Suklaakukkuloita

Maailman perintökohde, Boholin suklaakukkulat

 

Pidettiin yks päivä vapaana sukeltamisesta. Ei kovin monesti tule mahdollisuutta vastaavaan kohteeseen mennä, joten järkkäiltiin yhdessä Dive Thru Resortin väen kanssa päivän reissu muutamiin kohteisiin.

Päivän reissun hinnaksi tuli karkeasti 110€, siis kuljetuksen osalta. Tuo summa 14 hengen kesken, niin ei aivan hirveesti kirpassut. Päätettiin käydä matkalla vielä katsomassa paikallista ja rauhoitettua otusta, Tarsieria. On muuten melkoisen hassun näköinen ja suloinen otus. Isosilmäinenkin vielä. Tangier on yöeläin ja päiväsaikaan on enimmäkseen nukuksissa. Hoitajat käyvät aamusta etsimässä missä nuo otukset ”yöpyvät”, jotta ne ois sitten helppoa näyttää vierailijoille. Vierailu maksoi 60 pesoa eli noin 1,20€. Otuksia näkyi 4 kpl erilaisissa paikoissa istuskelemassa. Salamavaloa ei saanut käyttää ja piti olla hiljaa, sillä nuo otukset tiedettävästi osaavat tehä itsareita mikäli stressaantuvat liikoja. Kyseinen paikka on suojelupaikka näille uhanalaisille ja älyttömän söpöille otuksille.

 

Tarsier Sanctuarysta lähettiin jatkamaan matkaa kohti suklaakukkuloita. Matkaa kesti reilun tunnin verran ehkä kaks, ei paikallisen tavan mukaan oo niin tarkkaa. Meille yritettiin heti alkuun myydä mönkkäriajelua kukkuloille, mutta eihän me siihen alettu ku autolla valmiiksi ajeltiin. Kukkuloiden tarkkailupaikan pääsymaksu oli 50 pesoa eli 1€. Paikka oli hiukan pettymys, siis maisemat oli upeat, mutta väkeä runsaasti ja hiukan kirpaisi turismirysämeininki. Nooh, kohtuullisissa maisemissa nautiskeltiin sitten Resortin meille tekemät retkieväät elikkäs maukkaat pekonilla höystetyt sämpylät. Lounastelun jälkeen jatkettiin matkaa CHAP:in, elikkäs Chocolate Hills Adventure Parkkiin. Sieltä löytyi sitten kaikennäköistä adrenaliinisyöttöä. Suurin osa porukasta lähti testaan Bikezip ajelua, elikkä pyörällä ajamista 50m korkeudessa suklaakukkuloita ihaillen. Aika huikeeta oli nähdä kahden korkeita paikkoja kammoavan henkilön urateot ja itsensä ylittämisen. Pitihän sitä kokeilla myös itse ja olihan se aika fiilis. Loppuun pidettiin sitten pienet jalkapallopelit isoissa ilmakuplissa, siis jonkin sortin ilmakuplafutis hässäkkää. Voitte vaan arvata kuinka lämmintä tuli, ku ilman lämpötila 30 astetta, kosteusprosentti lähestulkoon 90% ja sitten juokset pallon perässä kuplan sisällä!

CHAP:n jälkeen suunnattiinkin sitten takaisin Resorttia kohti, ja pienen lisämutkan (shoppailua) jälkeen päästiinkin lepäämään, ja uimaan tietty! Päivän hikoilun jälkeen kaikki suorastaan ryntäsi uima-altaaseen levähteleen ja ehkä sitä yhden olusenkin maistoi. Kyllä se sukeltaminen kuitenkin on siistimpää J

Kaiken kaikkiaan kohtuullinen kustannus matkalle, mukava seura (ja omat lapsetkin kohtuullisen kiltisti käyttäytyi) sekä mielenkiintoinen nähtävyys. Ensi kerralla tiedetään, että mennään suoraan CHAP:in. Sieltä näkee kukkulat paremmin ja rauhallisemmassa ympäristössä kuin varsinainen näköalatasanne.

 

Tomi

Seuraavana lisää sukelluksia.

 

Käyttäjän tomppa kuva

tomppa