Ollapa rauhaisa lappilainen

Vaikka saan asua maalla ja työni nuorten parissa piristää synkimmänkin päivän, niin silti uuvuttaa. Tunnit loppuvat koko ajan kesken. Haluaisin useammin vain olla. Kiire ja suorittaminen vain vievät kaikki tunnit.

Joka päivä pitää ehtiä nukkua, ruokailla, liikkua, työskennellä, sähköpostittaa, soittaa sukulaisille ja parannella maailmaa. Kiire on koko ajan. Teen monta asiaa yhtä aikaa.

Syytän kaamosta, mutta syy kiireeseen löytynee muualta. Olisi päästettävä irti tehokkuuden pyörteistä, vaateista.

-

Seuraa huono omatunto. Onhan elo täällä niin vapaata ja sangen ongelmatonta. Puitteet ovat hienot. On Kaikkea. Samettiturpa, linnunradan tähdet ja revontulia. Voi kotiovelta laskea kavereiden kanssa mäkeä ja illalla saunoa.

Enkä edes ole kuvioissani pahimmasta päästä! Monen kaverin elämä näyttää tuplasti omaani kiireisemmältä. Moni muukin näin itsenäisyyspäivänä puurtaa laillani työpajaehdotuksia seminaareihin. Vapaasta tahdosta jopa.

huovat

-

Olostelu olisi silti varmasti vaihtoehto.

Olen havainnoinut ihmisiä, joille käsityöt ja lehdenluku eivät ole suorituksia. Nuita lappilaisia.

Siispä. Mikko Kilven runon myötä – Rauhaisaa ja iloista itsenäisyyspäivää kaikille!

Maisema

-

Maa on karu:

paljakkaa, rakkaa, morostoa, aapaa,

varpuja, kiveä, mutkaisia koivuja jos niitäkään,

kuruja, auhteja, tievoja, melloja,

paikkoja joille ei muualla ole niemeäkään

-

ilma on kolea

sanovat ilmastoa arktiseksi

-

kaamosjärvi

avaruus on kylmää ja armotonta valoa täynnä,

puhuvat etelässä yötöntä yötä ja päivätöntä päivää

-

ulkoinen maisema on yhtä sisäisen kanssa

siispä täällä viihtyy

elää totisesti ja itseään pettämättä tässä maassa

 

Käyttäjän MaJu kuva

MaJu