Fillarointia ja turpaanvetoa Thaimaassa

 

Hieman reilu vuosi sitten ilmoittauduin thainyrkkeilyn alkeiskurssille. Sitä ennen lähes kaiken vapaa-aikani oli parin vuoden ajan täyttänyt intohimoinen tanssiharrastus.

Vuosi sitten kesällä minun ei kuitenkaan tehnyt mieli tanssia.

Minun teki mieli potkia ja lyödä.

Parisuhteen päättymisellä saattoi olla osuutta asiaan.

Ehkä.

Mahdollisesti.

Joka tapauksessa olen siitä asti käynyt enemmän tai vähemmän säännöllisesti nyrkkeilytreeneissä. Tähän mennessä olen osallistunut lähinnä treeneihin, joissa opetellaan tekniikkaa ja kohotetaan kuntoa. Tulevaisuudessa aion kuitenkin lisätä ohjelmaani sparritreenit, missä harjoitellaan varsinaista ottelemista, mutta kevyellä kontaktilla. (Ensin keksin vain, mistä repäisen ajan tämän toteuttamiseen.) 

En tiedä, ottelenko koskaan itse. Ensikseen en ole enää kovin nuori. Toisekseen laji on melko väkivaltainen, minä (tietääkseni) en. Toisen ihmisen vahingoittaminen tuntuu jo ajatuksen tasolla pahalta, enkä kyllä haluaisi itsekään kulkea nenä poskella tai polvi tohjona loppuikääni. Uskon kuitenkin jatkavani treenaamista, sillä laji on pelkkänä kuntoilunakin uskomattoman tehokasta, ja tekniikassa riittää opittavaa, vaikka kehään ei tähtäisikään.

Niille, jotka eivät tiedä, mitä thainyrkkeily on, tässä on YouTube-klippi, josta saa vähän käsitystä, millaisesta kamppailulajista on kyse. Eli tutumpaan perusnekkailuun verrattuna eroaa muun muassa siinä, että nyrkkien lisäksi saa käyttää sääriä, polvia ja kyynärpäitä. Myös pystypaini on sallittua. Musta-punaisissa pöksyissä otteleva Buakaw Banchamek on menestynyt thaimaalainen muay thai -ottelija.
 

Viime kesänä päähäni pälkähti ajatus lähteä treenaamaan lajia sen syntysijoille. Tiesin, että syksy tulisi olemaan töiden osalta raskas, ja kaukomatka olisi omiaan irrottamaan minut kertaheitolla duuneista, kun ne vihdoin hellittäisivät otettaan. En ole koskaan aiemmin lomaillut talvella lämpimässä paikassa, joten siitäkin syystä ajatus houkutteli.

Helsinkiläisellä salilla, jolla treenaan, on läheiset suhteet Koh Phanganin saarella sijaitsevaan Chinnarachin saliin. Valmentajat niin Suomesta kuin Thaimaan päästäkin ovat vierailleet toistensa saleilla, ja suomalaiset harrastajat ovat hekin käyneet säännöllisesti treenaamassa kyseisellä salilla. Tutkin salin sivuja netissä. Siellä salin omistaja, entinen thainyrkkeilyn maailmanmestari, toivottaa tervetulleeksi niin vasta-alkajat kuin pidemmällekin edistyneet.

 

 
Muay Thai Chinnarachin sali sijaitsee Koh Phanganilla, joka on saari Thaimaan niemimaan itäpuolella eli Thaimaanlahdella. Samaan saariryhmään kuuluvat myös monille tutut Koh Samui ja Koh Tao.
 

Aluksi tuumailin, että kaksi viikkoa voisi olla sopiva kesto treenireissulle. Sitten aloin kelata: Menisinkö todellakin Thaimaahan asti vain nyrkkeilemään? Kahdeksi viikoksi? Sinä aikana voisi tehdä kaikkea muutakin kivaa, kuten sukeltaa, meloa, tutustua paikalliseen kulttuuriin, vaeltaa, pyöräillä….

Pyöräillä? Hmm… Äitiraukka tulisi saamaan slaagin.

