Likaammeko puhtaat vesistöt radioaktiivisin yhdistein?

Biokemistinä ja retkeilijänä ihmettelen, että Suomi on täynnä luontoa rakastavia insinöörejä ja luonnontieteilijöitä, mutta kukaan ei tiedä Talvivaaran ja Soklin suurista uraanivarannoista. Ikiaikainen uraani on osin hajonnut kallioperässämme hitaasti tytärnuklideiksi, jotka myös ovat kemiallisesti myrkyllisiä tai radioaktiivisia.

Näyttökuva 2014-02-07 kohteessa 12.50.03

“Sakataan uraani talteen” lukee Rukatunturia uhkaavan Juomasuon kaivoksen YVA-raportissa. Kuusamossakin kaivos havittelee uraania sisältävää malmiota. Moni paikallinen toivoo, ettei kaivos tuhoaisi matkailubrändiä ja Oulangan kansallispuistoa.

Uraanin sakkaus ei riitä: Tytärnuklideissa (esim. polonium, torium, radium) alueelle jää lietteisiin jopa 85% säteilystä. Tytärnuklidien kemiallista saostamista ei ole käsitelty Talvivaaran onnettomuustutkintaselvityksessä. Kaikki Suomen kaivokset on perustettu vanhan kaivoslain aikaan, jolloin uraania ei ole tarvinnut huomioida mitenkään (kun sitä on ollut alle 10 mg/kg malmissa, vaikka se tottakai malmin käsittelyssä tuosta rikastuu). Talvivaara oli nikkelikaivos ja Soklista puhutaan fosforikaivoksena, vaikka näissä ovat Suomen suurimmat uraanivarannot.

Yhdisteiden liikkuvuus lisääntyy, kun kiviaines rikotaan ja paljastetaan.Kivimurskakasoista on valumia maaperään. Ajan kanssa valumia on suuria määriä. Säteileviä, biokertyviä, vesiliukoisia yhdisteitä kulkeutuu vääjäämättä ravintoketjuun. Lisäksi happamat valumat liuottavat maaperän metalleja sellaisina ionimuotoina, jotka kertyvät eliöihin.

On mahdotonta näissä mittakaavoissa lopullisesti “aidata” kemiallisia aineita ja luontoa.

Juomakelpoiset kalajoet uhattuina

Nuorttijoki

Taloudellisten intressienkö takia likaisimme kansainvälisesti harvinaislaatuisen puhtaita, luonnontilaisia ekosysteemejä – juomakelpoisia, kirkkaita jokia?

Tietty ekosysteemi ei ole turhaan statukseltaan Natura2000- ja suojelualue. Esimerkiksi vanhoissa metsissä eliölajien monimuotoisuus on moninkertainen verrattuna talousmetsään. Vielä puhtaat erämaajoet ovat monien uhanalaisten eliölajien viimeisiä lisääntymisalueita.

Monimuotoisuus ja uhanalaisuus on lajien sisäistä (vaikkapa käyttäytymiseen ja geeneihin perustuvaa), lajien välistä (useita pölyttäjälajeja eri kasveille) ja ekosysteemien välistä(jokisuistoja, soita, niittyjä, ikimetsiä…). Tarvitaan suojelualuiden verkostoja, jotta lajistojen geeniperimä ei kapeudu ja eliölajit pääsevät vuorovaikuttamaan lajityypillisesti.

Norjalainen Yara päättää lähiaikoina Soklin kaivoksen rakentamisesta Urho Kekkosen ja Värriön kansallispuistojen väliin, Savukoskelle Itä-Lappiin. Alueella on myös Tuntsan luonnonsuojelualue ja kolme Natura-verkoston kohdetta. Natura-alueiden suojeluperusteita ovat Fennoskandian luonnontilaiset, kirkasvetiset erämaan jokireitit ja niiden tunnusomaisena lajina Nuorttijoen järvitaimen. Soklin vieressä kohoaa Korvatunturi, Lapin puhtaalle matkailubrändille tärkeä Joulupukin kotitunturi. Ks. http://savesantamountain.com/korvatunturin-luonto-uhattuna/

