Varokaa lapsia! 


Varokaa lapsia!

Vuosi sitten meistä tuli Timon kanssa vanhempia. Meistä, jotka olimme tottuneet ulkoilemaan silloin, kun meille sopii ja silloin, kun meitä huvittaa. Ulkoilulla viittaan tässä sekä baareiluun että sporttailuun. Ja ennen kaikkea kitesurffaukseen.

Odotusaikana saimme kuulla monelta, kuinka elämä muuttuu lapsen myötä. Sitä osasimme toki odottaa, sillä onhan eri asia elää kaksin kuin kolmin. Mutta pahinta oli kuulla maalailuja siitä, kuinka lapsi tulee muuttamaan elämäntapaamme vähemmän surffiperheen suuntaan. Alla parhaimmat ja samalla meitä eniten pelottaneet pätkät TOP3:

"Kyllä se surffaus nyt sitten varmasti jää, kun lapsen tulon myötä ei ole enää aikaa siihen"

Surffirannalla on mahdoton olla enää yhtä aikaa, eihän se lapsi siellä rannalla viihdy”

”Vanhaa elämää ei enää edes muista eikä kaipaa lapsen tulon myötä”


Hermo kireellä 

Puhuin koko odotusajan, 9kk, siitä, kuinka pääsen ja menen vesille heti synnytyksen jälkeen. Surffi ei TODELLAKAAN jää! Kuukausi ennen synnytystä lähti tunto toisesta jalkapöydästäni, mutta terveydenhuollon ammattilaiset lohduttivat, että tunto palaa synnytyksen jälkeen. Kesän jälkeen koitti synnytys ja syksy. Jalan tuntopuutokset olivat muuttuneet helvetilliseksi hermokivuksi, mihin ei lääkärin lääkkeet eivätkä fysioterapeutin kuntoreseptit tehonneet. Hermokipu valtasi mielen ja hermo oli sekä fyysisesti että henkisesti erittäin, erittäin kireellä. Tästä jengi varoitti; lapsi muuttaa elämän kokonaan  ja harrastaminen jää. Voi perse.

Jouluaattona menin lopulta fysioterapeutin kannustamana vesille. Pohjanmeri oli pelastukseni. Hermo kiristyy entiseen malliinsa kitesurffatessa vesillä silloin kun temput ei lähde tai tuuli ei ole mieleen, mutta hei, ihan sama! Saan kitesurffata ja mikä parasta, mun oma pikkufani odottaa mua rannalla posket punaisina täynnä elämän iloa. Ehkä södeintä ikinä.

Ja hei, me pysyttiin kitesurffareina lapsen tulosta huolimatta.

Lapsen kanssa selviää ulkoilemalla

Totta on, että elämämme on muuttunut entisestä; vesillä meitä näkee yhtä aikaa vain kun kitevauvamme on hoidossa. Mutta kitesurffaus ei ole hävinnyt elämästämme minnekään eikä sitä kukaan ole meiltä riistänyt pois. Ei edes aikavaras. Surffiranta on lapselle mitä isoin hiekkalaatikko, missä pääsee lämpiminä kesäpäivinä myös pulikoimaan. Koko päivän ulkoilu takaa myös hyvät yöunet koko perheelle.

Vanhaan elämäämme kuulunutta baareilua emme enää totta tosiaan muista niin hyvin, mutta toisinaan sitä kaipaamme. Siksi päätimme juhlia vauvavuodesta selviämistä ulkoilemalla kitesurffilautojen ja -leijojen sijaan skumppapullon kanssa. Etkot vietimme  Pohjanmeren eloa seuraten dyynin päällä. Auringon laskettua siirryimme Hvide Sanden kylille illallistamaan. Luksusta! 


Kahdestaan dyyneillä meren rannalla pitkästä aikaa ilman leijoja ja lasta AH


Dyynireissulla oli mahtava keskittyä bongailemaan merenrantakylän elämää. Hvide Sanden kalasataman suurimmat laivat lähtevät auringonlaskun aikaan kalareissuille, joiden pituudet vaihtelevat yhdestä yöstä viikkoon. 

1-vuotissynttäri-illallisella juhlimassa surffiperheenä pysymistä lapsen tulosta huolimatta. Tällä kertaa lastenistuin sai toimia kypäräparkkina. 


1-vuotissynttäri-illallisen terassilta pääsi seuraamaan kalasataman eloa. Paikkana ravintola Cafe Marina Hvide Sanden kylillä. 


