Ulkoiluharrastuksista jalostui puiset sporttikehykset

Tamperelainen Kraa Kraa valmistaa ja myy tyylikkäitä puisia silmä- ja aurinkolasien kehyksiä. Kraa Kraan liikettä ja kehyksiä katsoessa tulee helposti mieleen muoti, design ja urbaani kaupunkilaisuus. Tarkempi tutustuminen paljastaa kuitenkin lasien urheilullisen ytimen.

Kraa Kraan puukehykset on luotu kaikkiin elämän tilanteisiin ja kovaankin menoon. Niitä voi taivutella ja tiputella vapaammin kuin monia muita kehyksiä. Kehykset ovat kevyet ja monet mallit käytännössä kelluvia. Kelluvuus puhuttelee varmasti vesillä liikkuvia. Puurakenne ei myöskään johda lämpöä tai kylmyyttä, minkä vuoksi kehykset sopivat erityisen hyvin hiihtäjille, laskettelijoille ja muille, jotka ulkoilevat kovillakin pakkasilla.

Kestävyys, keveys, kelluvuus ja sopivuus pakkasille ovat vain muutamia yksittäisiä Kraa Kraan puukehysten ominaisuuksia. Kehysten monipuoliset ominaisuudet ovat lopputuloksia riittävän korkealle asetetuista laatuvaatimuksista.

“Tavoitteenani oli tehdä parhaat mahdolliset kehykset. Olin joutunut pettymään moniin ostamiini kehyksiin ja ajattelin, että nyt suunnittelen itse itselleni oikeasti hyvät kehykset kun sellaisia ei muuten löydy”, kertoo Kraa Kraan Matti Hänninen.


Ulkoileva taiteilija vierailee puutyöluokassa

Matti Hännistä ei olisi voinut vielä kymmenen vuotta sitten kuvitella puualan moderniksi käsityöläiseksi. Silloin Matti tunnettiin vielä taitelijatyyppinä, joka piirsi esimerkiksi grafiikkaa ja kuvituksia. Matti kävi taidekouluja ja oli etenemässä määrätietoisesti taidekorkeakoulujen taiteilijalinjoille.

Kuvataiteiden lisäksi Matti tunnettiin myös innokkaana longboard-rullalautailijana, surffaajana ja lumilautailijana. Matti kuuluu suomisurffia Porissa käynnistäneisiin suomisurffiveteraaneihin. Matin tulevaisuuden kannalta vauhdikkaat ulkoiluharrastukset muodostuivat lopulta yhtä kohtalokkaiksi kun taiteellisuuskin.

Nykyisen modernin puusepän uransa ensiaskeleille Matti harhautui vapaalaskun takia. 2000-luvun alussa hän halusi mennä ystävänsä Valtterin kanssa laskemaan Alpeille. Kunnon vapaalaskureissun edellytyksenä oli kuitenkin lumikengät. Sopivia lumikenkiä ei löytynyt sopivalla hinnalla. Matti opiskeli tuolloin Taiteen ja viestinnän oppilaitoksessa, jossa oli käsityöluokka käytettävissä. Lumikenkien rakenne vaikutti miesten mielestä yksinkertaiselta. Näin Matti päätyi käsityöluokkaan tekemään lumikengät yksinkertaisista puu- ja rautakaupan materiaaleista.

Puiset kehykset syntyvät käsityönä


Lumikenkiä, lonkkareita, lumilautoja, polkupyöriä,…

Lumikenkien jälkeen puualaa opiskellessaan Matti valmisti itselleen longboard-rullalautoja. Lonkkarien kohdalla verstaan perusteet olivat jo hallussa, joten hän pystyi tutustumaan monipuolisesti erilaisiin vaihtoehtoihin. Puutyypit, laminaatit ja niiden ominaisuudet oli opeteltava, jotta lonkkariin saisi halutun kimmoisuuden ja muut ominaisuudet.

Kattavan puun ominaisuuksiin ja laminaatteihin tutustumisen seurauksena Matin valmistamista lonkkareista tuli hyviä. Niiden ominaisuudet olivat paremmat kuin suurimmassa osassa kaupasta saatavissa lonkkaridekeissä.