Tulevatko kaivokset miten haluavat

Tuhatsivuisiin YVA-raportteihin kohdistuu kritiikkiä: Tehdäänkö niitä vain muodon vuoksi? Esimerkiksi Lapin luonnonsuojelupiiri kirjoitti juuri noin 10 sivua huomautuksia Hannukaisen kaivoksen YVA:sta  painavaa luonnontieteellistä asiaa. YVA:ssa esimerkiksi arvioidaan pölyn jäävän kaivosalueelle, vaikka se huomautuksen mukaan lentää jopa yli 10 km päähän. Pölyn mukana leviävät radioaktiiviset aineet, arseeni ja raskasmetallit kertyvät jäkäliin ja sitä myöden poroihin. Ks. ‪http://www.sll.fi/lappi/edunvalvonta

Juuri pölyongelmista johtuen Kittilän Suurikuusikossa on alueen sammalissa voimakkaasti syöpää aiheuttava arseeni lähellä kaivosta jopa tasolla 30 mg/kg (pitoisuus vähenee etäisyyden funktiona kaivoksesta). Lukema on Metla:n mittauksiin nähden kaikkien aikojen 30-kertainen Suomen ennätys. (Kittilän maa-alueen biologinen tarkkailu 2012, Pöyry Oy)

Kritiikin antaminen raportteihin on liian vaikeaa. Kirjallisia vastineita tekevät käsittääkseni vain muutamat yhdistykset, kuten Suomen luonnonsuojeluliiton piirit. Esimerkiksi koko valtavan Lapin alueen vastineita kirjoittaa yksi osa-aikainen toimistotyöntekijä (ei ole varaa enempään). Kritisointi on rankkaa siksikin, että kyseessä ovat isot asiat  luonnon suuren mittakaavan likaaminen, useiden eliölajien sukupuutot ja taloudelliset intressit.

Arjessaan ihmiset ovat uupuneita ja tietotulva on valtava. Kuka vapaaehtoinen jaksaa lukea tuhansien sivujen sekavia raportteja? Entä kirjoittaa poikkitieteellisesti vaativia vastineitalyhyessä määräajassa? Ei kukaan.

Jos vastineiden kritiikkiä ei pilkulleen huomioida (kuten usein käy), sivutetaan paitsi paikallisia, myös globaaleja perustavanlaatuisia “ongelmia”:

eliöpyramidi

eliölajipyramidi (kuinka kaikki ravintoketjun huipulla olevat lajit tarvitsevat pienempiä eliöitä) sekä

meneillään oleva kuudes massasukupuuttoaalto, joka vaarantaa pyramidin huipulla olevat – eli ihmisen. Aiheesta on julkaissut mailman arvostetuin tiedelehti Nature.

Massasukupuuttoaaltoja on ollut maapallon historiassa silloin, kun yli puolet elinympäristöistä on muuttunut. Muutokset ovat maantieteellisiä (vaikkapa veden virtaamissa), biologisia (kasvi-, sieni- tai eläinlajien lajien häviämistä),  kemiallisia(happamoituu tai suolaantuu) tai fyysikaalisia (säteilevän pölyn kulkeutumista, roskia). Nyt muutoksia aiheuttaa kiihtyvällä tahdilla ihminen.

Pientä ja tuntematonta tupajumia, sammalta ja kämmekkää pitää siksi suojella –suojelemme samalla ihmistä! Emme tunne eliölajipyramidin osia ja suhteita toisiinsa. Tiedämme kuitenkin olevamme välillisesti riippuvaisia kaikista muista eliöistä.

Käyttäjän MaJu kuva

MaJu

Keppo
Offline
Viimeksi kirjautunut: 11 tuntia 39 min sitten
Liittyi: 12.08.2005 - 17:57
Re: Likaammeko puhtaat vesistöt radioaktiivisin yhdistein?

[quote=MaJu]Säteilyn määrä lisääntyy, kun kiviaines rikotaan ja paljastetaan.[/quote]

Ei muuten lisäänny.

Säteilevä materiaali saattaa toki tulla helpommin muualle kulkevaan muotoon ja siirtyä paikkaan, jossa sillä on enemmän vaikutusta eliöihin, mutta itse säteilyn määrään tällä ei ole vaikutusta. Ihan samalla tavalla se kama säteilee siellä kallioperässä ilman murskausta.