Miten tasokkaassa seurassa harrastat lempilajiasi?

Apuaaaa - kuuleeko kukaan? Milloin olet viimeksi huutanut apua?



Itse huusin viimeksi apua ääneen unissani. Kämppikseni oli herännyt avunhuutooni, mutta jättänyt avun antamatta huomatessaan, etten ollut ollut enää apua vailla jatkaessani unta. Olen ollut melkoisen onnekas elämässäni välttyessäni suuremmilta kolhuilta ja henkisiin avuinhuutoihin on löytynyt tähän asti kuuntelijoita lähipiiristä, terveiset mutsille!

Aika ajoin mietin itsekseni, miten toimisin onnettomuustilanteessa. Olisiko minusta auttajaksi vai hätääntyisinkö itsekin täysin? Haluan uskoa, että musta olisi auttajaksi. 



Millä tasolla on lajikaverisi tai sparraajasi ensiaputaidot? 



Siinä missä offarilaskijan tulee kerrata säännöllisesti toimintamallia ja vyöryvälineiden käyttöä lumivyöryn varalta, meidän leijahiihtokoulun opettajien tulee päivittää ensiaputaitojamme. 


Leijahiihtokurssilla harvoin sattuu mitään, omatoimisesti alkeita harjoitteleva en haluaisi olla, turvallisuussyistä. Yleisimpinä riskeinä kurssilla voidaan pitää jännityksestä aiheutuvaa pyörtymistä, kaatumisesta aiheutuvaa loukkaantumista tai oppilaan henkilökohtaisista sairauksista johtuvaa kohtausta kuten astmakohtaus tai verensokerin laskun aiheuttama huono olo. 



Lajiopettajana olen joka hetki tietoinen vastuustani johtaa mahdollinen vastaan tuleva onnettomuus- tai poikkeustilanne oikeaoppisesti maaliin. Kansainvälisen leijahiihdon IKO-opettajapätevyyden omaavana olen velvollinen pitämään ensiaputaitoni ajantasalla, mutta velvollisuuden lisäksi mua aidosti kiinnostaa varmistaa, että osaan toimia tarvittaessa nopeasti tilanteen vaatimalla tavalla. Kävimmekin leijahiihto-opekollegani Timon kanssa kertaamassa ensiaputaidot tammikuussa ja ai että teki hyvää!


Timo lämmittelee lämpöpeiton alla ensiavun kertauskurssilla. 

 
Ensiavun kertauskurssi suoritettu! Korttien sijaan kiteopettajilla kulkee jäällä aina mukana heittoköysi ja ensiapulaukku. 



Musta olisi vähintäänkin reilua toisiamme kohtaan, että ensiaputaitojen kertaus olisi kansalaisvelvollisuus. Eikö olekin paljon rennompaa ja huolettomampaa harrastaa lajia kuin lajia kaverin tai sparraajan kanssa, joka tietää toimia oikeaoppisesti ensiapua vaativissa tilanteissa?



Talven ollessa parhaimmillaan nyt koko Suomessa, kannustankin kaikkia kysymään omalta lajiopettajaltaan tai harrastuskaveriltaan, osaako hän toimia hädän tullen? Ja jos ei, passita hänet ensiapukurssille tai Martan puheille!



 

Käyttäjän MarttaK kuva

MarttaK