vapaalaskijoiden välillä. Ilman molempien panosta Arctix Tamok ei onnistuisi”, Henttonen jatkaa.

Toimiva yhteistyö on molemminpuoleista. Ennen kisojen alkua Arctixin järjestäjät käyttivät kisaan varattua helikopteria poronhoitoon. Väärille tuntureille erehtyneet porot käytiin heliski-kopterilla ohjaamassa takaisin kotilaitumilleen.


Lumivyöryt huomioitava aina

Maanantaista keskiviikkoaamuun Tamokissa siis taisteltiin kisakeskuksella jään ja veden kanssa. Keskiviikkona päivällä kisaorganisaatio joutui puolestaan testaamaan pelastusvalmiuttaan.

Osa kilpailun osallistujista lähti odotuspäivänä omatoimisesti laskemaan jyrkkää Øksehøket-kurua. Øksehøketin on aikoinaan ensilaskenut lumilautailija Ode Siivonen. Kisaorganisaatio ei suositellut kysyjille kuruun lähtemistä lumitilanteen ja sään vuoksi. Kisan laskijat tekevät kuitenkin odotuspäivinä lopulliset päätökset itsenäisesti ja tällä kertaa he päättivät lähteä kokeilemaan mäkeä varoituksesta huolimatta.

Kiipeämisen aikana näkyvyys heikkeni entisestään ja lopulta seurue joutui laskemaan kurun huonoissa olosuhteissa. Laskureitti olisi kuulemma vaihdettu lopulta helpompaan, mutta heikko näkyvyys esti palaamisen tai siirtymisen vaihtoehtoisille reiteille. Jyrkkä Øksehøket oli enää ainoa reitti alas.

Näissä olosuhteissa lumi lähtikin vyörymään heti ensimmäisen laskijan alkukäännöksistä. Laskija ajautui vyöryn hännän mukana vauhdikkaasti koko jyrkän kurun alas. Onnettomuuskyydille tuli mittaa 500 vertikaalimetriä. Laskukaverit pääsivät jyrkän kurun vaivoin alas auttamaan uhria.

Tamokin pelastusorganisaatio sai hälytyksen ja ryhtyi toimenpiteisiin. Lopulta uhrin vammat jäivät paikkaan ja tapahtumaan nähden todella pieniksi. Sukset ja muut varusteet olivat pieninä palasina, mutta laskija yllättävän hyvässä kunnossa.

Tamokin organisaatio oli jo varautunut paljon vaikeampaan loukkaantumiseen ja pelastukseen. Onnettomuuden vuoksi Tamokin kisaorganisaation toimintavalmius saatiin kuitenkin varmistettua.

Tällaisiin asioihin on varauduttava huolellisesti. Arctix Tamokin kisaorganisaatiossa on esimerkiksi Norjan armeijan lumivyörykoulutuksen saanut vyöryasiantuntija Torgeier Storflor ja lääkäri Matti Kettunen. Tämän tasoinen kilpailu vaatii monenlaisia asiantuntijoita ja paljon organisointia”, Henttonen sanoo.

Keskiviikon vyöryssä hälytettiin pelastuskopteri (kuva Jani Ahvenainen)
Pelastushelikoteri valmiudessa lumivyöryn jälkeen (Kuva: Jani Ahvenainen)

Erityisosaamista ja talkoohenkeä tarvitaan ilman luonnon tai tekniikan aiheuttamia ongelmatilanteitakin. Tamokissakin ruokitaan kisan aikana lähes 50 hengen seuruetta. Työvuorot kisakeskuksen keittiössä alkavat aamukuuden aikaan. Viimeinen koneellinen tiskiä pyörähtää käyntiin keskiyöllä.

Vapaalaskukisoja katsoessa kannattaakin kiinnittää huomiota kisapaikkojen massiivisiin puitteisiin. Ne tarjoavat pahimmillaan myös massiivisia haasteita. Jokaisen kisan takana onkin paljon työtunteja mahdollistamassa kilpailijoille turvalliset laskut ja katsojille nautittavan kokemuksen.

 

Update: Tulokset

Kisa tosiaan saatiin lopulta pidettyä. Lumilautasarjassa voitto tuli Suomeen. Suksisarjassa Suomi joutui tyytymään hopeaan.

Lumilauta
1. Teemu Tiiro (Suomi)
2. Torbjörn Paulsen (Norja)
3. Anton Lindfors (Suomi)

Sukset:
1. Ivane Tsiklauri (Georgia)
2. Paul Siljama (Suomi)
3. Erling Grøstad (Norja)

"Kisaviikko oli todellakin kisan nimen veroinen eli arktinen", summasi Henttonen kisaa ja kisaviikkoa.

"Arctix eroaa tunnelmaltaan täysin muista kisoista. Mikään muu kisa ei vain tunnu samalta", kertoi jo kuudetta kertaa Arctixiin osallistunut lautasarjan voittaja Teemu Tiiro.

Tarkemmat tulokset Relaan Keskusteluissa.

Geolocation
Foorumilinkki: 
http://www.relaa.com/keskustelu/index.php?topic=40272.0

Markku Jussila