Lonkkarien jälkeen Matti on valmistanut muitakin harrastusvälineitä. Osaavissa käsissä syntyi Suomen ensimmäisiä surffilautoja ja myös surffilautavahaa.
“Se vaha oli tehty jostain mehiläisvahakakuista ja kookosöljystä. Mä mainostin sitä monesti syötävän hyvänä. Kerran suomisurffipioneeri Tarzan sanoi, että syö sitten. Ajattelin, että mitä ei myyntimies tee. Mun pettymykseksi se ei maistunut ollenkaan niin hyvälle kuin tuoksui, mut tarttui kyllä hyvin kiinni. Vahoja kaiveltiin hampaiden väleistä vielä parin päivän päästä”
, Matti muistelee surffivälinekokeiluista itselle jäänyttä makua.

Kraa Kraan puutyöverstaan katossa roikkuu nykyään myös puisen ratapolkupyörärungon koekappale. Matti kävi vuorollaan myös työharjoittelussa avustamassa Powderflowerin Samu Ampujaa. Samu valmistaa käsityönä kehuttuja ja laadukkaita Powderflowerin rullalautoja, lumilautoja ja laskettelusuksia. Matti ammensi osaamista Samulta ja mietti puutyöprosessien jatkokehittämistä. Matti ja Samu vaihtavat edelleen ideoita keskenään ja sparraavat toisiaan.


Näkemystä Afrikasta asti

Lumikenkien, lonkkarien, surffilautojen ja muiden harrastusvälineiden tekemisen jälkeen Matti ei kuitenkaan jatkanut suoraan Kraa Kraan puisiin sporttikehyksiin. Kaikkien kokemusten jälkeenkään puun käsittelystä ammatin tekeminen ei ollut vielä todellinen vaihtoehto.

Matti oli välillä muutamia kertoja Afrikassa kehitysaputöissä.
“Päätös parempien silmälasien tekemisestäkin syntyi Afrikassa”, hän toteaa.

Afrikan kokemukset ja Matin arvomaailma näkyvät myös siinä, että vastuullisuus ja ekologisuus ovat Kraa Kraan tuotteille itsestäänselvyyksiä. Ne ovat niin kiinteästi suunnitteluprosessiin ja toimintaan integroituja, ettei niitä tarvitse erikseen miettiä ja liimata tuotteiden päälle, kuten monessa muussa yrityksessä.

Afrikan keikkojen ohella Matti kokeili myös esimerkiksi huonekalujen suunnittelua ja valmistusta. Huonekalujenkin yhteydessä hän pyrki yhdistämään huonekaluihin veistoksellisuutta ja luovaa designia. Kiinnostus puun ominaisuuksien monipuolisempaan ja innovatiivisempaan hyödyntämiseen vei kuitenkin voiton.

Kauniita sporttikehyksiä (3/5)

Koulutus tuotesuunnittelijaksi

Sekä harrastusvälineiden että huonekaludesignin parissa saatujen kokemuksien myötä Matti päätti miettiä kunnolla tulevaisuuden toiveitaan. Taitelijan ura ei tuntunut enää niin kiinnostavalta. Joku muu itseä kiinnostava ammatti olisi löydettänä.
Totesin halunneeni aina luoda uutta”, Matti toteaa vakavien pohdintojen päähavainnokseen.

Ennen lopullista uuden ammatin aloittamista Matti päätti hakea lisätietoa uusien asioiden määrätietoiseen luomiseen ja kouluttautui tuotekehittäjäksi. Tuotekehittäjä pystyy suunnittelemaan tuotteet perusteellisemmin ja pidemmälle kuin pelkkä kokeileva tai innovatiivinen käsityöläinen.

Kehä sulkeutuu

Tuotekehittäjän uralla Kraa Kraan kehykset ovat ensimmäinen varsinainen lopputuote. Niissä alkaa uusi ura, jolle tulee varmasti jatkoakin.

Samalla Kraa Kraan kehykset myös sulkevat kehän takaisin alkuun. Ne ovat nimittäin rakenteeltaan todella lähellä rullalautadekkejä. Niissä on ohuita tarkkaan valittuja puuviiluja kerroksittain ja välissä suorituskykyisiä liimoja. Kokonaisuus on taivutettu muottien avulla lopulliseen muotoonsa.