Hurahdin retkipyöräilyyn pari vuotta sitten sukulaisteni esimerkin innoittamana. Yhdet serkkuni ovat aktiivisia retkipyöräilijöitä. He ovat fillaroineet yksin ja yhdessä muun muassa Australiassa, Espanjassa, Yhdysvalloissa ja Romaniassa. Kun vanhempani ja muut sukulaiseni hehkuttivat poikien rohkeutta ja ihailivat heidän saavutuksiaan, päätin, että perhana kyllä meidän suvun naisetkin tuohon pystyvät! Kesällä 2010 polkaisin kuudessa päivässä 570 kilometriä Helsingistä vanhempien mökille Keski-Pohjanmaalla. Sitä ennen en tainnut olla pyöräillyt 30 kilometriä pitempää matkaa päivässä.

Talvella 2012 minua pari vuotta vanhempi veljeni pyöräili sitten serkkupojan ja kahden kaverinsa kanssa Thaimaassa kahden viikon ajan. Ja sitähän taas päiviteltiin ihastellen. Höh. Minäkin halusin ulkomaille.

Seuraavana kesänä lennätin uskollisen pyöräni, Anguksen, Kööpenhaminaan, ja pyöräilin 400 kilometriä ympäri Tanskan saaria. Alun perin halusin pyöräillä Jäämerelle, mutta äiti oli vakuuttunut, että karhu tulisi ja söisi, lapinmies häpäisisi, ja hyi ties mitä kauheuksia. Tanskassa sen sijaan olisi kuulemma kivoja ihmisiä. Ja tyylikkäitäkin. Joten tein äidilleni mieliksi ja lähdin sinne.

Mutta nyt siis Thaimaahan. 

Äiti sai slaagin.

Soitin ja kerroin varanneeni lennot joulukuulle. Sanoin meneväni nyrkkeilemään ja pyöräilemään yhteensä kolmeksi viikoksi. Äiti piti mykkäkoulua melkein kuukauden ajan, mutta tuli kuitenkin lopulta auttamaan minua muutossa ja uuden yksiöni remontoimisessa. Mutta ohjeita sateli jatkon varalta:

"Se on kuule niin, että jatkossa älä kuule ollenkaan kerro, mitä sää teet ja missä oot! Että kun soitan, ja sää killut jossain vuorenrinteellä tai ties missä kuolemanvaarassa, niin sanot sitten vaan mulle, että oot kotona teetä keittelemässä. Ettäs tiiät!"

Seuraavissa kirjoituksissani kerron matkasuunnitelmien edistymisestä ja lopulta itse matkasta, kun vihdoin pääsen tien päälle.

Thaimaan pyöräseikkailuextravaganza 2013 beibit!! It's ON!!

Rakas pyöräni, uskollinen kumppanini Angus Tanskassa kesällä 2012. Toimii yhtä hyvin kuormajuhtana kuin pyykkinarun pidikkeenäkin. Tällä kertaa Angus kuitenkin jää Suomeen. En uskalla enkä oikein viitsikään kuljettaa sitä lentokoneessa enää toistamiseen. Kööpenhaminaan lento ei nimittäin mennyt ihan putkeen, sillä Angus jäi Helsinki-Vantaalle ja saapui  Köpikseen päivän myöhässä.
 

 

Harrastuksen perässä matkustaminen ei ole täysin uutta. Kesällä 2011 vietin kolme viikkoa Soulissa Etelä-Koreassa vieraillen paikallisten tanssikoulujen katutanssitunneilla. Ainoa länkkäri on kohtuullisen helppo bongata kuvasta. Ja ai niin. Kun kerroin äidille lähteväni Koreaan yksin, hän pyysi, että hänet vaivutettaisiin koomaan, kunnes olisin palannut turvallisesti. Jep jep. 
 
Käyttäjän Johanna K. kuva

Johanna K.

satunnainenhaah...
Käyttäjän satunnainenhaahuilija kuva
Offline
Viimeksi kirjautunut: 2 vuotta 3 kuukautta sitten
Liittyi: 06.01.2013 - 17:51
Re: Fillarointia ja turpaanvetoa Thaimaassa

Herkullista tekstiä taas kerran!

Johanna K.
Käyttäjän Johanna K. kuva
Offline
Viimeksi kirjautunut: 1 vuosi 1 viikko sitten
Liittyi: 24.08.2013 - 14:56
Re: Fillarointia ja turpaanvetoa Thaimaassa

Oih, kiitos paljon! :)