Vapaalaskuslangin aakkoset

Mitä on vapaalasku -kysymys on esitetty tälle kaudelle jo useamman kerran. Laji kerää jatkuvasti uusia harrastajia, mutta monet lajiin liittyvät puhekielen ilmaisut saattavat jäädä heille irrallisiksi letkautuksiksi. Aina edes Google ei osaa auttaa. Nyt Relaa avaa vapaalaskuslangia ja lajitietoutta vapaalaskusta kiinnostuneille.
 
Kuva: Markku Mäenpää: Laskija: Petteri Lajunen
 
Vapaalaskemisen määritelmästä on varmasti yhtä monta mielipidettä, kuin laskijaa. 
Vapaalasku-kirjassa määritellään vapaalasku seuraavasti: 
"Vapaalasku on harjoite, jossa lasketaan vapaavalintainen reitti lumilaudalla tai suksilla. Laskutapa ja -tyyli on vapaa" (Vapaalasku, Verkkasalo/Henttonen/Arponen 2013)
 
Onko vapaalasku sitten kasvava laji vai pysyykö harrastajien määrä suurin piirtein vakiona vanhojen "eläköityessä" ja nuorempien ottaessa heidän paikkansa? Kehittyykö vapaalaskukieli vai toistetaanko vanhojen partojen jo vakiintuneita termejä? 
 
Monet merkit näyttävät, että laji kasvaa. Vapaalaskuun liittyvien tapahtumien määrä ja niihin liittyvä markkinointi on lisääntynyt merkittävästi. Vapaalaskuilmiö saa enemmän tilaa mediassa, kuin aikaisemmin. Tapahtumien pariin löytää entistä enemmän väkeä, esimerkiksi Vapaalaskufestivaali kasvaa vuosi vuodelta. 
Lumiturvallisuustietoa ja -kursseja on tarjolla enemmän kuin koskaan aikaisemmin. Nykyään koulutusta saa helposti Suomessa ja suomeksi. Tälläkin hetkellä Relaan tapahtumakalenterissa on useampi lumiturvallisuuteen liittyvä kurssi.  
Vapaalaskuslangi kehittyy lajin ja muun kielen mukana. Uudet välineet, harrastajamäärän kasvu ja media tuovat mukanaan uutta sanastoa. Slangissa on myös alueellisia eroja.   
 
Kuva: Petteri Lajunen Laskija: Joel Kauppinen
 
Vapaalaskua voi harrastaa missä vain mistä löytyy riittävästi korkeuseroa sekä jyrkkyyttä. Luntakin on tietysti hyvä olla. Laskukohteen valintaan vaikuttaa usein nousutapa eli kuinka päästä ylös laskua varten. Useimmiten helpoin tapa päästä ylös on käyttää hiihtokeskuksien hissejä ja laskea hisseiltä saavutettavia hissioffareita tai off-piste laskuja. Usein hissi on helppo tai joskus jopa välttämätön keino päästä lähemmäksi skinnailukohteita. Hissilähiksellä saattaa voittaa helposti puolen päivän skinnailun. Skinnailulla tarkoitetaan mäen nousemista suksien tai splitboardin kanssa hiihtäen. Nousun ajaksi suksien pohjiin kiinnitetään nousukarvat eli skinit eli nahkat. Hyvät nahkat eli karvat ovat suurin piirtein suksien pituiset ja suksien muotoon leikatut. Jotkut vuokraamot vuokraavat myös nousukarvoja ja randonneevälineitä eli skinnailuun sopivia suksia ja monoja, jos omat jäivät kotiin tai reissussa haluaa koittaa, miltä laji tuntuu. Telemark-välineet sopivat yleensä sellaisenaan erinomaisesti skinnailuun.  Hiihtokeskuksien lähioffareita haastavampia rinteitä, löytyy ylöspäin pääsemiseksi useampi vaihtoehto. Vähemmän ekologiset Heliski-, Catski-, sekä moottorikelkkavaihtoehdot toimivat lähestymistapoina vaikeasti saavutettaville kohteille. 
Rinteen ollessa jyrkkä ja jäinen voidaan useimpiin siteisiin lisätä jääraudat, jotka pureutuvat hyvin kovaan ja jäiseen pintaan. Rinteen jyrkentyessä reilusti yli 30 asteiseksi, on usein kevyempää pistää sukset selkään ja siirtyä bootbackaamaan eli kävelemään rinnettä ylös. Jos odotettavissa on jäinen jyrkkä rinne, on hyvä kantaa mukana jäärautoja ja hakkua. Raudat eli crampoonit asennetaan monoihin ja hakulla saa turvaa jäisellä rinteellä etenkin luisumisen varalle. Harrastusta, jossa liikutaan skinnaillen ylös ja laskien alas voidaan kutsua randoiluksi, joka mielletään yleisesti alppinismin alalajiksi, joka taas on vuorikiipeilyä.
 
Kuva: Joel Kauppinen Laskija: Petteri Lajunen
 
Kaikki me vapaalaskun ystävät hakevat sitä pehmyttä vasta satanutta pakkaslunta ja mielellään vielä vähintäänkin polven syvyistä eli pyydaa; putskua;puuteria. On tärkeää kuitenkin tutustua suunniteltuun laskuympäristöön ennen sinne menoa. Lisäksi täytyy huomioida sääolosuhteet, koska joka säällä ei ole turvallista lähteä laskemaan. Kartanlukutaito, kompassin käyttö ja suunnitelmallisuus ovat tärkeitä taitoja osata.
Tietoa lumiturvallisuudesta on mahdollista saada lumiturvallisuuskoulutuksista, jotka sisältävät hyvää tietoutta mm. lumivyöryistä, sääolosuhteiden huomioimisesta ja tarvittavista välineistä. Ne sisältävät myös tärkeää käytännönkoulutusta. Koulutuksia järjestetään eri puolilla Suomea.
 
Kuva: Joel Kauppinen Laskija: Petteri Lajunen
 
Vapaalaskun sanastoa löytyy Relaan foorumilta ja kehotammekin arvon Relaan lukijat täydentämään jo aloitettua vapaalaskusanastoa, sekä esittämään kysymyksiä.
 
 
 
 
Käyttäjän Markku kuva

Markku