Sama rullalautadekkien rakenne on toteutunut pitkään myös isommissa tuotteissa kuten käsityönä tehdyissä laskettelusuksissa ja lumilaudoissa. Kraa Kraan kehyksissä tämä ulkoilevien nikkarien tuntema rakenne on onnistuneesti sovellettu myös pienempään kokoon ja uuteen tuotetyyppiin.
En pitänyt edes puuta itseisarvoisena materiaalivalintana. Pääasia oli vain tehdä paras mahdollinen tuote ja se sattui olemaan tällainen”, Matti itse toteaa suunnittelun lähtökohdista ja yhtäläisyydestä aikaisemmin tehtyihin harrastusvälineisiin.

Ulkoilutuotteista saatu kokemus ja ulkoilu näkyvät kuitenkin selvästi Matissa ja hänen tuotteissaan edelleen. “Pohjois-Norjan vuorilla olisi taas kiva käydä laskemassa keväällä”, Matti toteaa tulevaisuuden suunnitelmista.

Eikä Kraa Kraa halua olla ensisijaisesti vain muodikas designbrändi, vaan ajatukset ovat pysyvästi lähempänä ulkoilumaailmaa ja aktiivista elämäntapaa. Vertailukohdaksi tuotteilleen Matti poimiikin yhden tunnetuimmista ulkoilubrändeistä ja urheilulasien valmistajista:
“Puukehykseni vertautuvat nykytarjonnassa lähinnä Oakleyn tuotteisiin, jotka ovat myöskin laadukkaita. Kraa Kraat voisivat olla paikallinen luksusluokan vastine sen tyyppisille laseille.”

Kauniita sporttikehyksiä (4/5)

Suomessa keskustellaan paljon modernista puunjalostuksesta, innovaatioista ja designista. Niiden varaan pitäisi rakentua tulevaisuuden Suomen. Kraa Kraan puiset sporttikehykset todistavat että seminaarien ja koulutuksen rinnalla tulevaisuuden Suomi tarvitsee myös aktiivista harrastamista, raitista ulkoilmaa ja rohkeutta.

Geolocation
Foorumilinkki: 
http://www.relaa.com/keskustelu/index.php?topic=40310.0

Markku Jussila

Markku Jussila
Offline
Viimeksi kirjautunut: 2 vuotta 3 kuukautta sitten
Liittyi: 15.08.2011 - 21:35

Tullut kysymyksiä saranattomuudesta. Kraa Kraan Matti olisi varmaan itse paras vastaamaan, mutta minä voi kertoa mitä haastatellessa ymmärsin:
Matti kokeili kaikenlaisia saranaratkaisuja ja saranat tai saranakiinnitys muodotui aina lasien heikoimmaksi kohdaksi. Kun kestävyys oli päätavoite, niin saranat kannatti skipata. Samalla toki osa käyttötarkoituksista rajautui pois, eli sellainen jossa laseja pitää jatkuvasti siirtää edestakaisin pään ja laukun/taskun välillä. Mutta alunperinkin tavoite oli ollut laskit aktiivikäyttöön - siis aktiivi sekä lasinkäyttö että liikkumismielessä.

Aktiiviset lasinkäyttäjät eivät juuri laseja pois ota vaan ne ovat päässä aamusta iltaan eivätkä juuri koskaan taskussa tai laukussa. Itse en enää totuutta muista kun lasien käytöstäni niin monta vuotta (kiitos laserleikkauksen....)

Mika K
Offline
Viimeksi kirjautunut: 2 vuotta 8 kuukautta sitten
Liittyi: 18.12.2002 - 13:22

Todella mielenkiintoinen artikkeli. Ehkäpäs pitänee tutustua noihin lähemmin uusien kakkuloiden hankinnan ollessa ajankohtainen, vaikka välimatka nääsvilleen pitkä onkin. Oliko juttua tehdessä mitään puhetta moisten kehyksien hintatasosta.. ?

Läskikymppi Freeride Team

Markku Jussila
Offline
Viimeksi kirjautunut: 2 vuotta 3 kuukautta sitten
Liittyi: 15.08.2011 - 21:35

Oli puhetta hintatasosta: Noi on kalliit. Katsotaan jos saatais Kraa Kraan Masa kommentoimaan suoraan tarkemmin.