Tässä menossa yksi illan kohokohdista: kotimatka fillareilla yön pimeydessä pitkästä aikaa kahdestaan!  

Varokaa siis lapsia. Sen sijaan, että ne vievät teiltä harrastuksen, ne pitävät teidät ulkona. Elämä ON siis ulkona, myös lapsen tulon myötä. 


Käyttäjän MarttaK kuva

MarttaK

thunderleg
Offline
Viimeksi kirjautunut: 6 kuukautta 1 viikko sitten
Liittyi: 01.07.2008 - 23:53
Re: Varokaa lapsia! 


"Kyllä se laskeminen ja reissaaminen nyt sitten varmasti jää, kun lapsen tulon myötä ei ole enää aikaa siihen"

Tuttu lause viime kuukausien aikana myös täällä suunalla. Perheeseemme syntyi poikavauva viikko sitten. Täällä myös vakaa aikomus jatkaa harrastamista myös jatkossa.

- Pasi Lampinen

Markku Jussila
Offline
Viimeksi kirjautunut: 1 vuosi 4 kuukautta sitten
Liittyi: 15.08.2011 - 21:35
Re: Varokaa lapsia! 


Usein livenä keskusteltu aihe, jota täällä Relaassa ei kuitenkaan ole käsitelty. Hieno avaus Wiiman kiteilijöiltä!

Ainoa avain lapsiperheen aktiiviulkoiluun on yhdessä tekeminen. Pitää olla koko perheen laji. Silloin lapsi tai pari menee ihan hyvin aikuisten mukana. Tai ainakin molempien vanhempien yhteinen laji. Silloin yhdessä tulee järjestettyä homma toimimaan. Kuten Wiimalaisillakin blogitekstissä.

Mutta joskus on sellaisia aktiiviulkoilijoita, jotka harrastavat lajiaan täysin ilman puolisoaan. Sellainen "lähden tästä harrastamaan, jää sinä siksi aikaa kotiin muksujen kanssa" ei yleensä toimi. Tai voi toimia, mutta vaatii sellaista kusipäätason itsekkyyttä joka ei monelta onnistu. Tuo "jää kotiin muksujen kanssa" on radikaalisti eri kuin lapsettomien vastineiden "lähden tästä harrastamaan, ota sinä sillä aikaa rennosti kotona tai mene kavereidesi kanssa jonnekin."

Meilläkin on saattanut vaimon kanssa yhdessä harrastettujen lajien tuntimäärät jopa kasvaa lapsivuosina. Toki spotit ja tyyli vetämisessä muuttuneet. Mutta minulta on "täysin omien harrastusten" kohdalla romahtanut niihin käytetyt tuntimäärät todella radikaalisti.

Mika K
Offline
Viimeksi kirjautunut: 1 vuosi 8 kuukautta sitten
Liittyi: 18.12.2002 - 13:22
Re: Varokaa lapsia! 


Ei niiden harrastusten tarvitse olla yhteisiä, kunhan molemmilla vanhemmilla on ne omat harrastuksensa. Silloin vuorotteluperiaate toimii yllättävän hyvin, vaikka välillä onkin tietty sellainen läpsystä vaihto-fiilis. Homman A ja O lienee kuitenkin löytää tasapaino eli se, että arki saadaan toimimaan kunnolla. lapset viihtyvät ja aikaa vietetään yhdessäkin perheen kanssa.

Läskikymppi Freeride Team

Sippe23
Käyttäjän Sippe23 kuva
Offline
Viimeksi kirjautunut: 1 vuosi 3 kuukautta sitten
Liittyi: 12.10.2011 - 10:28
Re: Varokaa lapsia! 


Harrastamisen ei tarvitse loppua, mutta saattaa olla järkevämpää ja mielekkäämpää keskittyä laatuun. Meillä ei rouvan kanssa harrastukset osu yks yhteen, mutta vuorollaan kun käydään, niin kyllä tästä hyvä tulee. Kummasti noista isoista laskettelukeskuksista löytyy ajan vietettä vaimollekin vaikkei intohimoinen mäenlaskija olekaan.

Oma ydinajatus harrastamiseen, kun kaverit on kysynyt että mites nyt: Ei joka viikonloppu voi keretä lähimäkeen kääntyilemään, mutta tekee sitten kerralla vähän useamman päivän keikauksen, joulukuuta odotellessa.