Mika K
Offline
Viimeksi kirjautunut: 2 vuotta 8 kuukautta sitten
Liittyi: 18.12.2002 - 13:22

Laitoinkin jo sinne suuntaa mailia eli vastausta odotellessa. Aina tietty voi lohduttautua ajatuksella, että köyhällä ei ole varaa ostaa halpaa.. Wink

Läskikymppi Freeride Team

kraakraa
Offline
Viimeksi kirjautunut: Ei koskaan sitten
Liittyi: 07.04.2012 - 10:12

Moro,

Vetelin eilen lonkkaa, enkä ollut linjoilla. Tässä tulee vastauksia kysymyksiin:

Kun mä alotin tätä prokkista, tai oikeammin siinä vaiheessa kun huomasin että mulla on mahdollisuus tehdä tästä tosi hyvä tuote, mä kiertelin kaikki Tampereen optikkoliikkeet. Mulla oli melkein koko ikäni laseja käyttäneenä melko korkeet vaatimukset kehysten suhteen, ja tolla kierroksella selvitin hyvälaatuisten länsimaissa valmistettujen kehysten hintahaarukkaa. Hinnat vaihteli 300 ja 500 euron välillä, vaikka jotain ylilyöntejäkin löytyi. Mun kehykset vaikutti siinä vaiheessa niin työläiltä valmistaa, että niiden hinnaksi olis tullut jotain ihan posketonta, mutta mä päätin, että mä haluan tehdä niistä keskihintaiset, että kuka tahansa voi sellaiset säästämällä hankkia. Päätin myös että hommaa viilataan niin kauan että tuon hintaiset kehykset on mahdolliset.

Kehysten jälleenmyyntihinta on 420€. Mun mielestä pysyin aika hyvin tavoitteessa. Tietenkään en kisaile hinnassa kiinalaisten kanssa, mutta me nyt ollaan muutenkin hävitty se ottelu, ettei siinä olis mitään järkeäkään. Mun valttikortteja on ekologiset ja avoimet toimintaperiaatteet, tuotteen toimivuus ja tietty kotimaisuus.

Saranattomuus oli harkittu ratkaisu. Siinä kävi just niinkuin Markku sanoi. Kaikki tarvikesaranat oli surkeita ja joka tapauksessa se heikoin lenkki. Mä harkitsin oman saranatyypin kehittämistä, ja se on vieläkin suunnittelupöydälle jossain vitossijalla, mut lähdin kuitenkin minimalistiselle linjalle. Asia oli niitattu kun hiffasin, että olin viimeksi taittanut silloiset lasini kasaan lokakuussa, ja elettiin jo helmikuuta. Saranaton rakenne oli myös poikkeuksellisen napakka, ja tällä saavutettiin aivan älyttömän hyvä istuvuus.

Mä teen pientä mallistoa, jossa on kymmenkunta erilaista kehystä. Valmistan myös mittatilauskehyksiä ihan kevyesti modatuista mallistokehyksistä kokonaan asiakkaan tarpeiden ja toiveiden mukaan muotoiltuihin kehyksiin. Hinnat räätälöidyille kehyksille vaihtelee yleensä noin 500-600 eurosta muutamaan tonniin, mutta se on aina tapauskohtaista. Mittatilauskehykset on aina kalliimpia, koska niihin liittyy enemmän työtä kuin malliston kehyksiin.

Kehyksiä saa tällä hetkellä vaan Tampereelta ja kohtapuoliin Helsingistä. Koitan saada mahdollisimman pian saada jälleenmyyjiä muualtakin Suomesta. Ilmoittelen sitten Facebookissa ja nettisivuilla, kun niitä tulee.

Jos on lisää kysymyksiä, niin antaa palaa!

Masa
Kraa Kraa

Relaa
Käyttäjän Relaa kuva
Offline
Viimeksi kirjautunut: 4 kuukautta 3 viikkoa sitten
Liittyi: 29.08.2011 - 11:59

Kymmenen Uutisetkin kiinnostuivat Relaan jälkeen Kraa Kraan kehyksistä:

http://www.mtv3.fi/uutiset/kotimaa.shtml/usko-pois-talta-puusepalta-saa-puisia-silmalaseja/2012/05/1538674

---------------------------------------
Elämä on ulkona. Relaa netissä.
---------------------------------------

Markku Jussila
Offline
Viimeksi kirjautunut: 2 vuotta 3 kuukautta sitten
Liittyi: 15.08.2011 - 21:35

Nyt HS:kin löysi Relaan viitoittamalle polulle ja kiinnostui Kraa Kraasta:
http://www.hs.fi/paivanlehti/22082013/tyyli/Puusepp%C3%A4+kehitteli+puis...